Viestiketju: Konttoreiden sijainnit ja (joukko)liikenne

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Nyt ihan viimeisen puolen vuoden aikana on käynyt ilmi tapauksia että jotkut suuryritykset ovat perunneet muuttonsa keskustasta pois. Esim SOK ei muutakaan Vallilasta Vantaan Pakkalaan, ja UPM aikoo rakentaa uuden pääkonttorin Töölönlahdelle. Toivottavasti tuulen suunta on kääntynyt pysyvästi.

SOK:n tapauksessa valitettavasti kyse ei ollut siitä, että Vallila olisi ollut parempi paikka. Vaan siitä, että SOK suivaantui Pakkalan tontin valituksiin. Kun H:ki oli luvannut lisää pysäköintitilaa, niin SOK päätti tyytyä Vallilaan, vaikka olisi Pakkalaan pysäköintitilasta huolimatta halunnut.

Lautakunnassa käsittelimme toukokuussa VVO:n pääkonttorin laajennusta Ruskeasuolla. Siis siinä nykyisen pääkonttorin vieressä, josta 10 kääntyy Pikku-Huopalahteen. Suuri vääntö on ollut siinä, että VVO sai tarpeeksi pysäköintitilaa, jotta suostui jäämään Ruskeasuolle, ratikan viereen.

Eihän siitä ratikasta ole heille iloa, kun työntekijät eivät asu Mannerheimintiellä. Pikemminkin he asuvat Hämeenlinnanväylällä, noin laajasti ajateltuna. Onhan sieltä suunnalta hyvää bussitarjontaa, mutta se ei autoa siinä motarilla voita. Eikä sitä voittaisi metrokaan, kun aika tuhraantuisi liityntäliikenteessä. Ilman liityntää oleva ratikka olisi ainakin kilpailukykyinen. Jos ei aivan ajassa, niin ero olisi kumminkin niin pieni, että matkustusmukavuus ja hinta ratkaisisivat auton vahingoksi.

UPM:n pääkonttorista tuli juuri juttua eilen TV-uutisissa. Voin arvata, että UPM:stä tulisi yksi vaikutusvaltaisimmista keskustatunnelin vaatijoista, jos se pääkonttorinsa Keskuspuiston eteläkärkeen saisi. Valitettavasti kaupungilla ei nykyisen PLJ:n ja muiden julkistettujen suunnitelmien puitteissa muuta ole tarjota. Pasilan metrokin olisi tuplaliityntäliikennettä - siis sen haaven jälkeen, kun paikallisjunat eivät enää tulisi "turhaan" Helsinkiin asti.

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Jos bussi kulkee aika usein ja siihen pääsee läheltä kotiovea ja se vie vaihdotta perille suunnilleen samalla matka-ajalla kuin auto, niin miksi sitä ei käytettäisi?

Hyvä kysymys. Ratkaisevaa taitavat olla asenteet.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Käsittääkseni keskustan autoistumista on hillinnyt juuri tämä pysäköintipaikkojen rajoittaminen.

Kyllä. Siksi en katsonut ollenkaan hyvällä pysäköintinormin määräytymisperiaatetta: "pysäköintipaikkoja tulee järjestää riittävästi". Juuri päinvastoin pitää olla, koska se on keskeinen keino rajoittaa tarpeetonta autoilua.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Määräävätkö parkkipaikat ja moottoritiet yrityksen konttorin sijainnin, millään muulla ei ole väliä? Kuten vaikka viihtyisällä, inhimillisen mittakaavan ympäristöllä ja lukuisilla lounaspaikoilla.

Siltä se näyttää. VVO:n konttorista sanoisin, että eipä siinä ympärillä mitään kaupunkia olekaan. Pikku-Huopalahti on kovin lähiömäinen, vieressä pauhaava Mannerheimintie on viihtyisän ympäristön irvikuva.

Mutta se, miksi yritykset haluavat näin on minusta myös kaavoittajan vika. Kun tehdään autokaupunkia, tehdää autosta riippuvaisiksi paitsi asukkaat, myös yritykset.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mutta se, miksi yritykset haluavat näin on minusta myös kaavoittajan vika. Kun tehdään autokaupunkia, tehdää autosta riippuvaisiksi paitsi asukkaat, myös yritykset.

Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että pääkaupunkiseudulla asuville työpaikan sijainti Helsingin keskustassa ei ole ongelma, koska lähes kaikkialta pääkaupunkiseudulta on vähintäänkin järjelliset joukkoliikenneyhteydet Helsingin keskustaan. Ollessani töissä keskustassa paatuneetkin autoilijat tulivat joukkoliikenteellä töihin, vaikka työnantaja olisi tarjonnut ilmaisen parkkipaikan. Autolla tultiin kehyskunnista ja Luoteis-Espoon uusilta omakotialueilta, joilta ei ole joukkoliikennettä ollenkaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Välillisesti tähän toki vaikuttaa pääkaupunkiseudun kaavoitus, joka ajaa entistä useamman asumaan kehyskuntiin.

Yritysten kannalta keskustan houkuttelevuutta vähentää toki toimistotilan kalleus. Yrityksille on halvempaa muuttaa kauemmas, vaikka sitten pitääkin tarjota paljon enemmän parkkipaikkoja työntekijöille.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Ollessani töissä keskustassa paatuneetkin autoilijat tulivat joukkoliikenteellä töihin, vaikka työnantaja olisi tarjonnut ilmaisen parkkipaikan. Autolla tultiin kehyskunnista ja Luoteis-Espoon uusilta omakotialueilta, joilta ei ole joukkoliikennettä ollenkaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Tämä on lohdullinen havainto, joka osoittaa, että joukkoliikenteen tulee toimia kaikkialla, ei vain tiheässä kaupunkirakenteessa. Vanhan kävely- ja joukkoliikennekaupunkirakenteen ja 1960-luvun jälkeen tehdyn autokaupunkirakenteen ongelma onkin, etteivät nämä rakenteet sovi yhteen.

Helsingin seudulla tehtäneen parin vuoden kuluessa uusi liikennetutkimus (edellinen on 1990-luvun alusta). Sen pitäisi selvittää myös tämä Kuukankon kertoma asia määrällisesti. Eli miten paljon H:gin keskustaan liikutaan eri puolilta seudun reuna-alueita. Ja miten paljon on sitten sellaista liikennettä, joka tapahtuu kokonaan H:gin keskustan ulkopuolella. Onhan nämä asiat siis tiedossa yli 10 vuoden takaa, mutta niin vanha tieto alkaa olla liian vanhaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Lautakunnassa käsittelimme toukokuussa VVO:n pääkonttorin laajennusta Ruskeasuolla. Siis siinä nykyisen pääkonttorin vieressä, josta 10 kääntyy Pikku-Huopalahteen. Suuri vääntö on ollut siinä, että VVO sai tarpeeksi pysäköintitilaa, jotta suostui jäämään Ruskeasuolle, ratikan viereen.

Eihän siitä ratikasta ole heille iloa, kun työntekijät eivät asu Mannerheimintiellä. Pikemminkin he asuvat Hämeenlinnanväylällä, noin laajasti ajateltuna. Onhan sieltä suunnalta hyvää bussitarjontaa, mutta se ei autoa siinä motarilla voita. Eikä sitä voittaisi metrokaan, kun aika tuhraantuisi liityntäliikenteessä. Ilman liityntää oleva ratikka olisi ainakin kilpailukykyinen. Jos ei aivan ajassa, niin ero olisi kumminkin niin pieni, että matkustusmukavuus ja hinta ratkaisisivat auton vahingoksi.

ja

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Siltä se näyttää. VVO:n konttorista sanoisin, että eipä siinä ympärillä mitään kaupunkia olekaan. Pikku-Huopalahti on kovin lähiömäinen, vieressä pauhaava Mannerheimintie on viihtyisän ympäristön irvikuva.

Minun mielestäni Ruskeasuo on kaiken kaikkiaan ihan paikka työpaikkarakentamiselle. Ei sen ympäristön tarvitse niin hiljaista kuin hautausmaalla olla.

Mitä liikenneyhteyksiin tulee, niin Hämeenlinnanväylän bussit palvelevat lähinnä Klaukkalaa sekä kehäkolmosen pohjoispuolta sekä joitakin pienempiä Helsingin puolen lähiöitä väylän varrella. Muut varmaan tulevat Turuntien/Vihdintien suunnalta sekä Martsarin radan ja Rantaradan varrelta.
Lisäksi pääsee Ruskeasuolle myös Pasilanväylää pitki, ja kun sen remontti valmistuu sinne pääsee kohtalaisen nopeasti myös Pasilasta ja muualta idästä päin bussilla.

Monia rantaradan/martsarin radan varrella asuvia ja Mannerheimintien varrelal työssä käyviä helpottaisi oleellisesti jos kympin ratikka kulkisi Haagaan asti, Huopalahden asemalle. Myös jokeria käyttävien matkanteko helpottuisi. Voisi ajatella myös, että uusi ysin ratikka voisi jatkaa vielä Ilmalasta Ruskeasuolle. Onko se todella niin kallista rakentaa puuttuvia pätkiä Helsingin ratikkaverkosta luonteviin joukkoliikenteen solmukohtiin, vai miksi sitä ei tehdä?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kemkim

Määräävätkö parkkipaikat ja moottoritiet yrityksen konttorin sijainnin, millään muulla ei ole väliä? Kuten vaikka viihtyisällä, inhimillisen mittakaavan ympäristöllä ja lukuisilla lounaspaikoilla.

Isojen yritysten pääkonttoreissa lienee yleensä myös jonkinlainen lounasruokala samassa yhteydessä. Silloin ei ole niin väliä löytyykö lähistöltä muita lounaspaikkoja, jos kaikki kuitenkin syövät oman talon sisällä.

Alunperin kirjoittanut Jussi

Isojen yritysten pääkonttoreissa lienee yleensä myös jonkinlainen lounasruokala samassa yhteydessä. Silloin ei ole niin väliä löytyykö lähistöltä muita lounaspaikkoja, jos kaikki kuitenkin syövät oman talon sisällä.

Minun mielestäni on ainakin huomattavan iso ero siinä, onko ainoa lounasmahdollisuus hälläväliä-asenteella ruokaa tekevä laitoskeittiö vai voiko valita sadoista eri ravintoloista kävelymatkan päässä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että pääkaupunkiseudulla asuville työpaikan sijainti Helsingin keskustassa ei ole ongelma, koska lähes kaikkialta pääkaupunkiseudulta on vähintäänkin järjelliset joukkoliikenneyhteydet Helsingin keskustaan. Ollessani töissä keskustassa paatuneetkin autoilijat tulivat joukkoliikenteellä töihin, vaikka työnantaja olisi tarjonnut ilmaisen parkkipaikan. Autolla tultiin kehyskunnista ja Luoteis-Espoon uusilta omakotialueilta, joilta ei ole joukkoliikennettä ollenkaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Vastaa täysin minun näkemystäni ja kokemustani.

Edellinen työpaikkani oli Perkkaalla. Kyllä, toimiston vuokra on jonkun verran pienempi kuin keskustassa, olennaista lienee kuitenkin ollut mielikuva hyvistä liikenneyhteyksistä. Toimistokompleksi on kahden moottoritien risteyksessä, Kehä I ja Turunväylä, ja Kehältä on oma liittymä Perkkaalle. Leppävaarassa on juna-asema, ja busseja kulkee kumpaakin motaria. Äkkiseltään hienot liikenneyhteydet.

Todellisuudessa, Kehä I on juuri niin tukkoinen kuin mikään tie suomessa on, (keskustaan!) menevä Turunväylä vetää paljon paremmin. Sinne tosin pääsee jonottamalla kehän kautta. Juna-asemalle on kilometri. Turunväylää Helsinkiin päin kulkevat bussit pysähtyvät tietenkin kummallakin puolen motaria, eli yhteen suuntaan pääsee näppärästi. Ainoa järkevästi toimiva julkinen linja on bussi nro 205 Munkkiniemen kautta Kampista, se ajaa Perkkaan liittymän kautta Leppävaaraan jolloin pysäkit on lähempänä pikkuteillä.

Se mitä haen tuolla vuodatuksella takaa on se että ajatus siitä että jonnekin Vantaan tai Espoon perukoille pääsisi kätevämmin edes autolla on pelkkää puppua. Jos työntekijät ovat hajautunut suurin piirtein samalla tavalla kuin väestö keskimäärin pääkaupunkiseudulla, keskusta on aina ja millä tahansa kulkuneuvolla keskimäärin paras sijainti liikenteellisesti. Esimerkiksi nykyisessä työpaikassa, minä asun Kalliossa, huonekaveri Porvoossa, naapurit Pohjois-Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Sijainti, jossa meidän viiden yhteenlaskettu työmatka-aika olisi mahdollisimman pieni olisi luultavasti Pasilassa.

Toki ajo- tai muu matka on lyhyt jos oma asunto on jossain lähellä kyseista peltotoimistokompleksia. Tämä tosin on realistista lähinnä ylemmälle johdolle, koska noissa tehtävissä ei ole tapana vaihtaa työpaikka yhtä usein kuin autoa, ja vaimokin saattaa olla käytännössä kotona. Nykyään normaali työntekijä kuitenkin vaihtaa työpaikkaa syystä tai toisesta parin vuoden välein, ja lisäksi hänellä on puoliso joka tekee samaa, eli asunto hankitaan sieltä mistä sen sattuu saamaan koska sen optimointi työpaikan suhteen ei ole käytännössä mahdollista.

Se kuinka paljon liikenneyhteyksistä on valmis maksamaan vuokran muodossa on jotain mitä johto pohtii. Luulen että tätä laskentaa kallistaa keskustan suuntaan kaksi tekijää. Toisaalta asutuksen hajautuminen ja asuinrakentamisen painopisteen oletettava siirtyminen pohjoiseen ja itään, joka seudun länsipainotteisuutta vähentäessään itseasiassa lisää keskustan houkuttelevuutta. Toisaalta rekrytointi on yhä vaikeampaa. Jos yritys sijoittuu Matinkylään, työmatka sinne on tuskallinen linjan Vihdintie-Herttoniemi linjan itäpuolelta, Pakkalaan taas ei pääse järkevästi oikein mistään muualta kuin Pakkalasta. Ihmiset menevät mielummin töihin semmoiseen työpaikkaan jonne pääsee hyvin.

Muuten olen ihan tismalleen samaa mieltä kuin sinä näistä asioista, mutta seuraava väite kaipaa tarkennusta:

Alunperin kirjoittanut teme

Toki ajo- tai muu matka on lyhyt jos oma asunto on jossain lähellä kyseista peltotoimistokompleksia. Tämä tosin on realistista lähinnä ylemmälle johdolle, koska noissa tehtävissä ei ole tapana vaihtaa työpaikka yhtä usein kuin autoa, ja vaimokin saattaa olla käytännössä kotona. Nykyään normaali työntekijä kuitenkin vaihtaa työpaikkaa syystä tai toisesta parin vuoden välein, ja lisäksi hänellä on puoliso joka tekee samaa, eli asunto hankitaan sieltä mistä sen sattuu saamaan koska sen optimointi työpaikan suhteen ei ole käytännössä mahdollista.

Vaihtaako nykyään normaali työntekijä työpaikkaansa todella parin vuoden välein, vai koskeeko väite vain nuoria, korkeintaan ~ 35 vuotiaita ?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut teme

Ihmiset menevät mielummin töihin semmoiseen työpaikkaan jonne pääsee hyvin.

Ehkä sen takia rahoitusalan konttorit keskittyvät kantakaupunkiin: siellä niin moni yritys haluaa saada alan parhaat osaajat hommiinsa. Hyvin monilla aloilla ja monissa yrityksissä pääpaino on kuitenkin kustannusten pitämisessä pieninä, eikä työntekijöiksi edes tule niitä parhaita osaajia, koska heille edut ovat paremmat jossakin muualla. Tälläisille yrityksille konttorin halpa sijainti on luonteva tapa säästää kustannuksia. Tulopoliittisesti tästä oikeastaan seuraa se, että hyvätuloisimmat pärjäävät työmatkansa oikein mainiosti ilman autoa, mutta esim. duunarihommissa pääkaupunkiseudun laidoilla vuorotyötä tekevät joutuvat pistämään vähiä tulojaan autoiluun.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Ehkä sen takia rahoitusalan konttorit keskittyvät kantakaupunkiin: siellä niin moni yritys haluaa saada alan parhaat osaajat hommiinsa. Hyvin monilla aloilla ja monissa yrityksissä pääpaino on kuitenkin kustannusten pitämisessä pieninä, eikä työntekijöiksi edes tule niitä parhaita osaajia, koska heille edut ovat paremmat jossakin muualla. Tälläisille yrityksille konttorin halpa sijainti on luonteva tapa säästää kustannuksia. Tulopoliittisesti tästä oikeastaan seuraa se, että hyvätuloisimmat pärjäävät työmatkansa oikein mainiosti ilman autoa, mutta esim. duunarihommissa pääkaupunkiseudun laidoilla vuorotyötä tekevät joutuvat pistämään vähiä tulojaan autoiluun.

Mulla on ollut jo pitkään sellainen käsitys, että naisvaltaiset alat ovat keskittyneet keskustaan ja miesvaltaiset ovat hajallaan periferiassa. Sillä logiikalla että miehethän pääsevät aina autolla töihin kun taas naiset eivät.

Tunnustan että se ei ihan 100%.sesti pidä paikkansa, ovathan naisvaltaiset terveydenhoito ja opetusala hajallan, mutta ne taas ovat keskittyneet aika hyvin aluekeskuksiin.

t. Rainer