Viestiketju: Konttoreiden sijainnit ja (joukko)liikenne

Alunperin kirjoittanut kemkim

En näe mitenkään tavoiteltavana eristää konttoreita toisistaan sekä kaupungista niin, että ne eivät ole tekemisissä ympäröivän maailman kanssa. Keskustassa on myös se kiva puoli, että voi tauolla lähteä vaikka käymään kiskalla tai hoitamaan asioita. Tai mennä vaikka lukemaan lehteä puistoon. Kehä III:n varrella menee tauko pitkäksi, jos pitää autolla alkaa reissata ja jää virkistäytymiset tekemättä.

Kirjoitit juuri niitä asioita, joita funktionalistinen kaupunkisuunnittelu asunto- ja työpaikka-alueineen ei ymmärtänyt. Tämä lähiökulttuuri on (ainakin toivon niin) siirtymässä historiaan, mutta meillä on riesana puolen vuosisadan ajalta nukkumalähiöitä ja iltaisin autioita teolisuusalueita. Päivisin käydään varkaissa kerrostaloasunnoissa ja iltaisin teollisuusalueiden toimitiloissa.

Siellä täällä Keski-Euroopassa pääse kokemaan omituista tunnelmaa siitä, miten on esikaupungissa, mutta ympäristö ja ilmapiiri ovat keskustaa. Koska siellä on vanhoja ja osin uudehkojakin kaupunginosia, jotka on rakennettu kaupungeiksi, ei lähiöiksi.

Antero

Alunperin kirjoittanut teme

Edellinen työpaikkani oli Perkkaalla. ...olennaista lienee kuitenkin ollut mielikuva hyvistä liikenneyhteyksistä. Toimistokompleksi on kahden moottoritien risteyksessä, Kehä I ja Turunväylä, ja Kehältä on oma liittymä Perkkaalle. Leppävaarassa on juna-asema, ja busseja kulkee kumpaakin motaria. Äkkiseltään hienot liikenneyhteydet.

Todellisuudessa, Kehä I on juuri niin tukkoinen kuin mikään tie suomessa on... ...Turunväylää Helsinkiin päin kulkevat bussit pysähtyvät tietenkin kummallakin puolen motaria, eli yhteen suuntaan pääsee näppärästi. Ainoa järkevästi toimiva julkinen linja on bussi nro 205 Munkkiniemen kautta Kampista, se ajaa Perkkaan liittymän kautta Leppävaaraan jolloin pysäkit on lähempänä pikkuteillä.

Tuollaista mitä kuvasit syntyy, kun ajatellaan auton mitalla. Motarin liittymä on sama asia autoilijalle kun joukkoliikenteen käyttäjälle on pysäkki. Siis molempiin pääsee "omalta ovelta" samassa ajassa. Suuri kaavoituksen ja liikennesuunnittelun virhe on ajatella, että sitä auton saavutettavuutta voidaan soveltaa käveleviin ihmisiin ja sitten ollaan sitä mieltä, että onhan tänne hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Antero

HS kertoo pääkaupunkiseudun toimistojen karkaamisesta Kehä III:n tasolle, koska Helsingissä on liikaa liikenneruuhkia ja liian vähän parkkipaikkoja. Jutussa Jussi Pajunen kertoo, kuinka Helsinki on väljentämässä autopaikkanormeja Kalasatamassa ja Pasilassa. Noiden seutujen autoliikenne on jo nyt tukossa eikä niillä alueilla ole katutason joukkoliikenteelle omia väyliä, joten joukkoliikennekin juuttuu niissä varmasti erittäin pahasti ruuhkiin jatkossa. Pasilan tason poikittaisliikenteen matkustajamäärät ovat jo nyt Jokerin luokkaa ja potentiaalia olisi paljon isompiinkin matkustajamääriin, mutta poikittaisliikenteen juuttuminen ruuhkiin häiritsee pahasti.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

HS kertoo pääkaupunkiseudun toimistojen karkaamisesta Kehä III:n tasolle, koska Helsingissä on liikaa liikenneruuhkia ja liian vähän parkkipaikkoja.

HS:n jutussa oli positiivista että oli tuotu esille yritysten käytännönläheistä näkökulmaa. Jutun mukaan yrityksissä ei ole asenteena, että kaikki haluavat ja kaikkien pitää tulla töihin autolla. Vaan todettiin, ettei joukkoliikenteen käyttö ole monelle mahdollista. Ja kerrottiin myös, miksi niin ei ole. Kuten kehyskuntien hajanaisen omakotirakentamisen vuoksi.

Jutussa myös sanottiin, että Helsingin keskusta on edelleen yritysten sijoittumisen toivelistalla ykköspaikka. Sijoittumisen este ei kuitenkaan ole autopaikkojen vaan toimitilojen puute. Tämä käy tekstistä ilmi. Ehkä toimittajan huomaamatta, kun jutun kärki on kuitenkin valitus parkkitilan puutteesta.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Jutussa Jussi Pajunen kertoo, kuinka Helsinki on väljentämässä autopaikkanormeja Kalasatamassa ja Pasilassa. Noiden seutujen autoliikenne on jo nyt tukossa eikä niillä alueilla ole katutason joukkoliikenteelle omia väyliä,...

Aivan. Kun pysäköintinormista keskusteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, parkkipaikkojen vaatijoille vastattiinkin viraston puolesta, ettei pysäköintitilan lisärakentaminen auta, koska niille pysäköintipaikoille ei pääse.

Henkilöautoliikenteen lisäkapasiteettia voi käytännössä järjestää vain keskustatunnelilla. Mutta kuten liikennemääräennusteetkin osoittavat, sen merkitys on pohjoisen poikittaisliikenteen siirtäminen keskustaa alittavaksi. Keskustatunneli ei voi palvella kuin vain niitä pysäköintilaitoksia, joihin tunnelista on suora pääsy.

Helsingin maanalainen asemakaava on tekeillä. Jo tekeillä oleva kaava osoittaa, ettei edes luolapysäköintiä voi rakentaa rajoituksetta, eli ongelma ei ole siinä, pitääkö kaupunki tiukkaa vai löysää pysäköintipaikkanormia. Pysäköinnille ei vain yksinkertaisesti ole tilaa missään. Ei edes kaupunginjohtajan mahtikäskyllä .

Ongelma on seudun kaavoitusyhteistyön puute. Helsingin ympäristöä rakennetaan tavalla, joka ei liikenteellisesti sovellu seudun kasvavan keskustan rakenteeseen. Tilanteesta kärsivät lopulta molemmat osapuolet.

Antero

Ihmeellinen käsitys, että kaikkien työpaikka on KONTTORI. Ilmeisesti porvarilehti hesarin ansiota. HS:hän aina jaksaa kirjoittaa työssäjaksamisesta, kehitysideoista, yms työideoista, koskien vain konttoriväkeä. Ja unohtaen samalla, että on muitakin työpaikkoja olemassa. On hoitoalaa, palvelualaa, rakennusalaa, opetustoimia, kuljetusalaa, turvallisuusalaa, jne. Eikä heillä ole SITÄ konttoria, jossa on SE kahvimaatti, SE kopiokone, SE viherkasvi, SE työpöytä.

Voisi myös ajatella konttorista työpaikan löytäneen olevan sen verran porvareita, että heillä on työsuhde-auto, jolla ajaa kotoa töihin. Tai sitten sen verran hyvä palkka, että autolla ajo ei tunnu kukkarossa. Miksi juuri konttoristeja varten pitäisi joukkoliikenne järjestää. Miksei vaikka sairaanhoitajia tai opettajia varten? Yhtä hyvin joukkoliikenne voitaisiin ohjata yhä enemmän sairaaloiden, terveyskeskusten ja koulujen sijainnin mukaan.

Entä tietääkö joku konttorityöntekijöiden osuuden kaikkien työntekijöiden määrästä, siis Helsingissä ja sen ympäryskunnissa. Ja kuinka moni heistä olisi valmis hylkäämään sen mukavan autonsa, jossa armanin puku ei ala haisemaan rahvaalle, tai kravatti rypistymään ahtaassa bussissa..

Alunperin kirjoittanut kemkim

Jos otetaan esimerkiksi S-ryhmän keskusvarasto Vantaan Hakkilassa, sinne on ihan kelvolliset bussiyhteydet, jos vaan olisi järjestetty joku kunnon kävely-yhteys. Alun perin tämä varastokin lienee sijainnut keskeisemmällä paikalla. Vaan nyt sitä ollaan siirtämässä yhä kauemmas ulkokehille, ehdokkaina mm. Mäntsälä. Ja jokainen varmaan voi ajatella, miten monella pk-seutulaisella on vaihdoton bussiyhteys johonkin Mäntsälän työpaikka-alueelle moottoritien varressa. Ei siis aseman vieressä.

Toisaalta S-ryhmän tukkuyhtiön (Inex) toinen varasto sijaitsee Keran aseman vieressä, eli sinne varmasti suurin osa tulee julkisilla. Tosin yksi kaveri oli siellä aikanaan kesätöissä kuorma-autoa ajamassa ja työt alkoi aamulla niin aikaisin että junia ei siihen aikaan pahemmin kulkenut. Eli pelkät joukkoliikenneyhteydet eivät riitä, jos ne eivät kulje silloin kun töihin pitäisi mennä..

Alunperin kirjoittanut Murzu

Voisi myös ajatella konttorista työpaikan löytäneen olevan sen verran porvareita, että heillä on työsuhde-auto, jolla ajaa kotoa töihin. Tai sitten sen verran hyvä palkka, että autolla ajo ei tunnu kukkarossa. Miksi juuri konttoristeja varten pitäisi joukkoliikenne järjestää. Miksei vaikka sairaanhoitajia tai opettajia varten? Yhtä hyvin joukkoliikenne voitaisiin ohjata yhä enemmän sairaaloiden, terveyskeskusten ja koulujen sijainnin mukaan.

Moneasti konttorirotilla, varsinkin naispuolisilla, on huonompi palkka kuin erikoistuneilla duunareilla, eli sitä kakkosautoa jolla rouva pääsisi töihin ei välttämättä joka perheessä ole, eli kyllä kontoriväki on joukkoliikenteensä ansainnut. Lisäksi työajat ovat niin säännölliset että joukkoliikenne on todella helppo järjestää.

Kyllä minun ymmärtääkseni kouluihin on toimivat joukkoliikenneyhteydet jo pelkästään oppilaita varten. Sairaaloista Espoon Jorvin ja Puolarmetsän ja Vantaan Peijaksen sairaaloihin joukkoliikenneyhteydet todella voisivat olla vähän paremmat. Ihmettelen miksi 1970-luvulla sairaalat piti rakentaa niin "korpeen". Siksikö että tontit olivat halvat, vai ajateltiinko laajentamista?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kyllä minun ymmärtääkseni kouluihin on toimivat joukkoliikenneyhteydet jo pelkästään oppilaita varten. Sairaaloista Espoon Jorvin ja Puolarmetsän ja Vantaan Peijaksen sairaaloihin joukkoliikenneyhteydet todella voisivat olla vähän paremmat. Ihmettelen miksi 1970-luvulla sairaalat piti rakentaa niin "korpeen". Siksikö että tontit olivat halvat, vai ajateltiinko laajentamista?

Peijaksen sairaala on reilun 500 metrin päässä Rekolan asemalta ja sairaalan ovelle menee bussi, joten vähän huonommin liikkuvatkin pääsevät perille. Ei tuonne nyt niin huonot yhteydet ole.

(Reittiopas sanoo, että Rekolan asemalta sairaalaan on 800 metriä, mutta minusta tuo matka-arvio vaikuttaa olevan vähän yläkantissa.)

Alunperin kirjoittanut petteri

Peijaksen sairaala on reilun 500 metrin päässä Rekolan asemalta ja sairaalan ovelle menee bussi, joten vähän huonommin liikkuvatkin pääsevät perille. Ei tuonne nyt niin huonot yhteydet ole.

(Reittiopas sanoo, että Rekolan asemalta sairaalaan on 800 metriä, mutta minusta tuo matka-arvio vaikuttaa olevan vähän yläkantissa.)

Riippuu mille ovelle ja korkeuseroa on kanssa. Minusta tuo on siinä kävelymatkan rajoille, helpompiakin välejä tulee mentyä bussilla tai ratikalla.

Alunperin kirjoittanut teme

Riippuu mille ovelle ja korkeuseroa on kanssa. Minusta tuo on siinä kävelymatkan rajoille, helpompiakin välejä tulee mentyä bussilla tai ratikalla.

Vaikka joukkoliikennematka (terveelle) keskivertovantaalaiselle Peijakseen ei niin suuria vaikeuksia tuota, niin olisi sille voitu silloin yli 20 vuotta sitten jokin keskeisempi paikka löytyä. Mutta Espoon kaksi esimerkkiä ovat sitten aivan omaa luokkaansa.

t. Rainer

Tämän päivän Hesarissa kerrottiin, kuinka Aditro Oy muutti Mäkkylästä Mankkaalle, koska Mäkkylässä kaikille halukkaille ei riittänyt autopaikkaa. Uudessa paikassa niitä riittää, mutta Krunikassakin asuva työntekijä alkoi tulla autolla töihin, koska uudelle toimistolle kulkee iltaisin bussi vain kerran tunnissa (näin siis työntekijän omien sanojen mukaan, oikeasti Aditron läheltä menee mm. linja 110 iltaisinkin 20 min välein sekä suoraan Helsinkiin että toiseen suuntaan liityntäyhteytenä Leppävaaraan).