USA:n joukkoliikenne
Erotin vastaukseni Aleksi K:lle uudeksi ketjuksi.
Alkuun vielä pohjatiedoksi: omat ensi käden kokemukseni USA:sta rajoittuvat New Yorkiin ja Bostoniin. Muiden osalta puhun viitaten joko muiden kokemuksiin tai nettisivulähteisiin.
Muutama laadukas lähde USA:n tilanteesta joihin kannattaa perehtyä:
Yhdysvaltojen ja Kanadan joukkoliikenneliitto APTA
Urbanrail.net / America, sisältää sekä metrot että pikaraitiotiet
Light Rail now - pikaraitiotiekampanjointia, saa hyvän käsityksen päätöksenteosta
USA:ssa joukkoliikenteen merkitys vaihtelee voimakkaasti eri kaupungeissa.Alunperin kirjoittanut Aleksi.K
Joukkoliikenteen osuus vaihtelee USA:ssa lisäksi seudun sisällä voimakkaammin kuin euroopassa. Keskuskaupungissa joukkoliikenteellä voi olla selkeä merkitys, vaikka ympäröivä esikaupunkialue olisikin täysin autoriippuvainen. Keskustaan suuntautuvasta liikenteestä joukkoliikenteen osuus voi olla esimerkiksi 30-40%, vaikka sen osuus koko seudulla olisi vain esimerkiksi 2%.
New York, Boston, Chigago, Philadelphia ja San Francisco perustuvat keskuskaupungin osalta yhtä vahvasti joukkoliikenteeseen kuin suuret eurooppalaiset kaupungit. New Yorkin ja Bostonin keskuskaupunkien joukkoliikenne on laatutasoltaan oman kokemukseni perusteella verrattavissa Euroopan suurkaupunkeihin - ei toki ehkä aivan terävimpään kärkeen.
Monissa muissa kaupungeissa joukkoliikenteellä on selkeä, joskin rajatumpi rooli. Muutamat kaupungit, mm. Washington ja Atlanta, ovat toteuttaneet laajan uuden metron. Huomattavasti useammat ovat 1980-luvulta alkaen panostaneet mittaviin pikaraitiotiejärjestelmiin (San Diego, Portland, Dallas, Salt Lake City, etc). Los Angeles ja Baltimore ovat toteuttaneet sekä metron että pikaraitiotien. USA:n Light rail - järjestelmissä on usein Euroopassa totuttua enemmän paikallisjunan ja metron piirteitä, mutta viime vuosina on alettu investoida myös kadulla kulkeviin raitioteihin (mm. Portland, Tacoma)
USA:ssa on useissa kaupungeissa nyt hahmotettu, että pelkkään autoliikenteeseen satsaaminen johtaa Detroitin kohtaloon eli keskikaupunki katoaa. Sen vuoksi joukkoliikenteeseen on 1980-luvulta alkaen panostettu. Tulokset alkavat näkyä: viime vuosina joukkoliikenteen suoritteen kasvu on ollut autoliikenteen suoritteen kasvua nopeampaa eli joukkoliikenteen osuus on alkanut selvästi kasvaa.
Olet periaatteessa pitkälti oikeass. USA:ssa joukkoliikenne rahoitetaan pääosin paikallisesti ja liittovaltion osuus ei ole ratkaiseva.
Nykyisin joukkoliikenteen lobbyt ovat varsin vahvoja ja ne ovat pystyneet pakottamaan myös Bushin hallinnon panostamaan joukkoliikenteeseen eli jatkamaan joukkoliikenteen liittovaltion tukea koskevia rahoituslakeja.
Joukkoliikenteen rahoitus perustuu USA:ssa yleensä siihen että joukkoliikennettä toteuttavalla viranomaisella (Authority) on oman alueen itsehallintoon perustuva oma rahoituskanava. Hyvin yleistä on erillisen liikevaihtoveron säätäminen joukkoliikenteen rahoittamiseksi mutta myös muita kanavia, mm. ajoneuvomaksut, polttoaineverot, kiinteistöverot, käytetään.
Lipputulojen osuus kuluista on New Yorkia lukuunottamatta pienehkö.
Nämä verot säädetään usein kansanäänestyksellä. Monissa USA:n osavaltioissa ja alueilla kansalaiset voivat tehdä kansanäänestysaloitteita, ja hyvin monet toteutetut joukkoliikennehankkeet perustuvat kansalaisaloitteisiin.
Liittovaltion rahoitus ei ole ratkaisevassa asemassa ja sen merkitys on koko ajan vähentynyt.
Pidän itse paikallista rahoitusta loppujen lopuksi parempana ratkaisuna kuin byrokraattista valtionrahoitusta. USA:ssa - kuten Ranskassa - joukkoliikennehanke voidaan käytännössä toteuttaa, jos se todetaan paikallisesti perustelluksi, koska rahoitus peritään paikallisesti.
Vs: USA:n joukkoliikenne
Hyvää selvitystyötä näin aiheen alkajaisiksi olet tehnyt. Olisiko sinulla tietoa, että millaiset ovat joukkoliikenteen vuorovälit amerikkalaisissa kaupungeissa verrattuna Suomen vastaaviin? Esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu. Tai pienemmät kaupungit, kuten Porvoo. Onko julkinen liikenne samalla tasolla?
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: USA:n joukkoliikenne
Eiköhän tietoa löydy nykyään netistä vähän mistä hyvänsä kaupungista. Toki jonkinlaisen kokonaiskuvan saaminen on edelleen jossain määrin työlästä, sillä on vaikea arvata, mitkä ovat tärkeitä ja paljon kuormitettuja linjoja. On vain selattava.
Myös tutkittavien kaupunkien valinta on aika hakuammuntaa, jos ei tunne maata. Mutta kannattanee aloittaa vaikka väestömäärän perusteella. Väkiluku- ja väestötiheystietoja löytyy hakusanalla demography. Tällaisesta osoitteesta löytyy 50:nen USA:n suurimman kaupungin tietoja: http://www.infoplease.com/ipa/A0108477.html .
Antero
Vs: USA:n joukkoliikenne
Google Transit-palvelulla kokeilin joitakin kaupunkeja. Se ehdotti tunnin vuoroväliä monissa kaupungeissa, mutta isompien kaupunkien keskustoissa puolen tunnin vuoroväliä tarjottiin. Vaikea uskoa, että satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa olisi sentään tunnin vuoroväli keskustan sisäisessä liikenteessä. Myös vertailu joukkoliikenteen ja auton välillä Google Transitissa oli masentava, kun autot kulkivat moottoriteitä pitkin ja säteittäinen joukkoliikenne rinnakkaiskaduilla.
Yöbussissa on tunnelmaa
USA:n pienemmistä (Tampere - Turku - kokoluokan) kaupungeista minulla on vähän tietoa. Käsittääkseni joukkoliikenteen yleiskuva pienemmissä kaupungeissa on varsin heikko. Suomeen vertailukelpoisesta joukkoliikenteestä voi vain harvoin puhua, mutta kyse on myös siitä, että kaupungit ja niiden kehitys ovat voimakkaasti Suomesta poikkeavia.
Monissa pienemmissä kaupungeissa ei edes ole joukkoliikennettä eurooppalaisessa mielessä eli niissä on vain takseja ja palveluliikennettä.
Useisiin pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin on kuitenkin viime vuosina perustettu joukkoliikenneviranomaisia (public transit authority). Näissä kaupungeissa kyseessä on todellakin joukkoliikenteen (uudelleen)perustaminen. NAPTA:n sivuilla on muistaakseni ohjeita, miten kansalaiset voivat käynnistää kampanjan joukkoliikenteen perustamiseksi. Lightrailnow.org - sivulla on ollutu uutisia tuloksista.
Joissakin yliopistokaupungeissa tai rakenteeltaan poikkeuksellisissa kaupungeissa joukkoliikenne voi olla jonkin verran laadukkaampaa.
Yksi Tampere-Turku kokoluokan kaupunki, jossa joukkoliikenne on edes jotenkin vertailukelpoista on johdinautokaupunki Dayton, Ohio, jossa on 11 milj. matkaa vuodessa. Kaupungissa on n. 160 000 as, joskin "seutu" on n. 900 000. En tiedä vertautuuko se paremmin koko maakuntaan kuin seutuun.
http://www.greaterdaytonrta.org/
Centre for Transportation Excellence - sivuilta www.cfte.org vähän kuvaa siitä, mistä USA:ssa kysytään kansalaisten mielipidettä eri alueiden joukkoliikennehankkeista:
Uusimmat 2007 + tulevat
Uutisia vuosilta 2006 ja 2005
Viimeisin muokkaaja vko; 23.07.2007 kello 07:09. Syy: peräkkäiset viestit yhdistetty
Vs: USA:n joukkoliikenne
Kiitos Vko:lle yhdistelemisestä - täytyy ensi kerralla tehdä itse.
Löysin CFTE:n sivuilta yhden hyvän lähteen
Rail Transit In America - A Comprehensive Evaluation of Benefits
Siitä löytyy monia ketjussa kaivattuja tilastotietoja, mutta vain 50 suurimmasta kaupungista.
Sivulla 7 kuvattu joukkoliikenteen osuutta työmatkaliikenteestä (commuting) kaupungeissa, joissa on metro tai pikaraitiotie. Kuten näkyy, New York on omaa luokkaansa, sitten Washington, Boston, San Francisco, Chicago, Philadelphia ja Baltimore. Näissä kaupungeissa joukkoliikenteen osuus työmatkaliikenteestä muistuttaa Euroopan tilannettta.
Sivulla 11, kuva 5 on kuvattu joukkoliikenteen osuus työmatkaliikenteessä USA:n 50 suurimmassa kaupungissa.
Sivulla 24, kuva 18 on kuvattu joukkoliikenteen tukiaste. Kuten näkyy, harvassa kaupungissa lipputulot kattavat 50% menoista. Useimmissa tuki on paljon suurempi.
Viimeisin muokkaaja Mikko Laaksonen; 23.07.2007 kello 09:16.
Vs: USA:n joukkoliikenne
Tämä on kyllä jännä, että markkinatalousmaa Yhdysvalloissa joukkoliikenteen tuki on Suomea suurempi. Täällä kun kannustetaan autoilun lisääntymiseen markkinoiden tahtoon vedoten. Outoa, että Yhdysvalloissa on saatu läpi noin korkea tukiprosentti, vaikka hienoahan se toki on, että joukkoliikennettä on siellä alettu elvyttämään.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: USA:n joukkoliikenne
Olisi hyvä tietää, miten tukiprosentit on laskettu. Infrastruktuuripoistojen ja -ylläpitomenojen käsittely vaihtelee eri maissa. Jossain maissa infrastruktuuripoistot ja ylläpitomenot lasketaan joukkoliikenteen kustannuksiksi, jossain ei.
Jotta vertailu olisi mahdollisimman sekavaa, Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla osa samantyyppisistäkin kuluista lasketaan joukkoliikenteen kuluiksi ja osa ei riippuen siitä kuka maksaa viulut. (Esim. RHK/HKL radanpidon menot.)
Tukiprosenttien vertailemiseksi pitäisi tukiprosenttien olla laskettu samalla periaatteella.
Vs: USA:n joukkoliikenne
Yleisesti ottaen kannattaa kuitenkin muistaa, että USA:ssa on myös erilaisia hyvin mittavia valtion ja osavaltioiden tukia eri toimialoille.
Joukkoliikenteen osalta suurin osa joukkoliikenneviranomaisista on "Public Authority" - tyyppisiä viranomaisia. Näiden viranomaisten toiminta ja rahoitus perustuu niiden perustamiseksi annettuun osavaltion lakiin.
Wikipedia asiasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Public_Authority
Samanlaisia viranomaisia on myös muilla hallinnon aloilla, mm. satamien, lentokenttien ja valtateiden alalla. Suomalaisille tutuin lienee New Yorkin Port Authority, joka ylläpitää satamien lisäksi mm. JFK:n lentokenttää, bussiterminaalia ja PATH - metroa.
Authority - viranomaisen asema on voimakkaan itsehallinnollinen. Juridisesti asia menee jopa niin, että authority - viranomaisen toimintaan ei voi puuttua kuin siitä annetun lain puitteissa. Ne eivät siis ole suoraan kaupunkien tai osavaltioiden alaisia eivätkä kaupungit ja osavaltiot voi suoraan päättää niiden toiminnasta.
Authority - asema on keskeinen syy siihen, miksi joukkoliikenteen tukiprosentit ovat niin korkeita. Kun viranomaisella on muu rahoituslähde, se ei lähde nostamaan lipunhintoja kustannusvastaaviksi vaan pitää ne alhaisena.
Vs: USA:n joukkoliikenne
Tiedä sitten miten paljon taas on totuutta asiassa, mutta ainakin toimittaja Mika Horelli on kirjoittanut USA:n raideliikenteen elävän renessanssia. Hieno homma jos noin todella on.
Kts. Kaleva-lehden internet-version juttu 11.12.2007 oheisesta linkistä:
http://www.kaleva.fi/plus/juttu698874_page0.htm
Vs: USA:n joukkoliikenne
Artikkelissa on paljonkin asiaa. Jos haluaa seurata USA:n raideliikenneasioita, kannattaa seurata seuraavia sivuja:
www.lightrailnow.org (Aktiivisimmin päivitettävä joukkoliikennekampanjasivu)
www.apta.com (Pohjois-Amerikan joukkoliikenneliitto)
Vs: USA:n joukkoliikenne
Mites Kanadan kaupunkien joukkoliikenne eroaa Yhdysvaltain vastaavista? Vai eroaako juurikaan?
Minua on alkanut kiinnostamaan Pohjois-Amerikka ja erityisesti Kanada, sillä se vaikuttaa varsin pohjoismaalaistyyppiseltä yhteiskunnalta, ollen tietysti kuitenkin isompi. Ei ihme, että se on kiinnostanut myös suomalaisia aikaan ja miksei myös nykyäänkin.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 14.04.2008 kello 20:44. Syy: ääkköset
Risto Vormala
Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
HSL-alueella
Vs: USA:n joukkoliikenne
Sama täällä. Yhdysvalloissakin taitaa olla tiettyjä osavaltioita, jotka poikkeavat epäamerikkalaisuudellaan? New York on eurooppalaistyyppinen julkisen liikenteen kaupunki, joissain osavaltioissa taas sosiaaliturva taitaa olla länsimaalaista luokkaa? Jännä huomata, että yhteen nippuun ulkopuolelta niputettava Yhdysvallat on paljon muutakin kuin stereotyyppisiä automarketteja, moottoriteitä, omakotimattoja, syvää taloudellista eriarvoisuutta ja drive-inista päivän joka ateriansa hakevia perheitä
Niinhän se on kyllä Euroopassakin. Ruotsi ja Viro ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia, vaikka lähinaapureita ovatkin. Suomi jotain siltä väliltä. Ei sellainen kattava sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta kuin Ruotsi, mutta ei myöskään raaka amerikkalaismallinen kapitalismivaltio kuten Viro. Julkisen liikenteen suosiossa kyllä nämä hyvin erilaiset valtiot päihittävät Suomen, Ruotsi vaurautensa ansiosta ja Viro taas köyhyytensä takia.
Jotenkin tuntuu, että Suomessa ei enää arvosteta kovin paljoa sitä, että meillä on pitkäaikaisella työllä luotu melko tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta. Meille on tänä päivänä muodostumassa kahden kerroksen yhteiskunta. Varakkailla rauhalliset omakotialueet, automarketit, yksityisautot, hienot työpaikat, kalliit harrastukset, terveellinen ruoka, työterveyshuollot. Köyhillä rapistuneet kaupunkien vuokralähiöt, kuihtunut ostari, bussit, lihottava halpa ruoka, riittämätön sosiaaliturva, julkinen karsittu terveydenhuolto.
Peruskoulu tulee mieleen melkeinpä ainoana yhdistävänä tekijänä näiden kahden maailman välillä, miehillä armeija. Muuten niiden ei tarvitsekaan pahemmin kohdata. Asiantila ei näytä kuitenkaan haittaavan ihmisiä, koskapa sen on annettu mennä tällaiseksi. Lama-aikaanhan yhteiskunnan palveluita karsittiin ja se kävisi hyvin syyksi, ellei siitä olisi kohta jo parikymmentä vuotta.
Viimeisin muokkaaja kemkim; 14.04.2008 kello 19:10.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: USA:n joukkoliikenne
Se, mikä USAn joukkoliikenteessä tökkii, ovat mantereen sisäiset lennot. Jos amerikkalaiset ymmärtäisivät tilata Ranskasta TGV-junia, niin niillä voisi korvata ainakin osan lentoliikenteestä. Amerikkalainen ylpeys taitaa kuitenkin olla suurin este siihen, että omaa maata pienemmästä maasta ei tilata mitään. Ei ainakaan huipputeknologiaa.
Vs: USA:n joukkoliikenne
Mikäli käytettävät ajonopeudet olisivat sitä tasoa mitä TGV:llä on koetilanteessa ajettu, saattaisi juna ollakin vaihtoehto. Manner-USA on vaan niin iso paikka, että tuollainen "normaali" ~300km/h ajeleva suurnopeusjuna on liian hidas.
Vertailun vuoksi, Ranska on hivenen pienempi Teksasia -> Teksasissa jos yhdistettäisiin Houston, Dallas, Ft. Worth, Austin ja San Antonio olisi matkaa linnuntietä hieman reilu 1100km pikaisesti mitattuna. Sellaisella reitillä voisi jo tuollainen 300km/h juna ollakin kilpailukykyinen. Sitten taas osavaltion toiseen laitaan El Pason rajakaupunkiin on Houstonista jo samat 1100km ja San Antonioonkin n. 800km. Maastonsa puolesta junayhteydet voisivat nimenomaan Teksasissa ja muuallakin maan keskiosissa helposti toteutettavissa, mutta mantereen kummallakin laidalla olevat vuoristot (erityisesti länsipuolella) tekevät radanrakentamisesta kallista eikä väliin satu välttämättä yhtään niin isoa kaupunkia että reitti kannattaisi rakentaa.
Ja viimekädessä ongelmana ei taida olla junateknologia vaan se, että suurnopeusratoja ei ole eikä pitkiä runkoratojakaan ole sähköistetty?
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä