Ertsu

Yritin tuossa selittää, että suurnopeusjunat voisivat korvata OSAN lentoliikenteestä. George Bush puhui joskus Irakin sodan alla, että Yhdysvaltain pitää vähentää öljyriippuvuuttaan. Suurnopeusjunat ydinsähköllä toimivina vähentäisivät tuota riippuvuutta.
En väittänytkään, että ne sopisivat kaikille reiteille.

Sitähän varten infraa rakennetaan, että sitten on, kun työ on valmis.
Eivät ne Bushin kaavailemat ydinvoimalatkaan niin helppoja rakennettavia ole.

JSL

Amtrak on kokeillut saksalaista ICE1 junaa. http://www.ice-fansite.com/galerie/c....php?cat_id=39

TTC7666

Tässä on pari kuvaa uusista busseista liikenteessä Torontossa, Kanadassa:

http://www.maj.com/gallery/imrandom/...3_img_2235.jpg
Toronto Transit Commission (TTC) 2007-2008 ORION VII Next Generation HEV (Hybrid-bussi). 200 vastaanotettu, yli 600 tulossa!

http://www.maj.com/gallery/imrandom/...6_img_1676.jpg
Mississauga Transit 2008 NEW FLYER D60LFR (nivel-bussi)

---

Jos haluatte tietää enemmän Kanadan ja Amerikan joukkoliikenteestä, kannattaa käydä tässä foorumissa:
Canadian Public Transit Discussion Board.

ultrix

Onko KA-konserni laajentanut Pohjois-Amerikkaan?

vristo

Upeita kuvia! Eteenkin tuollaisilla ORION VII Next Generation HEV-hybiridibusseilla olisi kiva päästä joskus ajamaan. Niiden tilauskanta TTC:lle Torontoon on toiseksi suurin New Yorkin MTA-Bus-yhtiön jälkeen.

Koko KA-konsernin ulkoasu bussien värityksineen sekä hieman "Greyhound"-tyypisine busseineen on apinoitu tuolta rapakon takaa. Aikaisemminhan ko. firmahan käytti jopa Detroit Dieselin 2-tahtikoneita pitkissä Kabus-katureissaan. Myös Gardner on ihan tuttu ääni "Valloissa" ja Kanadassa.

Kaupunkibussi kuljettaa ja palvelee

TTC7666

Olin todella yllättynyt kun näin että Veolia Transport (ennen Connex) liikennöi myös Toronton-alueella! KA-konserni ei ole laajentunut tänne ainakaan vielä... Greyhound:illa on monopoli kaukoliikenteessä melkein koko Pohjois-Amerikassa.

Ehkä teitä kiinnostaa tämä. GO Transit Torontossa on vastaanottamassa 12 Brittiläistä Alexander-Dennis 2-kerrosbussia. Näyttävät aika hienolta! Nämä bussit liikennöi BRT-linjoilla Toronton esikaupungeissa.

http://transithub.net/gotransit/go8005.jpg
GO Transit Alexander-Dennis Enviro 500-nro. 8005 liikenteessä.

isomolle

Parin viime vuoden ajalta on Minneapolis St. Paulista ja Atlantasta. Minneapolisissa on suuren kauppakeskuksen ja lentokentän keskustaan yhdistävä pikaraitiotie. Rataa liikennöivät Bombardiern valmistavat nivelvaunut ajavat 10 minuutin välein. Lentokentän kahden terminaalin välillä vaunut liikennöivät myös öisin. Päivällä terminaalien välillä kulkee vaunu 5 minuutin välein, yöllä 10 minuutin välein. Radan varrella on asemia, joilla vaihtaa paikallisliikenteen busseihin. Vaihdot sisältävä lippu maksoi toissa vuonna 1,5 dollaria, eli on huomattavasti halvempi kuin esim. Helsingin lippu.

Yksityiskohtana voi mainita, että ainakin tunneliasemia lähestyessään vaunut viheltävät kuin amerikkalaiset veturit, minkä jälkeen kuljettaa soittaa kelloa.

Atlantan joukkoliikenteen rungon muodostaa metrolinjasta, joka pohjois-eteläsuuntainen linja palvelee myös lentokenttää. Busseja kulki myös esikaupunkialueilla, mutta vuoroväleistä ei ole tietoja. Metrojunat sen sijaan kulkivat päivällä 5-10 minuutin välein.

Ismo L

Im Beiwagen bitte ganz nach vorne durch gehen!

Jouni Seilonen

Sanomalehti Kaleva kirjoitti tänään, että "Raitiovaunut tekevät paluuta USA:n kaupunkeihin". Esimerkkinä on Newark. Julkaistussa valokuvassa näyttäisi käännettävän raitiovaunua kääntöpöydällä. Kerrotaan, että uudet amerikkalaiset raitiovaunut ajavat suuremmalla nopeudella ja pysäkit ovat harvemmassa kuin Euroopassa. Historiasta kerrotaan, että auto-, rengas- ja öljyteollisuus hankki 1936-1950 omistukseensa eri kaupunkien raitiovaunuyhtiöitä ja lopetti niiden toiminnan.

Hartsa

Myös Hämeen Sanomissa oli eilen sama artikkeli.

tislauskolonni

27.12. Phoenixissa aloitti pikaratikat liikennöinnin. Skyscrapercityssä löytyy aiheesta ketju. Lisää kuvia löytyy tuon ketjun aloitusviestin linkin takaa: http://www.flickr.com/photos/jamesbondsv/. Tässä esite systeemistä. Tuo esite löytyi täältä: http://www.valleymetro.org/.

Rata on 20 mailia eli hieman yli 32 kilometriä pitkä ja matka-aika päästä päähän ilmoitetaan olevan 60 minuuttia, eli keskinopeus on vastaavasti 32 km/h. Asemia on 28. Vaihto-oikeudettoman (one boarding only) kertalipun hinta on 1,25 dollaria, päivälippu maksaa puolestaan 2,50 dollaria. Liput käyvät myös paikallisbusseissa. Eli jos tarvitsee vaihtaa tai aikoo matkustaa useamman matkan saman päivän aikana, kannattaa selvästi ottaa päivän voimassa oleva lippu, jonka voisi sanoa olevan suhteellisen edullinen.

Liikennöintiajoista esitteessä sanotaan seuraavaa:
Tämänhetkinen aikataulu, jossa tunnit ja minuutit on hassusti kirjoitettu yhteen ja sekunnit kerrottu kaksoispisteen jälkeen: http://www.valleymetro.org/images/up...dule_12-08.pdf

salama

New Yorkissa matkustajamäärät kasvavat:

http://secondavenuesagas.com/2009/02...-59-year-high/

huimia lukuja ja kuitenkin koko systeemi odottaa rahaa osavaltiolta jotta se voisi pelastua...

salama

hieman erilainen tapa viettää taukoa, trumpettia soittaen

Between his shifts, the lone bus driver in silhouette paced up and down the aisle, trumpet in hand, brass catching streetlight.

hmikko

Amerikkalainen 'duoratikka' vuodelta 1941:

http://railforthevalley.wordpress.co...at-interurban/

"The Electroliners were cleverly designed to operate with the high platforms, sharp curves, and narrow clearances of the Chicago Loop and the Chicago ‘L’, to run at speeds of 80 miles per hour (130 km/h) or more on the North Shore’s main line, and to make their way up Milwaukee city streets to the North Shore Milwaukee Terminal in downtown Milwaukee."

"Each door had steps and a trap door for boarding from street level, low-level and high-level platforms."

Etäisesti tulee semmoinen olo, että eipä ole juuri uutta auringon alla...

Sattumoisin näin taannoin videonpätkän, jossa Noam Chomsky esitelmöi New Yorkissa. Hän kommentoi amerikkalaisten julkisia ja sanoi tulleensa Bostonista Amtrakin ylpeydellä Acelalla. Chomsky (80 v.) sanoi, että kyllä se meni nopeammin kuin hänen ensimmäinen junamatkansa Bostoniin 50-luvun puolivälissä, matka-aika oli siitä lyhentynyt noin kuusi minuuttia.

vompatti

Electrolinerista on täällä keskusteltu ennenkin. Muistaakseni olen linkittänyt tänne junavideon, jossa tuo pikaraitiovaunu vilahtaa.

Electroliner tosiaan oli liikenteessä välillä Chicago-Milwaukee. Chicagosta matka alkoi metroradalta (eli ilmaradalta) ja jatkui Chicagon ulkopuolella kaksiraiteisella eritasoon rakennetulla radalla. Loppupäässä, Milwaukeessa, juna liikkui jo raitiotieverkolla. Suurin nopeus aikataulunmukaisessa liikenteessä oli vähintään 128 km/h.

Chicago-Milwaukee (samoin kuin esim. Chicago-St.Paul/Minnapolis) oli erittäin kilpailtu reitti usean rinnakkaisen rautatien vuoksi. Electroliner oli ainoa sähköistettyä rautatietä kulkeva juna Chicagon ja Milwaukeen välillä ja tästä syystä taisi olla myös nopein. Matkustajia kuljettivat Chicagon ja Milwaukeen välillä ainakin myös Chicago & North Western ja Chicago, Milwaukee, St. Paul & Pacific ("Milwaukee Road"). Electroliner-junia ajoi yhtiö nimeltä Chicago North Shore & Milwaukee ("North Shore Line").

Electrolinereita ei ole romutettu, vaan molemmat on museoitu.

Lauttasaari on Helsingin mätäpaise!

Antero Alku

Muistan tämän, ja video löytyy googlettamallakin helposti.

En ehkä kuitenkaan nimittäisi tätä pikaraitiovaunuksi, vaikka sillä katuverkolla onkin ajettu. Ehkä tämä on pikemminkin duojuna kuin duoraitiovaunu. Sisustusratkaisun ja käyttötarkoituksen perusteella kun kysymys on ensisijaisesti junasta, joka on tehty niin, että sillä on voitu ajaa metroradoilla ja kadulla.

Mutta senhän tämä osoittaa, että raideliikenteen joustavuuden edut on ymmärretty jo ennen Karlsruhea ja 1980-lukua, vaikka ne silloin uudelleen keksittiinkin. Itse asiassa koko USA:n interurban-järjestelmä on ollut varsin pitkälle sitä, minkä saksalaiset lanseerasivat Stadtbahnina puoli vuosisataa myöhemmin. Toisaalta, raitiotiet olivat Euroopassakin yleisesti esikaupunkeja ja maaseutumaisia alueita palvelevia 1900-luvun alkupuolella. Myös Helsingissä.

Antero