USA:n joukkoliikenne

En ehkä kuitenkaan nimittäisi tätä pikaraitiovaunuksi, vaikka sillä katuverkolla onkin ajettu. Ehkä tämä on pikemminkin duojuna kuin duoraitiovaunu. Sisustusratkaisun ja käyttötarkoituksen perusteella kun kysymys on ensisijaisesti junasta, joka on tehty niin, että sillä on voitu ajaa metroradoilla ja kadulla.

En minäkään, mutta kylläkin duo-vaunuksi, niinkuin hmikkokin sitä kutsui (eikä pikaraitiotieksi). Tosin edellytksänä kai siihen maailman aikaan olikin sama sähköjärjestelmä. Mutta dieseleiden luvatussa maassa se ei tietenkään ollut mikään ongelma.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kaikki katuajokelpoiset junat eivät olekaan raitiovaunuja - vaikka kaikki raitiovaunut ovatkin katuajokelpoisia. Mutta mikä ihmeen duovaunu? Mitä ovat ne kaksi, jotka tuohon vaunuun liittyvät? Yhdysvalloissa on ajetaan nykyisinkin Amtrakin matkustajajunia kadulla, mutta ei niitäkään duojuniksi nimitetä.

North Shore Line oli interurban-rata. Minä en ole tälle keksinyt parempaa suomennosta kuin (pika)raitiotie (Stadtbahn ei ole suomea). Electrolinerien lisäksi kaikki muu matkustajaliikenne radalla ajettiin sen ajan pikaraitiovaunuilla: neliakselisilla tankovirrotteisilla yhteenkytkettävillä sähkömoottorivaunuilla. Radalla ei siis ollut muuta veturivetoista liikennettä kuin vähäinen tavaraliikenne. Jos tuo ei ole raitiotie, niin mikä sitten? Esikaupunkirautatie? Suomessa ja Norjassa tuota tietysti voisi nimittää metroksi.

Nimistä välittämättä toteutus on hieno: 130 kilometriä pitkä rata, jota ajetaan pelkästään katuajokelpoisella kalustolla. Linjan päissä tarjotaan pysähdyksiä suhteellisen tiheästi kävelymatkojen lyehtämiseksi.

---------- Viesti lisätty kello 23:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:48 ----------

Mutta dieseleiden luvatussa maassa se ei tietenkään ollut mikään ongelma.
Mihin tämä lausahdus nyt liittyy? North Shore Line on perustettu ennen kuin Diesel-moottorin toimintaperiaate julkisesti esitettiin. Electroliner tuli liikenteeseen vuonna 1941, jolloin Yhdysvalloissa oli vasta pari tuhatta dieselveturia.

Chicago oli edelläkävijä dieselvetureiden käytössä matkustajajunissa. Esimerkiksi mainitulla Chicago-Minneapolis/St. Paul -välillä liikennöi kolme yhtiötä dieseljunilla: Burlington Route oli dieseljunien edelläkävijä ja vuonna 1941 ajoi tuota väliä dieselmoottorijunalla, jonka teho oli 600 hv. Chicago & North Western oli paria vuotta aikaisemmin ottanut tuolla välillä käyttöön ensimmäiset dieselveturinsa matkustajajunassa. Milwaukee Road sai ensimmäiset matkustajadieselveturinsa tuolle välille suunnilleen samaan aikaan kuin Electroliner aloitti liikennöinnin. Yhdysvallat oli sähköisen matkustajaliikenteen edelläkävijä varmaan vielä 1940-luvullakin.
 
Kaikki katuajokelpoiset junat eivät olekaan raitiovaunuja - vaikka kaikki raitiovaunut ovatkin katuajokelpoisia. Mutta mikä ihmeen duovaunu? Mitä ovat ne kaksi, jotka tuohon vaunuun liittyvät? Yhdysvalloissa on ajetaan nykyisinkin Amtrakin matkustajajunia kadulla, mutta ei niitäkään duojuniksi nimitetä.

Tarkasti ottaen olet tietenkin oikeassa: duo-vaunu tarkoittaa vaunua, joka pystyy käyttämään kahta eri virtajärjestelmää. Teknisenä vempaimena kyseessä on luonnollisestikin sähkömoottorivaunu. Mutta operointiajatuksensa puolesta tuo järjestelmä muistuttaa nykyisiä duo-vaunuilla ajettavia järjestelmiä. Duomaisuutta on lähinnä tuo kalusto jolla voidaan kulkea hyvin erityypisissä verkoissa: Chigagon L-radoilla, omalla pikaradalla ja Milwaukeen raitioteillä. Tässä suhteessa sukulaisuus vaikkapa Karlshuren duo-vaunuihin on ilmeinen. Mutta tuon duo-vaunun voin ottaa takaisin jo ihan vain sekaannusten välttämiseksi. Sanaa raitiovaunu vierastan lähinnä siksi, että kyseessä on kuitenkin kaukoliikenne ja raitiovaunu on leimallisesti lähiliikenneväline. Ja kuten totesit: pelkkä katukelpoisuus ei tee junasta raitiovaunua.

North Shore Line oli interurban-rata. Minä en ole tälle keksinyt parempaa suomennosta kuin (pika)raitiotie (Stadtbahn ei ole suomea).

En nyt todellakaan ole rautatiesanaston ammattilainen, mutta eikös kuitenkin tuo interurban kirjaimellisesti käänny taajamainväliseksi (samaan tyyliin kuin mannertenvälinen lento) Tuo inter-etuliite viittaa nimen omaan jonkin väliseen ja sillä perusteella interurban -rata(verkko) tulisi ymmärtää useita kaupunkiseutuja tai ainakin kaupunkeja käsittäväksi. Pikaraitiotie taas ei suinkaan rajoitu tällä tavalla, vaan pikaraitiotie voi ongelmitta sijaita yhdessä kaupungissa. Mutta onko termi interurban sitten todellakin vakiintunut tarkoittamaan stadbanh -tyyppisiä ratoja? Jenkkilässä tosin esikaupungit ovat lähes järjestään itsenäisiä kuntia ja tältä pohjalta raideyhteyttä, joka ei rajoitu varsinaiseen cityyn, voisi hyvinkin kuvata termillä interurban. Tällöin oikea käännös olisi esikaupunkirata.

Nimistä välittämättä toteutus on hieno: 130 kilometriä pitkä rata, jota ajetaan pelkästään katuajokelpoisella kalustolla. Linjan päissä tarjotaan pysähdyksiä suhteellisen tiheästi kävelymatkojen lyehtämiseksi.

Tämä on ihan totta.

Mihin tämä lausahdus nyt liittyy? North Shore Line on perustettu ennen kuin Diesel-moottorin toimintaperiaate julkisesti esitettiin. Electroliner tuli liikenteeseen vuonna 1941, jolloin Yhdysvalloissa oli vasta pari tuhatta dieselveturia.

Tarkoitin lähinnä sitä, että täällä Euroopassa tämäntapaisten järjestelmien suurin toteutettavuuseste on ollut junarataverkon sähköistys korkealla jännitteellä, jota ei ole voitu turvallisesti viedä kaduille. Vasta duo-vaunut ovat ratkaisseet tämän ongelman. Viitasin ihan vain siihen tosiasiaan, että Amerikassa tavaraliikenne kulkee ja on kulkenut pitkälti dieselillä ja sähköistettyä kaukoliikenneverkkoa on suhteessa paljon vähemmän kuin Euroopassa, jolloin ainakin periaatteessa normaalia kaukoliikennerataa olisi voitu sähköistää matalajännitteellä matkustajaliikenteen tarpeisiin ilman ongelmia. Eli alkoi jo ajatus luisua eteenpäin tuosta Electrolinerista.
 
Tarkasti ottaen olet tietenkin oikeassa: duo-vaunu tarkoittaa vaunua, joka pystyy käyttämään kahta eri virtajärjestelmää.

Ei kai nyt sentään. Tuolla perusteella TGV Thalys on duovaunu, samoin kuin tulevat Allegro-junat. Kyllä minä käsitän duovaunun tarkoittavan yleensä samaa kuin tram-train: katu- ja rautatiemitoituksen yhdistelmää.
 
Esikaupunkirata on erityisesti North Shore Linen tapauksessa aika hyvä käännös. Rata alkaa Chicagon metroverkon liittymästä ja päättyy Milwaukeessa, joka on kylläkin kehittynyt kaupunki, ei pelkkä esikaupunki. Toisaalta Los Angelesissa kaupungin raitiotieyhtiöt omistivat myös esikaupunkiradat ja niitä liikennöitiin osana kaupungin raitioteitä.

Raja esikaupunkiradan ja raitiotien välillä on häilyvä. Wikipediakin tunnustaa, että interurbanin käsite on sumea. Wikipedian mukaan interurbanin junat ovat raskaampia ja nopeampia kuin raitiovaunut. 1920-luvun interurban-vaunu vastasi kooltaan ja nopeudeltaan 1940-luvun raitiovaunua ja 1920-luvun raitiovaunu puolestaan muistuttaa erehdyttävästi Helsingissä kesällä liikkunutta avovaunua. Toisaalta nykyiset suomalaiset junatkaan eivät ole yhtä raskaita kuin amerikkalaiset interurban-vaunut 15 cm:n paksuisine betonilattioineen eikä yksikään nykyisistä raitiovaunuista ole saavuttanut Electrolinerin noin 175 km/h tuntinopeutta.

Sanaa raitiovaunu vierastan lähinnä siksi, että kyseessä on kuitenkin kaukoliikenne ja raitiovaunu on leimallisesti lähiliikenneväline.
Missä menee raja kauko- ja muun liikenteen välillä? Olisiko Tampereen ja Porin väliä kulkeva raitiovaunu kaukoliikennettä? Olisiko tässä tapauksessa niin, että Electroliner nopeana junana edustaa kaukoliikennettä, mutta muut saman reitin hitaammat junat lähi- tai taajamaliikennettä?

Sopivan nimityksen keksiminen on hankalaa, sillä rautatieliikenteessä on useita erilaisia määritelmiä. Radat voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan kaukoliikenne- ja esikaupunkiradoiksi tai toisaalta teknisten ominaisuuksien mukaan katuradoiksi tai eristetyiksi radoiksi. Onneksi rautainen tie taipuu moneen paikkaan.

normaalia kaukoliikennerataa olisi voitu sähköistää matalajännitteellä matkustajaliikenteen tarpeisiin ilman ongelmia.
Yhdysvalloissa oli vielä Electolinerin aikaan yli 10 000 kilometriä sähköistettyä interurban-rataa, joka sinun mielestäsi on kaukoliikennettä. Tuohon aikaan Euroopassa sähköistys rajoittui Ruotsiin, Sveitsiin ja esikaupunkirautateihin, Yhdysvalloissa rautateitä oli sähköistetty laajemmin. Yhdysvallat oli edelläkävijä sähköisessä kiskoliikenteessä.

---------- Viesti lisätty kello 19:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:58 ----------

Kyllä minä käsitän duovaunun tarkoittavan yleensä samaa kuin tram-train: katu- ja rautatiemitoituksen yhdistelmää.
Tällä perusteella Electoliner ei ainakaan ole duovaunu. North Shore Line ei ollut mitoitukseltaan yhteensopiva Yhdysvaltain matkustajajunien kanssa. Radalla oli myös katuverkon ulkopuolella tiukkoja mutkia, joista 25-metriset matkustajavaunut eivät mahtuneet kulkemaan. Tavaravaunuja sentään liikuteltiin yhdysliikenteessä muiden rautateiden kanssa. Sama koskee useimpia muita interurban-ratoja.
 
Missä menee raja kauko- ja muun liikenteen välillä? Olisiko Tampereen ja Porin väliä kulkeva raitiovaunu kaukoliikennettä? Olisiko tässä tapauksessa niin, että Electroliner nopeana junana edustaa kaukoliikennettä, mutta muut saman reitin hitaammat junat lähi- tai taajamaliikennettä?

Yksi näkökulma asiaan on, että paikallisliikenne on liikennettä, joka on tarkoitettu palvelemaan ihmisten päivittäistä liikkumista, työssäkäyntiä ja asiointia lähinnä. Kaukoliikenne taasen palvelee ensi sijaissa, sanoisiko ihmisten matkustustarpeita, oli ne sitten huvi- tai työmatkoja. Silloin voisi sanoa, että pikayhteys Chigago - Milwaukee (Tai Tampere - Pori) on selkeästi kaukoliikennettä. Toisaalta pienemmiltä paikkakunnilta saatetaan käydä töissä hyvinkin kaukana ns. pendelöimällä. Mutta esittämäsi jako on varmasti aika oikein. Siinäkin melko rautatiemäinen ominaisuus, että radalla on sekä paikallisliikennettä että kaukoliikennettä.

Sopivan nimityksen keksiminen on hankalaa, sillä rautatieliikenteessä on useita erilaisia määritelmiä. Radat voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan kaukoliikenne- ja esikaupunkiradoiksi tai toisaalta teknisten ominaisuuksien mukaan katuradoiksi tai eristetyiksi radoiksi. Onneksi rautainen tie taipuu moneen paikkaan.

Näinhän se on. Toisaalta termiä interurban ei välttämättä tarvitse edes kääntää kun sillä tarkoitetaan nimen omaan tiettyjä historiallisia järjestelmiä. Toivottavaa tietenkin olisi löytää sille sitten kuitenkin jokin suomenkielinenkin termi. Seudullinen matkustajaliikenteelle tarkoitettu kevytrata (light trail) olisi kai oikea määritelmä, mutta käännökseksi mahdoton kömpelyytensä takia. Jos kevytrata vakiintuu tarkoittamaan ligh trailiä (joka on mielestäni eri asia kuin pikaraitiotie, vaikka osin päällekkäinen), seudullinen kevytrata olisi oikea käännös. Vanhahtava esikaupunkiratakin on ihan ok.


Yhdysvalloissa oli vielä Electolinerin aikaan yli 10 000 kilometriä sähköistettyä interurban-rataa, joka sinun mielestäsi on kaukoliikennettä. Tuohon aikaan Euroopassa sähköistys rajoittui Ruotsiin, Sveitsiin ja esikaupunkirautateihin, Yhdysvalloissa rautateitä oli sähköistetty laajemmin. Yhdysvallat oli edelläkävijä sähköisessä kiskoliikenteessä.

No mulla ei ole hirveästi varaa jäädä kiistelemään, sen verta hajanaiset tietoni ovat. Mutta näköjään alkuperäinen ajatukseni näytti osuneen oikeaan suuntaan: sähköistys on tapahtunut pitkälti seudullisen matkustajaliikenteen tarpeisiin, ilmeisesti pienehköllä jännitteellä, jolloin nykyistä eurooppalaista duo-konseptia vastaavia ratkaisuja on voitu toteuttaa ilman kaksijännitetekniikkaa.

Yhdysvallat oli edelläkävijä sähköisessä kiskoliikenteessä.

Tähän totean, että Yhdysvallat oli 40 - 50 -luvuilla edelläkävijä lähes kaikessa, niin suuri sen taloudellinen ja tekninen etumatka muuhun maailmaan silloin oli.
 
Viimeksi muokattu:
Missä menee raja kauko- ja muun liikenteen välillä? Olisiko Tampereen ja Porin väliä kulkeva raitiovaunu kaukoliikennettä?

Mun nähdäkseni Treelta Poriin kulkeva, muutaman kilometrin välein pysähtelevä juna on lähiliikennettä (jolla tehdään lyhyitä matkoja eikä matkusteta päästä päähän) kun taas Treelta Poriin kulkeva, ehkä kerran-pari pysähtyvä juna on kaukoliikennettä, jolla ensisijaisesti matkustetaan pidempiä matkoja.

Eli junan (tai vaikkapa Tre-Pori -ratikan) reitti sinänsä ei tee siitä lähi- tai kaukoliikennettä, sen tekee pysähtymistaajuus ja matkustajien tekemän matkan pituus.
 
Interurbans and Electroliners

Vain muutamat osat kerran mahtavasta interurban-järjestelmästä ovat säilyneet nykyaikaan, enimmäkseen tavaraliikenteessä. Sähköistettyjä on jäljellä kolme ja vain yksi, Chicago, South Shore & South Bend, kuljettaa yhä matkustajia.

Electroliner tosiaan oli liikenteessä välillä Chicago-Milwaukee. Chicagosta matka alkoi metroradalta (eli ilmaradalta) ja jatkui Chicagon ulkopuolella kaksiraiteisella eritasoon rakennetulla radalla. Loppupäässä, Milwaukeessa, juna liikkui jo raitiotieverkolla.

Chicago, North Shore & Milwaukee (North Shore) liikennöi kahdella Electrolinerillä 1941 - 1963, jonka jälkeen ne kulkivat vielä 10 vuotta Philadelphiassa Liberty Linereinä Norristown Highspeed Linellä (entinen Philadelphia & Western).

Tämä ja paljon muuta kerrotaan kirjassa The Complete Book of Locomotives by Colin Garratt, ISBN 978-1-84477-716-7, jota on (ollut?) myynnissä Akateemisen kirjakaupan alessa 8,9 eurolla. Kirja ei ole painetussa aleluettelossa, mutta ainakin Oulun myymälään jäi vielä yksi kappale (ostokseni jälkeen). 250-sivuisessa kirjassa on aukeama otsikolla American Interurbans, joten aihe lienee kohtalaisen merkittävä. Kirjassa on kuva Electrolineristä kadulla Milwaukeessa 19.7.1958.
 
Vs: Interurbans and Electroliners

Vain muutamat osat kerran mahtavasta interurban-järjestelmästä ovat säilyneet nykyaikaan, enimmäkseen tavaraliikenteessä. Sähköistettyjä on jäljellä kolme ja vain yksi, Chicago, South Shore & South Bend, kuljettaa yhä matkustajia.

Suositeltavaa luettavaa: The Interurban Era
Linkki: Read online, voit lukea netissä kuin kirjaa.
 
Tässä teille USA:laista työpaikkaliikennettä. Eipä taida joukkoliikenne olla kovin suosittua.

Kuvalinkki
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Viimeksi muokattu:
Tässä teille USA:laista työpaikkaliikennettä. Eipä taida joukkoliikenne olla kovin suosittua.

Kannattaa nyt muistaa, että tuolta samalta näyttää esim. Aviapoliksessa ja aika monessa muussa moottoritien varressa Suomessa, sekä myös aika monessa paikkaa Euroopassa.

On täysin totta, että USA:ssa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on nyt paljon pienempi kuin Euroopassa.
On yhtä totta, että USA:ssa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on merkittävässä kasvussa.

Yhtä hyvin kuin ko. kuvan olisi voinut laittaa kuvan esim. New Yorkin, Bostonin, Chigagon, Washingtonin, Philadelphian tai San Franciscon keskustasta ja laittaa kuvan otsikoksi "Tässä teille USA:laista työpaikkaliikennettä. Eipä taida olla autoliikenne kovin suosittua"

... ja lisäksi tilanne muuttuu parempaan suuntaan, esimerkiksi Los Angelesissa, Dallasissa, Phoenixissa, Minneapolisissa, Portlandissa, Seattlessa jne.
 
Tässä teille USA:laista työpaikkaliikennettä. Eipä taida joukkoliikenne olla kovin suosittua.

Kuka jaksaa kävellä autonsa luokse, jos se on pysäköintialueen ulkolaidalla? Eikö alueella liikennöi bussia, jolla pääsisi työpaikkarakennuksen ovelta oman henkilöauton luokse?:biggrin:
 
Kuka jaksaa kävellä autonsa luokse, jos se on pysäköintialueen ulkolaidalla? Eikö alueella liikennöi bussia, jolla pääsisi työpaikkarakennuksen ovelta oman henkilöauton luokse?:biggrin:
Tuskin, kun kerran USA:ssa ollaan. Eiköhän ensin mennä toisella autolla sen varsinaisen auton luokse... :p
 
Takaisin
Ylös