Ympärivuorokautinen joukkoliikenne

yötyötä tekevien vuorot alkavat yleensä klo 22-24 välillä ja päättyvät kuuden maissa aamulla joten kyllä noihin aikoihin vielä melko hyvin pääsee töihin/töistä.

Kuuden jälkeen aamulla voi jopa päästäkin julkisilla pois, mutta kuudeksi ei varsinkaan sunnuntaisin sitten välttämättä pääsekään. Sellainen kolmivuorotyö, jossa aamuvuoro alkaa tasan kuudelta ja tietenkin vielä joka päivä voi olla joukkoliikenteen kannalta hyvinkin ongelmallinen juuri tuon aamuvuoron alkamisajankohdan vuoksi. Joskus olen tästä syystä jättänyt hakematta joihinkin kesätyöpaikkoihin, kun työpaikka olisi ollut turhan kaukana pyöräiltäväksi ja joukkoliikenne alkoi kulkemaan liian myöhään aamuisin. Jossain tapauksessa olisi riittänyt, että ensimmäinen aamun bussi olisi lähtenytkin vaikka vain 15 minuuttia ennemmin, jolloin olisi ollut perillä oikeaan aikaan.
 
Kuuden jälkeen aamulla voi jopa päästäkin julkisilla pois, mutta kuudeksi ei varsinkaan sunnuntaisin sitten välttämättä pääsekään.
Olet muuten oikeassa. Aikanaan matkustin HKL:n Varhan varikolle (Haagasta) liikennelaitoksen henkilökuntavuoroilla pyhäaamuisin, jotta olisin päässyt perille edes lähelle puoli seitsemää. Muita vaihtoehtoja julkisten puolella ei ollut.

HK-reittiverkosto oli mahtava. HK-linjat kohtasivat toisiaan tietyissä solmupisteissä, kuten Ruskeasuon varikolla, Töölössä sekä mm. Kurvissa. Vaihtopaikoilla oli erittäin toimivat jatkoyhteydet muille suunnille. Haaga - Varha hoitui HK-linjoilla 35 ja 48, vaihto tapahtui Kurvissa, missä oli vaihtohetkellä todellinen kalustonäyttely kadun kummallakin puolella.

Jotain tällaista hiljaisen ajan liikennejärjestelmää uumoilisin laajemmaltikin. Ja sitäpaitsi selostamani systeemi on nyttemmin suurimmaksi osaksi ajettu alas.
 
HK-reittiverkosto oli mahtava. HK-linjat kohtasivat toisiaan tietyissä solmupisteissä, kuten Ruskeasuon varikolla, Töölössä sekä mm. Kurvissa. Vaihtopaikoilla oli erittäin toimivat jatkoyhteydet muille suunnille. Haaga - Varha hoitui HK-linjoilla 35 ja 48, vaihto tapahtui Kurvissa, missä oli vaihtohetkellä todellinen kalustonäyttely kadun kummallakin puolella.
Ei liity nyt tähän aiheeseen ja saan varmaan Kuukankolta sapiskaa.:cool: Mutten malta olla lohkaisematta, että näyttää siltä, että kun joukkoliikenteen pyörittäjät tekevät omiin tarpeisiinsa linjastosuunnittelua, niin se tehdään toimivaksi eli noudatetaan kaikkia hyviä periaatteita. Sillä ne jotka itse ajavat, tietävät kyllä. Sitten kun "suunnittelijat" tekevät linjaston asiakkaille, niin ei olekaan enää niin väliksi.

Antero
 
Keravalla taksi on osa joukkoliikennettä. Linjan 5 T-vuorot ja linjan 8 T-vuorot hoidetaan nimen omaan takseilla, ja kyseisissä vuoroissa käy YTV:n liput
Hyvä näin. Mutta tämähän ei olekaan taksiliikennettä, eli asiakas tilaa auton omalle kyydilleen ja määrittämälleen reitille. Vaan taksit on ostettu joukkoliikenteen tuottajiksi.

Vähän tähän rinnastettava on järjestely, joka on toiminnassa ainakin Karlsruhessa. Raitioliikenteen yövuoroille voi tilata kuljettajalta taksin odottamaan pysäkille. On turvalliseuuden tunne niille, jotka pelkäävät, ja hyvää palvelua muille. Taksi on kuitenkin maksettava itse.

Molemmissa tapauksissa taksi kuitenkin tukee joukkoliikenteen käyttöä mahdollistaen liityntämatkan.

Toki, mutta taksi edesauttaa sitä ettei edes hankita autoa, eli on joukkoliikenteen käyttöä epäsuoraan tukevaa. Samaa kai haetaan yöliikenteelläkin.
Hyvä huomio. Tätä en laskenut taksien eduksi yksityisautoihin nähden, olisi pitänyt.

Antero
 
Suurin yksittäinen työntekijäryhmä muodostunee ravintolatyöntekijöistä, joista monilla työvuorot loppuvat yleisesti vasta viimeisten julkisten kulkuvälineiden vasta mentyä.

Sama juttu on lehdenjakajilla. Helsingin keskustassa ja muualla, missä on tiheätä kerrostaloasutusta, lehtien jakaminen hoituu lehdenjakokärryllä tai polkupyörällä, mutta ongelmaksi muodostuu työpäivän alkaminen kolmen aikaan yöllä. "Työyö" loppuu sitten kuudelta, jolloin tavallinenkin joukkoliikenne jo kulkee. Palkka on sen verran vähäinen tästä hommasta, että auton ylläpidon jälkeen alkaa olla kannattavampaa elää jo työttömyyskorvauksilla kuin tehdä raskasta lehdenjakotyötä. Joukkoliikenteellä töihin pääsy muuttaisi tilanteen ja lehdenjakajia olisi helpompi rekrytoida.
 
Sama juttu on lehdenjakajilla. Helsingin keskustassa ja muualla, missä on tiheätä kerrostaloasutusta, lehtien jakaminen hoituu lehdenjakokärryllä tai polkupyörällä, mutta ongelmaksi muodostuu työpäivän alkaminen kolmen aikaan yöllä.

Lehdenjakajan työmaa taitaa vaan usein sijaita lähelle kotia, jolloin tarvetta matkustaa joukkoliikenteellä ei ole. Takavuosina olin Postissa töissä ja sielläkin valtaosa porukasta asui muutaman kilometrin säteellä työpaikastaan. Harva viitsii lähteä jakamaan postia tai lehtiä kovin kauas kotoaan, kun työtä on tarjolla usein kotikulmillakin.
 
Taksit voisivat tosiaankin täydentää liikennettä juuri öisin. Minusta läpi yön toimiva joukkoliikenneverkko olisi sellainen arvo, että siitä voisi päivittäin maksaa kymmenkunta taksikyytiä. Vaikkapa jos metro liikennöisi läpi yön Itäkeskukseen asti, niin mikseipä yön kaikkein hiljaisimpina tunteina siinä neljän viiden kieppeillä voisi olla sellainen järjestely, että kausilipun haltija saisi Herttoniemestä tai Itäkeskuksesta taksilla jatkokyydin kotiin tai lähimmälle bussipysäkille ennalta sovituille postinumeroalueille. Toki kimppakyytinä.
 
VR:n kulkutiedoista voi seurailla Oulun loppuiltaan kehittyvää haasteellista tilannetta. IC55-juna Helsinki (klo 16:06) - Oulu (klo 23:19) on juuri lähtenyt Helsingistä 45 minuuttia myöhässä klo 16.51. Aikataulun mukaan Velj. Salmelan vakiovuoro Kemin kautta Rovaniemelle lähtee Oulun matkakeskukselta klo 23.20.

Bussiyhteydelle Kemiin ja Rovaniemelle on todennäköisesti tulijoita junalta. Mikäli Salmela odottaa junaa, saattaa matkustajien odotus Oulu-Rovaniemi -välin bussipysäkeillä voi olla talviyössä varsin extreme-hekinen kokemus. Mikäli Salmela ei odota junaa, on seuraavaa joukkoliikenneyhteyttä Kemin suuntaan odoteltava aamun pikkutunneille.

Aikataulumonitoreita ei maaseudun bussipysäkeille kannata myöhästymisten varalta pystyttää. Nopea informointi tekstiviestitse linja-autoyrityksen taholta edistäisi etenkin yöajan joukkoliikenteen luotettavuutta poikkeustilanteissa.
 
Bussiyhteydelle Kemiin ja Rovaniemelle on todennäköisesti tulijoita junalta. Mikäli Salmela odottaa junaa, saattaa matkustajien odotus Oulu-Rovaniemi -välin bussipysäkeillä voi olla talviyössä varsin extreme-hekinen kokemus. Mikäli Salmela ei odota junaa, on seuraavaa joukkoliikenneyhteyttä Kemin suuntaan odoteltava aamun pikkutunneille.

VR:n pitäisi järjestää taksit bussista myöhästyneille. Bussin olisi hyvä lähteä ajoissa matkan varrelta kyytiin nouseville. En tosin usko, että näitä matkan varrelta nousijoita on paljoa, eiköhän se peruskuorma tule tuosta junasta. Tämä olisi tyypillinen kuvio.
 
Ennen 9.12. -07 muutettuja juna-aikatauluja oli vaihtoaikaa linja-autolle 28 minuuttia. Siinä mielessä tämän illan vaihtotilanne on merkittävä odotuskäytännön kannalta.
 
Joidenkin ennakkotietojen mukaan tuon Salmelan bussivuoron piti myöhentyä vartilla lähtemään klo 23:35, mutta näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut. Valitettavasti tämä virheellinen tieto kuitenkin päätyi ainakin Turistiin ja Junabussiaikatauluvihkoseen. Olen myös ymmärtänyt, ettei Salmelan kuljettajia ole ohjeistettu odottamaan junalta tulevia matkustajia. Onkohan näitä vaihtajia sitten kuitenkaan ollut kovin paljon?
 
Matkahuollon verkkosivulta katsoin vakiovuoron aikataulun. Siellä ei ainakaan ollut aikataulumuutosta huomioitu. Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon matkustajia IC55:stä reitille tulee. Pidän kuitenkin tärkeänä, että Helsingistä pääsee vielä klo 16 aikoihin joukkoliikenneyhteydellä maateitse Kemiin ja Rovaniemelle.
 
Matkustin viime kesänä (keskiviikkona 27.6.) yllä mainitulla Salmelan vuorolla Oulusta Linnanmaan pysäkiltä Rovaniemelle. Ainakaan silloin Linnanmaan jälkeen ei tullut ketään kyytiin ja Kemin jälkeen olin ainoa matkustaja. Kuljettajan puheista päätellen vuorolla kuljetetaan enemmän rahtia kuin matkustajia. Arvaan, että perjantai-iltoina matkustajia on eniten, mutta itselläni ei ole määristä havaintoja. Helsingistä IC55:llä lähteville jatkokyytiä tarvitseville suosittelisin 15.30 lähtevää Pendolinoa, jos se vain pystyy noudattamaan aikataulua. Tästäkään itselläni ei ole havaintoa.

Kesällä muuten jatkoin Rovaniemeltä parin tunnin odottelun jälkeen Gold Linen 5.30 vuorolla Ivaloon ja sieltä auton vaihdon jälkeen Inariin. Tämä 5.30 vuoro palaa iltapäivällä Ivalosta Rovaniemelle ilman matkustajia, postia kuljettaen. Puolet bussista oli tavaratilaa. Olinkin ihmetellyt, miten GL ajaa Ivaloon päin yhden vuoron enemmän kuin Rovaniemelle päin. Inarissa kannattaa katsoa "Siida Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus" sekä tehdä laivaristeily (Suomen pohjoisin aikataulunmukainen laivaliikenne) Ukonkivelle, jonka kerrotaan olevan muinainen seita. Koko bussimatkan Rovaniemeltä Inariin saattoi maksaa kerralla huolimatta vaihdosta Ivalossa.

Jos jaksaa valvoa yhden valoisan kesäyön, suosittelen tällaista matkaa. Lyhyt hämärä Kemin-Tornion tienoolla, varhainen aamunkoitto ennen Rovaniemeä ja heräävän kaupungin äänet Alvar Aallon suunnitteleman, tuohon aikaan aution linja-autoaseman katoksen alla ... Ennen Saariselkää kannattaa katsoa, missä näkee viimeisen kuusen ja jos matkustaa Utsjoelle asti, missä onkaan viimeinen mänty ja palattuaan voi kertoa käyneensä kävellen Norjassa (siltaa pitkin Tenon yli).

Myös Norjan puolella kulkee bussi, Veolia Transport Nord, mutta ei joka päivä. Turistin ja Eskelisen aikataulu eivät kerro, milloin bussi on Utsjoen kohdalla vastarannalla, mutta pienen etsiskelyn jälkeen netistä löytyy http://www.ffr.no
aikataulusta 575 paikka nimeltä Rovagiedde. Se on ilmeisesti etsitty paikka tai ainakin bussi havaintoni mukaan oli (sunnuntaina 1.7. alajuoksun suuntaan) hieman ilmoitetun ajan jälkeen E6:lla Saamen Sillan tienhaarassa. Seutu on muuten Norjan puolella jokseenkin asumaton eikä siellä ole mitään muuta näkemisen arvoista kuin näkymä Utsjoen puolelle ja harvoin kulkeva linjavuoro. Oma suomennosehdotukseni paikannimelle (joissakin kartoissa Roavvegjedde) olisi Rovaketo, mutta se onkin jo kokonaan toinen tarina.
 
Olet muuten oikeassa. Aikanaan matkustin HKL:n Varhan varikolle (Haagasta) liikennelaitoksen henkilökuntavuoroilla pyhäaamuisin, jotta olisin päässyt perille edes lähelle puoli seitsemää. Muita vaihtoehtoja julkisten puolella ei ollut.


Jos nyt en aivan väärin muista, tämä hk-reittiverkosto oli jossain vaiheessa myös tavallisten matkustajien käytössä, tosin sillä vaatimuksella että lippu piti olla etukäteen, lipunmyyntiä ei näissä ollut? Nykyäänhän hk-reitit ajetaan pitkälti sen mukaan miten työntekijät tilaavat kuljetukset, ainaostaan runkolinjat ajetaan aikataulun mukaan.
 
Takaisin
Ylös