Viestiketju: Joka neljäs luopuisi autostaan, mikäli joukkoliikenne halpenisi

Alunperin kirjoittanut petteri

Minusta tuon tutkimuksen tulokset ovat roskaa. Asiallisen auton kulut ovat kuukaudessa 400-600 euron luokkaa.

Kun joukkollikenteen kuukausilippu pääkaupunkiseudulla maksaa 42 tai 82 euroa kuukaudessa, joukkoliikenne on maksaa jo nyt hyvin vähän verrattuna autoiluun, jos liikkuu vain harvoin seudun ulkopuolelle. Joukkoliikenteen käyttö on yleensä taloudellinen valinta vain köyhille.

Roskaa tai ei, mutta eikös siinä sanottu toisena ehtona, että myös palvelutason pitää olla kohdallaan? Minusta juuri tuo on avainasia eli aivan kuten sanot kyseessä ei yleensä ole taloudellinen valinta.

Tästä seuraa, että joukkoliikennettä ei pidä yrittää kehittää ilmaispalvelun tai (ainakaan ensisijassa) edullisempien hintojen suuntaan vaan palvelutasoa pitää parantaa niin, että siitä tulee realistinen vaihtoehto omalle autolle.

Jos nykyään työmatkoista tehdään suurempi osuus julkisella liikenteellä kuin vapaa-ajan matkoista (meidänkin taloudessa tulee käytyä töissä osittain bussilla, osittain autolla, mutta esim. elokuvissa tai ulkona syömässä lähes pelkästään autolla kun illalla ja viikonloppuna bussit eivät kulje riittävän hyvin), niin eikö se tarkoita myös sitä että suhteellisesti eniten pitäisi parantaa muuta kuin ruuhka-ajan tarjontaa? Silloin poistuisi se ongelma, että työmatkat hoituvat julkisella liikenteellä, mutta ilman omaa autoa on varsinkin eräillä alueilla vapaa-aikana suhteellisen eristettynä kotiinsa.

Luonnollisesti tarjonnalla tarkoitan sekä reittejä, vuoroväliä että yleistä palvelukokemusta, mukaanlukien käytön helppous ja informaatio.

Alunperin kirjoittanut kemkim

En usko, että ongelma on niinkään julkisen liikenteen palvelutasossa, vaan siinä, että vapaa-ajalla halutaan ottaa rennommin ja autoilu edustaa ihmisille sitä rentoutta. Kyllä Espoossa ja Vantaallakin on monesti julkisen liikenteen palvelutaso kohdallaan viikonloppuisin, mutta sitä ei käytetä vastaavasti. Reittioppaasta olen löytänyt varsin sujuvia reittejä aika tiheällä vuorovälillä viikonloppuisinkin pääkaupunkiseudulla.

Nyt ollaan asian ytimen lähellä: rentoutta siinä etsitään, mutta onko autoilu rentoutta? Vapaa-ajalla sikäli on, että silloin ei kärsitä ruuhkista. Tampereella klo 22 jälkeen bussiliikenteen tarjonta heikkenee todella rajusti. Jos täytyy kellon kanssa vahtia mihin elokuvanäytökseen voi mennä, se ei ole rentoutta. Tai jos joutuu odottamaan 30 minuuttia bussia pakkasessa hulinoivien ihmisten kulkiessa ohi. Helpompi on jättää auto esim. P-Frenckelliin lämpimään halliin ja kävellä sisäkautta tunnelissa Finnkino Plevnaan.

Jos julkisen liikenteen palvelutaso olisi sellainen, että odotusaika tuohonkin aikaan illalla (myös viikonloppuna) olisi max. 10 minuuttia -- tai ehkä 15 minuuttia jos odotustila olisi lämmin kuten metroasemat -- suosisin ilman muuta julkista liikennettä tuolloinkin. Pointti on se, että matkanteon pitää olla niin helppoa, että voi muokata aikatauluaan spontaanisti, saapua pysäkille koska tahansa ja kohtuullisen odotusajan (mieluiten lämpimässä, tai sitten odotusajan pitää olla vielä lyhyempi) päästä päästä siistiin ja rauhalliseen (ei örisijöitä!) kulkuneuvoon kotia kohti. Muussa tapauksessa auto on aina helpompi vaihtoehto vapaa-aikana.

Tämä on realismia. Mutta ainakin kannattaisi kysyä, voisiko julkinen liikenne kilpailla, ja millä tavoin palvelu saattaisiin riittävälle tasolle.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Metroasemat eivät itse asiassa ole lämpimiä yleensä Helsingin metrossa. Lämpimiä ovat kokonaan Ruoholahden, Kampin, Rautatientorin, Kaisaniemen, Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemat. Lämpimiä tai puolilämpimiä odotustiloja on joillain muilla metroasemilla, mutta on myös monta kylmäasemaa. Puistolan juna-asema peruskorjattiin poistaen lämpimät tilat, koska kyseiset tilat houkuttelivat juoppoja ja sekopäitä suojiinsa, Myyrmäessähän on lämpimät odotustilat ja se on aika pelottava paikka välillä arki-iltaisinkin siinä 20 aikaan.

Totta. Vapaa-ajan kannalta tärkeintä varmaan olisikin että olisi lämpimät odotustilat kotimatkan alkajaisiksi eli riittää että muutamat keskustan pysäkit olisivat lämpimät.

Ajattelen tässä esim. suunniteltua Tampereen pikaratikkaa: kulku Hämeenkadulla olisi järkevää, mutta odotustilojen kannalta maanalainen lämmitetty asema olisi miellyttävämpi, jos vain turvallisuus / turvallisuudentunne pystytään takaamaan. Tietenkään maan alla ei olisi pakko olla, jos maan päälle saadaan sopivat odotustilat kriittisimpiin paikkoihin.

Väkisinkin tulee mieleen, että jos julkiseen liikenteeseen satsattaisiin yhtä avoimella kädellä rahaa kuin parkkihalleihin ja katuihin, sillä saisi jo paljon aikaiseksi. Tosin en tiedä mikä noiden parkkihallien liiketoimintamalli on eli tuottavatko ne itsensä pysäköintimaksuina takaisin. Veikkaukseni on, että eivät vaan edellyttävät subventiota joko julkisesta tai kauppiaiden budjetista, mutta ehkä jollain on parempaa tietoa?

Olen samaa mieltä Petterin kanssa, että tutkimus on roskaa sen kannalta, että joukkoliikenteen hinnan muuttuminen oikeasti johtaisi juuri mihinkään. Ainakaan siihen, että 25 % auton käyttäjistä siirtyisi joukkoliikenteeseen. Ja syy on juuri se minkä Petteri kirjoitti: Autoa ei valita hinnan vaan palvelutason perusteella.

Keskustelussa on tullut esille hyviä syitä ja myös ratkaisuehdotuksia sille, miksi joukkoliikenne ei houkuttele. Työmatkoissa joukkoliikenteen suosio on ymmärrettävää, koska toistetaan päivittäin samaa matkaa. Vapaa-ajan matkoissa jopa reittiopaskin on riittämätön. On kohtalaisen helppoa katsoa PC:llä kotona, millon lähdetään ja mitä reittiä. Mutta sepä ei onnistu enää paluusuunnassa, jos ei ole ennalta päättänyt, milloin esim. on sopiva hetki erota kaveriporukasta.

Minusta ei paljon tarvittaisi, jotta palvelutason pahimmat ongelmat poistettaisiin. Tasatahtiaikataulu ja suunnitellut ja synkatut vaihtopysäkit auttavat jo paljon. Näin se toimii Keski-Euroopassakin, kuten olen monasti kehunut. Eli ilman reittiopasta katson pysäkin linjakartasta missä on vaihdettava (jos on vaihdettava). Odotusaika on todellakin vain se ensimmäisen vuoron odotusaika, joka usein iltaisinkin on enintään 15 min. Vaihdoista tiedän, että niihin ei mene kuin ehkä pari minuuttia.

Lämpimän odotustilan tarve syntyy nimenomaan siitä, että on odotettava. Mutta jos odottamista ei voi poistaa, mikä estää tekemästä bussipysäkeistäkin lämpimiä - tai ilmastoituja? Se on tuhat kertaa halvempaa (tämä ei ole liioittelua vaan totta) kuin tehdä metroasema, joka joissain tapauksissa on siinä sivussa myös lämmin. Mutta katteista ja seinistä huolimatta välttämättä ei, hyvinä esimerkkeinä Vuosaari ja Kalasatama.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ajattelen tässä esim. suunniteltua Tampereen pikaratikkaa: kulku Hämeenkadulla olisi järkevää, mutta odotustilojen kannalta maanalainen lämmitetty asema olisi miellyttävämpi, jos vain turvallisuus / turvallisuudentunne pystytään takaamaan. Tietenkään maan alla ei olisi pakko olla, jos maan päälle saadaan sopivat odotustilat kriittisimpiin paikkoihin.

Maantasoinen pysäkki voi olla lasiseinäinen - se lisää turvallisuutta - ja siellä voi olla reittiopaspääte. Samaa verkkoyhteyttä pitkin kulkee myös videovalvonnan streami, joten ilkivallan tekijöille on ennalta tiedossa, että kiinni jää. Tässä hyvä lähtökohta: Translohrin pienoismalli UITP:n näyttelyssä Hesassa. Mallissa puuttuu puolet lasiseinistä sekä ovet. Muuten ihan mainio ja lämmitettävissä oleva bussipysäkki.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Totta. Vapaa-ajan kannalta tärkeintä varmaan olisikin että olisi lämpimät odotustilat kotimatkan alkajaisiksi eli riittää että muutamat keskustan pysäkit olisivat lämpimät.

Aivan. Lähtiessähän ollaan kotona ja mennään pysäkille vasta sitten kun vuoro tulee.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Väkisinkin tulee mieleen, että jos julkiseen liikenteeseen satsattaisiin yhtä avoimella kädellä rahaa kuin parkkihalleihin ja katuihin, sillä saisi jo paljon aikaiseksi. Tosin en tiedä mikä noiden parkkihallien liiketoimintamalli on eli tuottavatko ne itsensä pysäköintimaksuina takaisin. Veikkaukseni on, että eivät vaan edellyttävät subventiota joko julkisesta tai kauppiaiden budjetista, mutta ehkä jollain on parempaa tietoa?

Yksityinen pysäköintikiinteistö joutuu rahoittamaan itse itsensä. Mutta tietääkseni Suomessa ei ole koskaan vielä peritty hintaa pysäköntilaitoksen tontista ja rakennusoikeudesta, vaan autoilulle maa annetaan ilmaiseksi, vain ihmiset joutuvat maksamaan. Katajanokalla yksityinen suunnitteli taannoin luolaa, mutta yläpuolella olevat asunto-osakeyhtiöt huomauttivat, että he omistavat tilan. Hanke pysähtyi siihen. Jos laitospaikan rakentaminen maksaa noin 35.000 euroa ja kaupunki ei peri kustannuksia katuyhteyksien tekemisestä, ei tuon kustannuksen kattamiseksi mahdotonta vuokraa tarvitse parkkipaikasta saada. Etenkään, jos niitä vuokraa yrityksille työsuhde-eduiksi.

Antero

Kannattaa huomata että tuo tutkimus koski koko maata, ei vain pk-seutua. Tuossa hesarin jutussahan sanotaan mm. että uusmaalaiset ovat valmiimpia luopumaan autosta kuin muualla maassa asuvat. Tämä on sikäli luonnollista, että varsinkin YTV-alueella joukkoliikenne on huomattavasti parempaa kuin muualla maassa.
Lisäksi kysyttiin nimenomaan autosta luopumista, ei käytön vähentämistä. Jos esim. nelihenkinen perhe menee kesän aikana joka viikonloppu mökille 200 km:n päähän, matkat tulevat joukkoliikenteellä aika kalliiksi varsinkin jos osa matkasta pitää kulkea taksilla.
Aina kun puhutaan autosta luopumisesta, kannattaa muistaa että ihmiset liikkuvat myös muita kuin pelkkiä työmatkoja. Eli matkakuluja laskiessa ei voi verrata autoilun kaikkia kuluja (myös ajomäärästä riippumattomia) pelkkien työmatkojen joukkoliikennelippuihin.

Lämpimät pysäkit tai asemat keskustassa houkuttelevat odottamaan joukkoliikennettä kuluttamatta. Kunnon informaatio seuraavista yhteyksistä kaupoissa ja kadulla kannustaa ikkunaostoksiin ja kauppojen kiertelyyn, vaikka Hämeenkadulla. Kaupan edestä kadulta voi sitten nousta helposti kyytiin.

Toki kaupat ovat yöllä kiinni, kun liikennöinti on vähäisintä, eikä samaa kauppaa jaksa kiertää joka päivä odotellessaan. Mutta, kun taloudelliset resurssit on rajatut, kannattaa isot rahat käyttää odottamisen vähentämiseen eikä sen mukavammaksi tekemiseen. Ei perheeseen jossa "tarvitaan" kaksi autoa osteta niiden sijasta yhtä kalliimpaa Mersua sitä varten, että se on niin paljon kivempi ajaa.