HS: Kaupunginjohtaja J. Pajunen haluaa lisää autoja Helsingin keskustaan

Minusta on ihan päivänselvää, ettei keskustaan mahdu enempää autoja jos keskustatunnelia ei rakenneta, kadut ovat jo nyt täynnä. Eikä keskustan liikenne voi paljon kasvaa vaikka keskustatunneli rakennettaisiinkin.

Minusta keskustatunnelin suurin hyöty on läpiajon siirtäminen tunneliin, joka helpottaa kävelykeskustan toteuttamista. Perusluonteeltaan keskustatunneli on länsiväylän ja itäväylän yhdistävä moottorikatu.

Antero Alku sanoi:

Minun puolestani keskustan kauppiaat saavat kyllä rakentaa keskustatunnelin ja parkkiluolansa - kunhan vain maksavat ne myös. Sekä itse rakenteen että tonttimaan. Mutta tätä ei tule koskaan tapahtumaan, koska keskustatunneli ja parkkiluolat ovat kannattamattomia investointeja. Kauppiaiden näkökulmasta ne ovat kannattavia niin kauan, kun heidän ei tarvitse maksaa niistä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä. Keskustatunneli voitaisiin rahoittaa myös tietulleilla.

Kuvittelisin että Pajusella & co on jokin sellainen käsitys että suomalainen kuluttaja poikkeaa esim keski-eurooppalaisesta aika lailla, ja että ilmasto-olosuhteet tekisivät autoilla shoppailun houkuttelevammaksi kuin lämpimämmissä maissa. Pajusen perheellähän on kauppiastausta, ja on varmaan tiiviissä yhteistyössä alan edunvalvojiin, joten eivät ne toivomukset varmaan tyhjästä ole syntyneet.

Mutta jos näin on, että heidän mielestäään veronmaksajien pitää osallistua Helsingin keskustan muuttamiseksi "lähiöksi" niin ei saa ihan varauksetonta kannatustani.

t. Rainer

Kun katsotaan vaikkapa tälläkin foorumilla joukkoliikenteen mallikaupunkina esiintyneen Freiburgin keskustan karttaa, niin runsaasti sielläkin on pysäköintilaitoksia (osa maanalaisia) jopa ihan keskustan tuntumassakin. Ne ovat maksuttomia Park&Ride-laitoksia joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi sekä sen käytön tukemiseksi. Autoilijoille on myös osoitettu selkeät väylät keskustan tuntumassa, kun taas aivan ydinkeskusta on pyhitetty raitiovaunuille ja kävelyalueeksi. Tervetuloa siis yksityisautollakin, mutta on toivottavaa, että jatkatte laadukkaalla joukkoliikenteellämme, on mielestäni kaupungin sanoma.

Samaten esimerkiksi Bielefeldissä vanha ydinkeskusta on täydellisesti rauhoitettu autoilulta ja sielläkin kulkevat vain jalankulkijat sekä raitiovaunut. Autoilijoille on kuitenkin osoitettu runsaasti pysäköintitilaa keskustan tuntumassa, kuten tämä kartta näyttää.

(lähteet: www.freiburg-fuer-alle.de ja www.bielefeld.de)

vristo sanoi:

Tervetuloa siis yksityisautollakin, mutta on toivottavaa, että jatkatte laadukkaalla joukkoliikenteellämme, on mielestäni kaupungin sanoma.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olet Risto erittäin oikeassa Freiburgin esimerkilläsi.

Pajusen purkaushan on juurikin reaktio siihen, että Helsingissä ei tällaista sivistynyttä symbioosia ole. Auto nähdään vain vihollisena, ja esimerkiksi Länsiväylän varren mitättömät parkkialueet osoittavat, ettei autoilijoita ole edes yritetty saada kyytiin. Sitten voidaan räkättää vaikkapa Hesarin jutuissa, kuinka itsekkäät ihmiset ajavat autoillaan Helsinkiin.

Joukkoliikenteen laatu on meillä lähinnä mainospropagandaa, eikä sitä oikeasti kehitetä, vaan ihmisiä yritetään pakottaa käyttäjiksi haittaamalla autoilua ja esittämällä ruuhkamaksuja. Autoilijan siis pitää maksaa siitä, että kun joukkoliikenne ei ole riittävän houkuttelevaa, syntyy ruuhkia. Nämä ruuhkat vievät sitten loputkin edellytykset joukkoliikenteeltä sekoittamalla aikataulut.

Numeroa liian suuriin hankkeisiin, kuten metroon tai keskustatunneliin ollaan halukkaita upottamaan satoja miljoonia, mutta raitioliikenteen lisäämiseen tai bussiliikenteen laadun parantamiseen ei ole ollut rahaa. Lisäksi kaupungin oman bussiyhtiön asiat ovat ammattiliittojen aktiivisella avustuksella erittäin rempallaan.

Maanalaisia mammuttihankkeita odotellessa on pintajoukkoliikenteen annettu näivettyä, ja sitten syyllistetään ihmisiä, kun he eivät käytä sitä. Kun joukkoliikenteen palvelu on hyvää lähinnä runkoreiteillä, joihin halutaan näemmä jatkossakin investoida muiden alueiden kustannuksella, seurauksena ei voi olla mikään muu kuin auton suosion kasvu.

vristo sanoi:

Samaten esimerkiksi Bielefeldissä vanha ydinkeskusta on täydellisesti rauhoitettu autoilulta ja sielläkin kulkevat vain jalankulkijat sekä raitiovaunut.

Klikkaa laajentaaksesi...

Korjaus tähän: Bielefeldin ratikatkin kulkevat toki kaupungin keskustassa maan alla (U-Stadtbahn) ja aivan keskusta on siis pyhitetty vain jalankululle. Olen toki itsekin sen kokenut ja siellä oli lähes epätodellinen "wanhan kaupungin" fiilis kun ympärillä oli vain vanhoja (mutta toki kunnostettuja) rakennuksia eikä autoja missään. Elävässä kävelykeskustassa oli kuitenkin runsaasti ihmisiä jouluostoksilla.

Kotimaahan palataksemme, Helsingin kaupungin tuleva apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ehdottaa Helsingin sanomissa, että yksityisautoilijoiden tulisi ryhtyä maksamaan joukkoliikennemaksua Helsingin seudulla. Lisäksi Penttilä arvostelee seudun hajanaista rakennuspolitiikkaa "kestävän kehityksen irvikuvaksi".

Lisää asiasta linkin http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...a+autoille+joukkoliikennemaksua/1135231975975 takaa.

Ainakin demarit on johdonmukaisia...

Ajatusta että ruuhkamaksu olisi vastaava joukkoliikennelippu on tälläkin foorumilla pyöritetty. Ensinnäkin ruuhkamaksun vastineeksi saisi jotain, vaikka sitten tulisi autolla keskustaan niin sen sisällä voisi kulkea joukkoliikenteellä samalla hinnalla. Toiseksi, ei tarvittaisi erillistä maksuinfrastruktuuria (en ymmärrä miksi Penttilä ensin ehdottaa tätä, ja sitten hirttää toteutuksen EU-laajuiseen satelliittipaikannukseen perustuvaan tiemaksujärjestelmään). Kolmanneksi, rahat kohdistuisivat tuloina suoraan joukkoliikenteelle.

Käytännössä tämä johtaisi siihen, että lähes joka autoilijalle on kuukausilippu. Jos käytännössä melkein joka ikisellä pääkaupunkiseudun asukkaalla olisi kuukausilippu, niin herää kysymys miksi mitään erillistä lippujärjestelmää pidettäisiin yllä, maksetaan vain saman tien joukkoliikenne verorahoista. Eli suomeksi tämä tarkottaisi maksutonta joukkoliikennettä. Tulliraja autoille olisi sitten YTV-alueen raja.

Tässä on siten myös ihan samat ongelmat kuin maksuttomassa joukkoliikenteessä. Keppiä ei oikeastaan olisi, vaihtoehtoa ettei maksa mitään ei ole, ja ohjausvaikutus siten puutteelllinen. Toisaalta porkkanana toimisi maksuttomuus joukkoliikenteessä.

Tämä edellyttäisi myös raideliikenteen osuuden rajua kasvattamista. Bussipohjaisesssa liikenteessähän kulut nousevat suht suoraan suhteessa matkustajamäärään kun taas raiteilla kapasiteettia voidaan kasvattaa henkilökulujen nousematta.

petteri sanoi:

Makkaratalossa parkkikansi muutetaan toiseen käyttöön, koska Elielinaukion parkki sekä Forumin parkki ovat siirtäneet parkkeerauksen maan alle. Makkaratalon toinen kerros on vaan arvokkaampi liike- ja toimistotilana kuin parkkikantena.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pieni täsmennys: parkkikerros on kolmonen. Ykkönen ja kakkonen ovat jo liiketiloja ja nelosesta ylöspäin toimistoja. Kakkonen on tosin vähän epäselvä välikerros, esimerkiksi hisseistä puuttuu kerros 2.

Helsingin uutiset kertoi tänään, että Pajusen lausunnot on tyrmätty läpi puoluekentän, myös demareissa. Ja mielenkiintoista oli, että demareiden valtuustoryhmän johtaja Kalima oli vahvasti sillä kannalla, että demarit eivät halua myöskään keskustatunnelia.

Käyköhän tässä niin, että Pajusta onkin kiittäminen siitä, että hän kaatoi keskustatunnelin.

Antero

Antero Alku sanoi:

Käyköhän tässä niin, että Pajusta onkin kiittäminen siitä, että hän kaatoi keskustatunnelin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jussi Pajusta voi käydä kiittämässä esimerkiksi tulevana sunnuntaina, kun hän matkustaa joulupukin kanssa VTS-vaunulla 339 yhden pysäkinvälin (Hallituskatu-Senaatintori) ja avaa sen jälkeen Aleksanterinkadun joulukadun. Tapahtuma alkaa klo 12. Aikaisempien vuosien havaintojen mukaan hän kävelee residenssistään Aleksanterinkadulta Snellmaninkadun ratikkapysäkille ratikkaa vastaan - ei käytä siihen matkaan autoa...

Antero Alku sanoi:

Käyköhän tässä niin, että Pajusta onkin kiittäminen siitä, että hän kaatoi keskustatunnelin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mahdollisesti. Ehkäpä Pajunen olikin parempi taktikoija kuin moni luulikaan! Muuten olisi vaikea ymmärtää hänen samanaikaisia kommenttejaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen ongelmista ja autoilun lisäämisestä keskustassa. Provosoinnillakin voi toisinaan saada hyviä tuloksia.

Pajune kieltää uutisoinnin esittämän kannan

Pajunen oli tänään aamulla Ylen aikaisen haastattelussa, jossa hän kielsi olevansa sitä mieltä, mitä uutisissa hänen automyönteisyydestään on sanottu. Haastattelua ei ainakaan nyt klo 8:30 ole vielä kuunneltavissa netissä.

Pajunen kertoi, että hänen mielestään maanpäällinen tila tulee varata jalankulkijoille ja autot saavat olla esim. omakustanteisissa parkkiluolissa. Ruuhkamaksujen hän katsoi edistävän kaupukiseudun hajaantumista, koska sitten autoilijat hakeutuvat asioimaan yhä kauemmaksi. Pajunen korosti joukkoliikenteen merkitystä ja erityisesti raitioliikenteen kehittämistä sekä kehui muutenkin keskustaa hienoksi.

Aiheeseen liittyen oli HS:ssa tänään kaupunkisuunnittelulautakunnan pj:n Maija Anttilan (sd) mielipidekirjoitus, jossa hän kritisoi kauppakamaria ja Pajusta. Anttilan mielestä keskustaan pitää tulla mieluiten joukkoliikenteellä.

Jostain muistan viime päivinä lukeneeni, että kauppakamarin tilaisuudessa Pajunen ei esittänyt itse hänen sanomikseen kerrottua, vaan hän oli ilmoittanut kannattavansa kauppakamarin edustajan esittämiä ajatuksia.

Antero

Vs: Pajune kieltää uutisoinnin esittämän kannan

Antero Alku sanoi:

Aiheeseen liittyen oli HS:ssa tänään kaupunkisuunnittelulautakunnan pj:n Maija Anttilan (sd) mielipidekirjoitus, jossa hän kritisoi kauppakamaria ja Pajusta. Anttilan mielestä keskustaan pitää tulla mieluiten joukkoliikenteellä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Anttilan kirjoituksesta minulle jäi käteen, että keskustaan kohdistuu ristiriitaisia paineita. Toisaalta halutaan kävelykeskustaa ja joukkoliikennettä, toisaalta autoliikenteelläkin on tarpeensa. Ja ratkaisu tähän on että autot viedään maan alle. Tässä on vaan se pulma, että se ei mitenkään vastaa kysymykseen että mitä sitten tehdään kun sille maanalaiselle rakentamisella ei löydy rahoittajia?

Toinen juttu mikä minua ärsyttää, Helsingissä ollaan herttaisen yksimielisiä siitä että keskusta ei saa näivettyä. Se ollaanko sitä mieltä että keskusta on näivettynyt tai että tälllainen uhka on olemassa, ja mikä ihan tarkalleen näivettyy jää pääsääntöisesti epäselväksi. Kaupungilla on tietokeskus ja tutkimusyksikköjä, eikö näiltä saisi nyt jotain faktaa keskustelun pohjaksi? Itse olen sitä mieltä, että sinänsä hyvää tarkoittavat ihmiset liioittelevat ongelmaa rajusti, näin mututuntumalla kun mitään tietoa ei oikein ole.

Vs: Pajune kieltää uutisoinnin esittämän kannan

teme sanoi:

Se ollaanko sitä mieltä että keskusta on näivettynyt tai että tälllainen uhka on olemassa, ja mikä ihan tarkalleen näivettyy jää pääsääntöisesti epäselväksi. Kaupungilla on tietokeskus ja tutkimusyksikköjä, eikö näiltä saisi nyt jotain faktaa keskustelun pohjaksi?

Klikkaa laajentaaksesi...

Minua vaivaa sama asia. Oma näkemykseni on, että keskustan kauppiaat ovat kateellisia kehäteiden supermarketeille, joissa on yhteen tasoon levitetty tavaratalo, joissa on vain yksi kassa jossa maksetaan maidot, alushousut, taulutelkkari ja tuulilasin pesuneste. Kun siellä käydään autolla kerran viikossa, niin tietenkin siitä tulee suuri kertaostos, minkä perusteella uskotaan, että autosta maksava perhe on ostovoimaisempi kuin se, jonka ei tarvitse käyttää rahaa autoon.

Olen juuri lukenut 17 kaupunkiseudusta tehtyä tutkimusta, joka osoittaa asukkaiden varakkuudesta ja siten ostovoimasta muuta. Esimerkiksi sitä, että keskustoissa asuu varakkaita ihmisiä, jotka eivät omista autoa. Sen sijaan lähiöiden auton omistajat voivat olla selvästi vähemmän varakkaita, mutta heidän on vain pakko maksaa autostakin, kun ei muulla liikkumaan pääse.

Turussa Mikko Laaksosen moneen kertaan siteeraama Mylly-tutkimus osoitti suuren osan keskustan kauppiaiden luuloista harhoiksi. Täällä ei ole vastaavaa tehty, joten asiatiedosta on puutetta, mutta luuloista ei.

Antero

Vs: Pajune kieltää uutisoinnin esittämän kannan

teme sanoi:

Se ollaanko sitä mieltä että keskusta on näivettynyt tai että tälllainen uhka on olemassa, ja mikä ihan tarkalleen näivettyy jää pääsääntöisesti epäselväksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen itse analysoinut tätä kysymystä Turussa Mylly-tutkimuksen tulosten perusteella. Minusta keskustan tilanne Turussa ja myös Tampereella ja Helsingissä vaikuttaa seuraavalta:

- Keskustan liikevaihto on 1990-luvun laman jälkeen kasvanut vastaten talouskasvua
- Keskustan suhteellinen markkinaosuus on pienentynyt seutujen kasvaessa, koska väestönkasvu on tapahtunut esikaupungeissa
- Erityisesti yhtenäisen joukkoliikenteen vaikutusalueen ulkopuolelta (YTV-alueen rajojen sekä Turun ja Tampereen rajojen ulkopuolel) keskustaan on hankala päästä, koska joukkoliikenne on puutteellista
- Esikaupunkialueella on erityisesti autolla helpompi kulkea uusiin 1970-luvulta 2000-luvulle rakennettuihin kauppakeskuksiin, joista on tullut sille väestönosalle, joka kuluttaa vähän henkeä kohden, keskustan korvike

Keskustat eivät näivety siinä mielessä, että kaupankäynti niissä vähenisi, vaan siinä mielessä, että niiden liikevaihto ei kasva samassa tahdissa seudun kasvun kanssa.

Keskustojen saavutettavuusongelma kolmella suurella kaupunkiseudulla on ensisijaisesti joukkoliikenteen puuttellisuutta. Pyörällä saavutettavuutta voitaisiin myös parantaa, mutta kävellen saavutettavuuden parantaminen on mahdollista lähinnä vain lisäämällä asumista kävelyetäisyydellä keskuksesta.

Kauppa ymmärtää ongelman väärin. He käsittävät saavutettavuusongelman väärin päin, eli olettavat, että autolla saavutettavuus on "liian huono". Ongelma on tosiasiassa se, että Helsingin keskustaan ei mahdu lainkaan lisää autoja sekä Turun ja Tampereen keskustaan enintään aavistuksen verran lisää. Oletuksen pohjana on se, että "hyvät asiakkaat" eivät suostuisi kulkemaan joukkoliikenteellä vaikka se olisi miten hyvää tahansa. Todellisuudessa tämä ihmisryhmä on enintään 10-15% väestöstä.

Vaurauden suhteen on tärkeää havaita että tulotaso asuntokuntaa kohden ja tulotaso henkeä kohden on eri asia. Eurooppalaisissa oloissa ydinkaupungeissa asuu pieniä asuntokuntia, joissa tulot henkeä kohden ovat korkeat. Esikaupungeissa tulot perhettä kohden ovat toki suuremmat, mutta henkeä kohden pienemmät. Juuri tämä on todettu Carmen Hass-Klaun uudessa kirjassa, johon Antero viittaa.