Viestiketju: Vesijoukkoliikenteen mahdollisuudet Helsingissä

Innokkaana merenkulkuharrastajana tähän on pakko vastata.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Olisikohan Helsingissä mitään sellaista yhteysväliä, jonne olisi järkevää perustaa vesiliikennelinja?

Tuo Kruunuvuorenranta lienisi kuitenkin paras vaihtoehto mikäli tälläista lähdettäisiin toteuttamaan. Mikäli jokin vesijoukkoliikennehanke toteutettaisiin, täytyisi lähtökohdaksi sitten ottaa se, että tuotetta markkinoitaisiin erityisesti pyörälauttana, johon pyrittäisiin houkuttelemaan kyytiin pyöräilijöitä pidemmänkin matkan päästä. Esimerkiksi metroon, bussiin tai lähijunaan voi ottaa kyllä pyörän mukaan, mutta siellä saat taistella tilasta lastenvaunujen kanssa eikä missään noista liikennemuodoista löydy tilaa kuin muutamalle pyörälle. Lautta sensijaan pystyy kevyesti ottamaan kyytiin kymmeniä tai jopa satojakin pyöräilijöitä, joten sillä voisi olla edistäväkin vaikutus työmatkapyöräilyyn, jos vaikkapa Itä-Helsingistä voisi työmatkan keskustaan suorittaa osittain pyörällä ja osittain lautalla.

Hyvä esimerkki tällaisesta pyörälautasta on Tukholmassa linjaa Hammarby Sjöstad (Sjöbussbryggan) - Södermalm (Barnängsbryggan) - Nacka (Saltsjökvarn) - Djurgården (Allmänna gränd) - keskusta (Nybroviken) operoiva pyörälautta Emelie, joka ei kuulu SL:n lippujärjestelmään, mutta tietojeni mukaan saa kuitenkin jonkinlaista julkista tukea. (Lisätietoa: http://www.ressel.se/02eme-1.htm )

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Esim. Kruunuvuorenrannan aluelle haluttaisiin imagosyistä vesibussilinja Kauppatorille. Mielestäni tämä on turhaa rahankäyttöä, sillä matka-aika ei ole kilpailukykyinen edes liityntävaihtoehtoon verrattuna. Vesibussihan jää Kauppatorilla paikkaan, josta on pitkät kävelyetäisyydet jatkoyhteyksiin.

Nopeamman yhteyden kannalta itse sijoittaisin kaupunginpuoleisen laiturin Suomenlinnan huoltolautta Ehrensvärdin laituriin Katajanokalle, josta matkustajat vaihtaisivat ratikkaan läheiseltä nelosen päättäriltä tai pyöräilisivät perille. Tämä näytti toimivan ainakin jotenkuten "jäätalvella" 2003, kun jäätilanne piti ensin Suomenlinna-Sveaborgin ja sitten potkurivaurion jälkeen myös Torin poissa pelistä Kauppatori-Suomenlinna liikenteestä jolloin Ehrensvärdin vuoroja Katajanokalta jatkettiin kestämään iltaisin ja viikonloppuisinkin. Tässä vaihtoehdossa matka-aika lautalla jäisi pienimmäksi, ja vaihtoyhteyskin löytyisi läheltä.

Kruunuvuorenrannan vesijoukkoliikenneyhteys taidettiin kuitenkin näissä alueen liikenneratkaisuissa katsoa muita kalliimmaksi operointikustannuksiltaan. Sensijaan laiturien rakentaminen on huomattavasti metrotunnelia tai raitiotiesiltaa halvempaa, ja lisäksi kalustoinvestoinnitkin olisivat luultavasti halvempia, jos ne tehtäisiin järkevämmin kuin Suomenlinna II:n kohdalla. Tieliikelaitoshan on päättänyt kilpailuttaa kaikki lauttareittinsä Suomessa neljässä erässä, ja vaikka tämä kisa näyttää muodostuvan kahden valtion yksikön Tieliikelaitoksen lauttavarustamon sekä Finstashipin sisäiseksi mittelöksi, niin se tietänee kuitenkin sitä, että saaristosta vapautunee paljon vielä kevyen liikenteen kuljettimena runsaasti käyttöikää omaavia lauttoja, jotka ovat suhteellisen helposti modattavissa pyörälautoiksi Stadiin.

Todennäköisempää kuitenkin on, että jos tuo yhteys toteutettaisiin, niin ylimmäksi organisaatioksi tulisi varmaankin Suomenlinnan Liikenne Oy, joka kilpailuttaisi/ostaisi liikenteen, ja todennäköinen operaattori tällöin olisi Suokin reitiltäkin vanha tuttu Sun Lines, joka pistäisi linjalle jonkun Suokin reitiltä tutusta kolmikosta Tor, Suokki ja Emma. Siinä todellisia tarkoitukseen sopimattomia "imagolauttoja" Kruunuvuorenrantaan (siitäkin huolimatta, että Suokiksi raiskattu Sl-Sb on eräs Helsingin kaupunkikuvan symboleista alkuperäisellä reitillään).

Yleisesti ottaen syy sille miksi maamme aikoinaan erittäin runsas vesijoukkoliikenne hävisi rautatie/linja-autoliikenteen alta kaikkialta minne siltoja oli rakennettavissa selittyy osittain ymmärtämättömyydellä perinteitä kohtaan (esim. Tukholmassa on edelleen erittäin tehokas perinteikäs vesijoukkoliikenne mm. Djurgårdeniin ja Waxholmiin, vaikka ne osin kilpailevat maayhteyttä vastaan. Yhteyksien ainoa miinus on se, etteivät ne kuulu SL:n kertalippujärjestelmään.) sekä maamme talvisilla olosuhteilla, jotka ovat rajoittaneet liikennekautta kevyemmiltä aluksilta. Talvisten olosuhteiden vuoksi täällä ei kannata harkita ajelemista sellaisilla aluksilla kuin vaikkapa Rotterdamin pikavesibussi ( http://www.fastferry.nl/ ) tai Tukholman saariston pika-alukset, koska jää yhdistettynä alumiinirunkoon ja vesisuihkupropulsioon on erittäin huono yhdistelmä.

Jos jotain parannusta vesipaikallisliikenteeseen kuitenkin Helsingissä kuin myös Turussa ja Tampereella halutaan tehdä, niin Helsinki voisi ottaa merkittävimmät ulkoilusaarensa kuten Pihlajasaaren, Tampere Viikinsaaren ja Turku Vepsän ja Maisaaren mukaan joukkoliikennetaksoihinsa. Mitä kaupungin ulkoilusaaria ovat sellaiset saaret, joissa kaupunkilainen saa maksaa esimerkiksi viiden euron ryöstöhinnan sinne pääsemiseksi?