Viestiketju: Autotekniikan kehittyminen

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Autotekniikkkaa jonkun verran seuranneena olen tullut siihen tulokseen, että nykyajan autot eivät kuluta juuri vähemmän kuin 10-15 vuotta sitten rakennetut. Ainoastaan hevosvoimien määrää ja auton painoa ja kokoa tiputtamalla tuntuvasti, päästäisiin ns vähän kuluttaviin menopeleihin, mutta kukaan ei halua ostaa sellaisia. Autot ovat kyllä kehittyneet, mutta niin että samalla rahalla saa nopeamman, tehokkaamman ja isomman auton kuin 15 vuotta sitten.

Näin on tapahtunut. Syynä tuohon polttoaineen kulutuksen paikoilleen jämähtämiseen ovat kiristyneet turvallisuusvaatimukset. Halvimmin turvallisuuden lisääntyminen on onnistunut "rautaa" lisäämällä eli mikäli olen oikein ymmärtänyt nykyiset autot ovat painavampia kuin 80-luvulla. Bensan ja dieselin hinnannousun myötä komposiittirakenteet ja kevytmetallit alkavat kiinnostaa toiseen malliin (näiden hyödyntäminen on käsittääkseni busseissa ja junissa pidemmällä). Toisaalta kyllä moottoritkin ovat kehittyneet taloudellisemmiksi ja puhtaammiksi. Viimeisin sana ovat hybridiautot, joissa polttainemoottorin rinnalle on tuotu sähkömoottorit. Tällä saavutetaan muutaman litran säästö per 100 km verrattuna pelkästään polttomoottorin varassa toimivaan autoon. Saapa nähdä tuleeko tekniikka käyttöön myös busseissa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Jos suurin osa teollistuneen maailman autot kulkisivat biopolttoaineilla (rypsiöljy, etanoli) niin polttoaineen tuotanto sitoisi niin paljon viljelypinta-alaa että meillä olisi nälänhätä.

Näin ei tulle käymään monessakaan mielessä. Toki ihmiset olisivat ruuasta valmiita maksamaan enemmän. Lähinnä biopolttoaineen käyttö olisi väliaikais- ja osaratkaisu, jolla kyetään hyödyntämään nykyistä tekniikkaa ja infrastruktuuria.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Itsestään ohjautuvat ja virtakiskoja käyttävät autot toimivat käytännössä vain maissa joissa on lämmin ilmasto, ei siis meillä. Toimintaperiaate muistuttaa enemmän joukkoliikennettä (raidetaksia? ) eli ei voi oikein autoksi kutsua.

Tuosta kirjoitinkin toisessa ketjussa. Tässä vain lyhyt kommentti, en usko että kylmä ilmasto muodostaa ratkaisemattomia ongelmia autojen kulun automatisoinnille. Päin vastoin. Automatisoinnilla saavutetaan suuremmat edut (kt. jo nyt ABS-jarrut).

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Viimeisin sana ovat hybridiautot, joissa polttainemoottorin rinnalle on tuotu sähkömoottorit. Tällä saavutetaan muutaman litran säästö per 100 km verrattuna pelkästään polttomoottorin varassa toimivaan autoon. Saapa nähdä tuleeko tekniikka käyttöön myös busseissa.

Hybridiauto kuluttaa n litran verran vähemmän kuin samankokoinen bensa-auto ja suurinpiirtein saman verran kuin samankokoinen diesel-auto. Hybridiauton tavaratila on lisäksi pienempi kuin saman kokoluokan ei-hybrideillä. Ne taitavat olla kehitetty enimmäkseen USA:ta (Kaliforniaa) varten jossa dieseleillä ajetaan suht vähän, ja toisaalta autoja joudutaan seisottamaan ruuhkissa pitkiä aikoja, jolloin hybridin bensamoottori on sammuksissa.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Näin ei tulle käymään monessakaan mielessä. Toki ihmiset olisivat ruuasta valmiita maksamaan enemmän. Lähinnä biopolttoaineen käyttö olisi väliaikais- ja osaratkaisu, jolla kyetään hyödyntämään nykyistä tekniikkaa ja infrastruktuuria.

Kyllä jokainen ymmärtää että ruoka on se tärkein. Jos sen saatavauus on turvattava kun väestö kokoajan lisääntyy, niin nimenomaan yksityisautoliikennettä varten ei kannata riskeerata miljardien ihmisten henki. Vetyauto, jos sen ongelmista päästään eroon, tai pienet sähköautot jotka tosin edellyttävät että ihmiset muuttavat kaupunkeihin, lähemmäs toisiaan, ovat ne ratkaisut joka kuluttaa ympäristöä vähiten, jos autoja halutaan pitää vielä n 50 vuoden päästä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Hybridiauto kuluttaa n litran verran vähemmän kuin samankokoinen bensa-auto ja suurinpiirtein saman verran kuin samankokoinen diesel-auto. Hybridiauton tavaratila on lisäksi pienempi kuin saman kokoluokan ei-hybrideillä. Ne taitavat olla kehitetty enimmäkseen USA:ta (Kaliforniaa) varten jossa dieseleillä ajetaan suht vähän, ja toisaalta autoja joudutaan seisottamaan ruuhkissa pitkiä aikoja, jolloin hybridin bensamoottori on sammuksissa.

Tarkistin Toyotan sivuilta tunnetuimman hybridin eli Priuksen sekä vertailun vuoksi suht vastaavan Corollan kulutukset. Yhdistetty kulutus: Corolla 6,7 l / 100 km ja Prius 4,3 l / 100 km eli erotus 2,4 l / 100 km. Kaupunkiajossa Corolla 8,4 l / 100 km ja Prius 5 l / 100 km eli erotus 3,4 l / 100 km. Dieselillä erot olivat huomattavasti pienemmät (alle litran per 100 km). Prius käyttää bensamoottoria, mutta toki voiman lähteenä voitaisiin käyttää diesel-moottoria, jolloin öljyn kulutus laskisi vastaavasti.
Hybridi sopii toki pitkillekin matkoille, tällöin polttoaineen säästö toki jää vähäiseksi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kyllä jokainen ymmärtää että ruoka on se tärkein. Jos sen saatavauus on turvattava kun väestö kokoajan lisääntyy, niin nimenomaan yksityisautoliikennettä varten ei kannata riskeerata miljardien ihmisten henki.

En ymmärrä, kuinka kasvisöljyjen tuotanto riskeeraisi ruuan tuotantoa. Nähdäkseni asia olisi päin vastoin. Öljykasvien tuotanto toisi tuloja kehittyville maille, kun se olisi sellaista lowtech-hommaa, jossa niillä olisi kilpailuetu. Valuuttatuloilla voisivat sitten ostaa länsimaiden maataloustuilla ulos dumpattua viljaa (tai realistisemmin, käyttää valuuttatuloista osa oman ruuantuotantonnon tehostamiseen).

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Vetyauto, jos sen ongelmista päästään eroon, tai pienet sähköautot jotka tosin edellyttävät että ihmiset muuttavat kaupunkeihin, lähemmäs toisiaan, ovat ne ratkaisut joka kuluttaa ympäristöä vähiten, jos autoja halutaan pitää vielä n 50 vuoden päästä.

Kyllä vetyautoilla ja sähköautoilla joku päivä vielä taittuu 1000 km ilman välitankkausta. Veikkaan.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Vetyauto, jos sen ongelmista päästään eroon, tai pienet sähköautot jotka tosin edellyttävät että ihmiset muuttavat kaupunkeihin, lähemmäs toisiaan, ovat ne ratkaisut joka kuluttaa ympäristöä vähiten, jos autoja halutaan pitää vielä n 50 vuoden päästä.

Kyllä vetyautoilla ja sähköautoilla joku päivä vielä taittuu 1000 km ilman välitankkausta. Veikkaan.

Vetyauto ei ole ratkaisu, sillä vety on vain menetelmä siirtää sähköenergiaa autoon ilman johtimia. Siinä asiassa vedyn tuottaminen on huono ratkaisu. Kysymys on näet siitä, millä tuotetaan se sähkö, jolla valmistetaan vetyä. Aiheesta oli Tiurin kolumni Hesarissa 20.8. Tiurin ratkaisu oli - tietenkin - suoraan vetyä tuottava ydinvoimala, joita tarvitaan maailmaan vain 800 kpl, 4 kertaa niin monta kuin ydinvoimaloita on maailmassa nykyään. Ottamatta kantaa ydinvoimaan voi todeta, että poliittisesti ei ole ihan läpihuutojuttu.

Hybridiautot ovat minusta puhtaasti amerikkalaisen elämäntavan ongelma. Liikenteen polttoaineenkulutusta voi säästää helposti ryhtymällä käyttämään pienempiä ajoneuvoja. Miksi yhden ihmisen liikkumiseen pitää olla Priuksen kokoinen auto? Ilman kallista tekniikka ihminen liikkuu samalla polttoaineenkulutuksella Smartin tyyppisellä "koppimopolla". Mutta se sekoittaa autoteollisuuden pakan, sillä eihän sellaisten valmistamisella tienaa kuten Priuksilla. Joukkoliikenne on sitten kokonaan toinen juttu.

Lisäksi muistan lukeneeni, että Priuksen energiatase on negatiivinen pelkällä polttomoottorilla valmistettuun samankokoiseen autoon nähden. Eli hybridiauton valmistamiseen kuluu enemmän energiaa kuin sen käyttöaikana energiaa säästyy. Toisin sanoen pelkkää silmänlumetta.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Vetyauto ei ole ratkaisu, sillä vety on vain menetelmä siirtää sähköenergiaa autoon ilman johtimia. Siinä asiassa vedyn tuottaminen on huono ratkaisu. Kysymys on näet siitä, millä tuotetaan se sähkö, jolla valmistetaan vetyä. Aiheesta oli Tiurin kolumni Hesarissa 20.8. Tiurin ratkaisu oli - tietenkin - suoraan vetyä tuottava ydinvoimala, joita tarvitaan maailmaan vain 800 kpl, 4 kertaa niin monta kuin ydinvoimaloita on maailmassa nykyään. Ottamatta kantaa ydinvoimaan voi todeta, että poliittisesti ei ole ihan läpihuutojuttu.

Niin, ja eikö vetyauton hyötysuhdekin ole aika surkea, eli energiaa palaa harakoille sekä valmistusprosessissa, että varastoinnissa, koska vety pääsee haihtumaan umpisäiliöstäkin pois. Käytännössä vetyliikenne vaatisi että kaikki ihmiset muuttaisivat lähelle niitä paikkoja missä vetyä valmistetaan, eli vaatisi yhtä rajun yhteiskunnallisen rakennemuutoksen, kuin jos kaikki suomalaiset muuttaisivat esim ratojen varsille asumaan.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ilman kallista tekniikka ihminen liikkuu samalla polttoaineenkulutuksella Smartin tyyppisellä "koppimopolla". Mutta se sekoittaa autoteollisuuden pakan, sillä eihän sellaisten valmistamisella tienaa kuten Priuksilla. Joukkoliikenne on sitten kokonaan toinen juttu.

En ennusta silti nykyisenkaltaisille perheautoille äkkikuolemaa, koska autoilu on kaikesta huolimatta "elämäntapa". Harva ostaa autoa itselleen pelkästään työmatkoja varten, vaan sitä käytetään suuremmassa määrin vapaa-ajan viettoon. Kiitos hyvien joukkoliikenneyhteyksien voi vastuullinen kuluttaja tehdä työmatkojaan edullisesti joukkoliikenteellä, mutta silti käyttää autoa satunnaisiin reissujen koko perheen kanssa ja harvemmin toistuviin ostosreissuihin tai harrastusten luokse pääsemiseen. Sen näkisin myönteisenä, että tarpeettoman suurten ja paljon polttoainetta kuluttavien autojen kuten kaupunkimaastureiden aika olisi vähitellen ohi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

En ennusta silti nykyisenkaltaisille perheautoille äkkikuolemaa, koska autoilu on kaikesta huolimatta "elämäntapa". Harva ostaa autoa itselleen pelkästään työmatkoja varten, vaan sitä käytetään suuremmassa määrin vapaa-ajan viettoon. Kiitos hyvien joukkoliikenneyhteyksien voi vastuullinen kuluttaja tehdä työmatkojaan edullisesti joukkoliikenteellä, mutta silti käyttää autoa satunnaisiin reissujen koko perheen kanssa ja harvemmin toistuviin ostosreissuihin tai harrastusten luokse pääsemiseen. Sen näkisin myönteisenä, että tarpeettoman suurten ja paljon polttoainetta kuluttavien autojen kuten kaupunkimaastureiden aika olisi vähitellen ohi.

Näin varmasti on. Pikkuautot eivät menesty, koska sellaisella ei perhe mahdu matkustamaan mökille tai edes kerran kesässä mummolaan. Katumaasturit taas menestyvät, koska isä ostaa sen leluksi, joka siinä sivussa soveltuu mökkimatkalle.

Olen samaa mieltä siitä, ettei auton omistaminen sinänsä pahasta ole, vaan sen väärä käyttö. Siksi verotuksenkin pitäisi kohdistua käyttöön eikä omistamiseen. Näin vältettäisiin suomalainen tilanne: Totta kai autoa käytetään, kun se on kalliilla rahalla ostettu, ja bensa maksaa vähemmän kuin joukkoliikenteen lippu.

Elmeri kirjoitti toisaalla tiemaksuperiaatteista, ja olen käyttöpaikkaan sidotun maksun kannalla. Esim. polttoaineverotus kaatuu meillä aina siihen, että on iso maa ja pitkät matkat. Totta maaseudulla ja lapissa, mutta ei kaupungeissa. Paikkaan sidottu käyttömaksu korjaa tämän ongelman.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Olen samaa mieltä siitä, ettei auton omistaminen sinänsä pahasta ole, vaan sen väärä käyttö. Siksi verotuksenkin pitäisi kohdistua käyttöön eikä omistamiseen. Näin vältettäisiin suomalainen tilanne: Totta kai autoa käytetään, kun se on kalliilla rahalla ostettu, ja bensa maksaa vähemmän kuin joukkoliikenteen lippu.

Elmeri kirjoitti toisaalla tiemaksuperiaatteista, ja olen käyttöpaikkaan sidotun maksun kannalla. Esim. polttoaineverotus kaatuu meillä aina siihen, että on iso maa ja pitkät matkat. Totta maaseudulla ja lapissa, mutta ei kaupungeissa. Paikkaan sidottu käyttömaksu korjaa tämän ongelman.

Nythän EU haluaa että ne jäsenmaat joilla on korkea autojen maahantuontivero kuten Suomella, luopuisi niistä muutaman vuoden päästä, koska "se estää tavaran vapaata liikkumista": Tällöin valtiolle tulee ongelma, mistä periä sama summa autoilijoilta? Autoalan järjestöt haluaisivat nykyistä paljon korkeamman vuositttaisen käyttömaksun esim Alankomaiden tapaan, joka suosisi vähäpäästöisiä autoja, mikä tietenkin edistäisi uusien autojen myyyntiä. Minä taas olen sitä mieltä että korkea käyttömaksu rankaisisi kaikkein eniten sellaisia vastuullisia kulutajia jotka eivät ajele tuliterällä autolla vaan hyvin huoletulla vähän vanhemmalla, ja ajavat vain sellaiset matkat joita ei voi julkisella liikenteellä oikein tehdä kuten mökkireissut tai ostosmatkat kerran viikossa.

Siksi esitän vaihtoehdoksi tietulleihin siirtyminen ainakin kaupunkien välisten moottoriteidemme osalta. Moottoritiet ovat olleet kalliita hankkeita ja niiden ylläpito- ja rakentaminen pitäisi ottaa tienkäyttäjiltä suoraan, keski-euroopan mallin mukaan. Silloin jää jokaiselle autoilijalle valinnanmahdollisuus, käyttääkö moottoritietä, niin että säästyy aikaa, vai ajaako hidasta tietä. Harva kuitenkaan muutaman euron takia viitsii kupata 0.5 - 1 h enemmän muutenkin pitkällä ja tylsällä matkalla. Joutuuhan rautateilläkin maksamaan matkalipusta enemmän jos matkustaa nopealla pendolino tai IC-junalla. Moottoritiemaksua voisi myös yksityinen tienomistaja periä (onhan yksityisiä moottoriteitä nytkin esim Järvenpää-Lahti). Ylipäänsä moottoriteiden rakentaminen ohjautuisi enemmän todellisten tarpeiden mukaan kun tienpitäjä joutuisi itse rahoittamaan sen keräämillään maksuilla. Moottoritiemaksuilla saataisiin myös Suomen läpi ajavilta ulkomaisilta rekoilta perittyä niiden aiheuttamia kustannuksia. Nyt ne eivät maksa valtiolle mitään, mutta kuluttavat teitä. Kaupunkien sisällä suhtaudun vähän skeptisesti tietulleihin, mutta voisivat kyllä olla kokeilemisen arvoisia jos muut autoilun rajoittamiskeinot eivät toimi. Kaupunkien rajojen tietullit asettavat eriarvoiseen asemaan tullirajan ulko- ja sisäpuolella asuvat. Toistaiseksi pidän parhaimpana ratkaisuna rajoittaa turhaa autoilua kaupungeissa pitämällä pysäköintimaksut mahdollisimman korkeina.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Siksi esitän vaihtoehdoksi tietulleihin siirtyminen ainakin kaupunkien välisten moottoriteidemme osalta. Moottoritiet ovat olleet kalliita hankkeita ja niiden ylläpito- ja rakentaminen pitäisi ottaa tienkäyttäjiltä suoraan, keski-euroopan mallin mukaan. Silloin jää jokaiselle autoilijalle valinnanmahdollisuus, käyttääkö moottoritietä, niin että säästyy aikaa, vai ajaako hidasta tietä.

Olen samaa mieltä. Käyttömaksu on vain tosenlainen autovero. Sen nimi vain johtaa harhaan - tarkoituksellisestiko? Eihän siinäkään makseta auton käytöstä, vaan auton pitämisestä rekisterissä. Se on aivan sama kuin autovero, jonka joutuu maksamaa autosta, joka rekisteröidään Suomeen.

Arvaan, että autoala valittaa motarimaksusta oitis vedoten siihen, että se ohjaa ihmisä ajamaan turvattomia vanhoja 2-kaistateitä. Autoalahan ei koskaan ole vaatinut motareita siksi, että niillä saa ajaa kovempaa, vaan siksi, ettei niillä voi kohdata vastaantulijaa.

Tähän on onneksi heti vasta-argumentti: Vastaantulijan kohtaaminen on helposti estettävissä 2-kaistatiellä keskikaiteella - Ruotsin malliin, sehän sentään on aina kelvannut Suomessa. On paljon halvempi kuin motari ja siis ajaa saman asian.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Hybridiautot ovat minusta puhtaasti amerikkalaisen elämäntavan ongelma. Liikenteen polttoaineenkulutusta voi säästää helposti ryhtymällä käyttämään pienempiä ajoneuvoja. Miksi yhden ihmisen liikkumiseen pitää olla Priuksen kokoinen auto? Ilman kallista tekniikka ihminen liikkuu samalla polttoaineenkulutuksella Smartin tyyppisellä "koppimopolla". Mutta se sekoittaa autoteollisuuden pakan, sillä eihän sellaisten valmistamisella tienaa kuten Priuksilla.

Tänään Kauppalehdessä oli linkki Businessweekin artikkeliin jossa on listattu maailman 50 ruminta autoa. Listalla on muutama pieni ja ruma auto. Esimerkiksi Toyota Scion IQ, Tata Nano, Corbin Sparrow ovat pieniä ja rumia. Listalta löytyy myös Toyota Prius. Toisaalta mukana on suuriakin autoja kuten Hummer ja Cadillac Escalade.

Onko mahdollista että pienistä autoista tehdään tarkoituksella rumia? Pieniä autoja myymällä auton valmistaja ei saa niin suuria voittoja mutta voi mainostaa että me valmistamme näin ympäristöystävällisiä autoja.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Enpä tiedä, mutta minusta rumimpia ovat SUV-kokoluokan autot, jotka eivät ole rehellisen krouveja maastureita, vaan ylisuuria perheautoja, maastureina tulkittuina ylipyöristettyjä.

No vetoaisiko sinuun ”uusi crossover” Jugo? (En tiedä, menikö nimi oikein.) Eikö tämän auton idea ole olla aggressiivisen katumaasturin näköinen, mutta selvästi pienempi auto, joka siten mahtuu kaupunkiin ja kuluttaa vähän vähemmän polttoainetta.

Periaatteessa tuo on minusta positiivinen ele autoteollisuudelta. Eli että pyritään pienempään ja kevyempään autoon, jolla yritetään kuitenkin tyydyttää egon kohottajien tarpeita. Minusta ei tietenkään pitäisi houkutella ostamaan mitään autoa, mutta täytyy myös olla realisti. Kun on tehty kaupunki, jossa suurin osa asukkaista on auton pakkokäyttäjiä, niin parempi yrittää edes minimoida vahinkoja.

Antero

Alunperin kirjoittanut ultrix

Olen lapsesta asti odotellut, että tavallisia Sedaneita alettaisiin muotoilla urheiluauton näköisiksi. Joku 5-paikkainen gran turismo-auto, esimerkiksi oleellisesti Ferrarin Testarossa perhemallina olisi sellainen, jota ei vain voisi olla ostamatta – toki siis jos pätäkkää löytyisi.

Onhan noita coupe-mallisia perheautoja mutta ne ovat järjestään kalliimpia kuin kulmikkaat perusversiot.

Vielä 1990-2000-luvun taitteessa olivat muotia virtaviivaiset tavalliset perheautot, ja parasta oli että niissä oli 5 ovea ja iso tavaratila, mutta eivät silti olleet farmareita. Minulla oli edelliesnä autona 2000-luvun alkupuolen Toyota corolla liftback ja se oli nätti ja menevän näköinen auto. Mutta se harmitti eniten että sisätilat olivat ahtaat. Löin usein pääni oven yläkarmiin kun ryömin sisään ja takamatksustajien tilat olivat hyvin niukat. Eli virtaviivaisuus kostautuu sisätilojen ahtautena.

---------- Viesti lisätty kello 10:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:59 ----------

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

No vetoaisiko sinuun ”uusi crossover” Jugo? (En tiedä, menikö nimi oikein.) Eikö tämän auton idea ole olla aggressiivisen katumaasturin näköinen, mutta selvästi pienempi auto, joka siten mahtuu kaupunkiin ja kuluttaa vähän vähemmän polttoainetta.

Tarkoittanet Nissan Juke -merkkistä autoa koska Jugo oli jugoslavialainen lisenssillä valmistettu Fiat eikä sitä taida olla olemassa enää?

Noissa pienissä crossovereissa on hyvinä puolina pieni kulutus hyvät varusteet ja rohkea muotoilu, mutta tavaratila taas on alimittainen perheille. Sopii lähinnä kakkos- tai nuorisoautoiksi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut vompatti

Totta puhuen, minä en seuraa autoalaa eikä minulla ole käsitystä siitä, mitä Antero tarkoitti ...

En minäkään seuraa. Mutta väkisin tulee tietoiseksi tuollaisesta Jukesta, kun sellainen hyppelee ja kieppuu automainoksille tavanomaiseen tapaan tyhjässä kaupungissa ja maanteillä, joilla ei ole ollenkaan muita autoja. Sehän se autoilijan mielikuva on, ja kaikki MUUT voisivat jättää autonsa kotiin ja käyttää joukkoliikennettä.

Antero