Joukkoliikenteen tilastoja

Rupesi tässä kiinnostamaan joukkoliikenteen tilastot tietyistä asioista. Itseäni mietityttää allaolevat asiat, mutta muut toki voivat ketjuun lisätä omasta mielestään mielenkiintoisia tietoja.

- Kuinka monta kadunvarsipysäköintipaikkaa Helsingissä on?
- Kuinka monta kilometriä joukkoliikennekaistoja/-katuja (ts. kokonaan raitiovaunuille tai busseille varattua katua (esim. Aleksi) tai kaistaa, ml. kuitenkin autojen ryhmityskaistat bussikaistalla (esim. Mannerheimintie)) Helsingissä on? (Näistä kahdesta voinee jo päätellä, mitä olin näillä ajamassa takaa.)
- Onko raitioliikenteestä olemassa laajaa (laadukasta, ts. tilastoasiantuntemuksella julkaistua, siis bisnesmielisempää kuin Urbanrail.netin julkaisut) tilasto-/vuosikirjajulkaisua*, esim. OECD-maiden raitiovaunukaupungeista?
- Kuinka monta noita OECD-maiden raitiovaunukaupunkeja muuten on?
- Mikä on raitioliikenteen keskinopeuksien keskiarvo em. kaupungeissa? Kuinka monentena Helsinki olisi tässä rankingissa?

*) Rupesin jo puolileikilläni harkitsemaan, pitäisikö sellaista alkaa julkaisemaan, jollei sitä vielä ole. Esikuvana vaikkapa Jane's World Railways(!).

DI Simo Airaksisen Hgin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2006 pitämässä alustuksessa joukkoliikenteen sujvuudesta oli mainittu, että Helsingissä olisi linja-autokaistoja (koko päivän tai rajatun ajan voimassa olevia) kaikkiaan 40 kilometriä.

Helsingin osalta erilaista tilastotietoa on julkaistu teoksena nimeltä Liikenne Helsingissä. Tätä löytynee kirjastoista ja sitä myy H:gin kaupungin tietokeskus.

Liikenne Helsingissä on kokoomateos, ei tilastokirja, eli siinä ei ole alkuperäistä dataa. Tilastotaulukoita ei ylipäätään juuri enää julkaista painettuna, koska sähköiset tietokannat ovat tutkijoille käyttökelpoisempia. Mutta niitä on vain rajoitetusti julkisesti saatavilla ilmaiseksi. Yleinen käytäntö nykyään on, että tietokantoja myydään, ja yksityishenkilölle hinnat ovat usein aika kovia.

Jos on rajattuja tietotarpeita, niitä voi kysyä suoraan H:gin kaupungin Tietokeskuksesta tai Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Paras tapa lienee soittaa keskukseen, selvittää asiansa, niin keskus osaa yhdistää sopivalle henkilölle.

Kansainvälistä tietoa joukkoliikenteestä kokoaa Kansainvälinen paikallsiliikenneliitto UITP. Sama organisaatio, jonka maailmankongressi oli toukokuussa Helsingissä. UITP julkaisee ja myy tätä aineistoa, sekä valikoivina kokoomateoksina että itse tietokataa CD-levyinä (Mobility database). UITP:n kirjat maksavat kymmeniä Euroja ja ylöspäin, tietokanta-CD muistaakseni noin 2000 euroa.

Kaiken saatavilla olevan tilastotiedon ongelma on - kuten kaikilla aloilla - luotettavuus ja epävarma yhdenvertaisuus. Kaupungit ja liikennelaitokset tilastoivat asioita vähän eri tavoin, kun kaikesta ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Eikä niitä joka asiasta voi ollakaan, kun toimitaan vähän eri tavoin. Otan tästä pari esimerkkiä:

Matkojen määrä

On helppoa tilastoida se, että matkustaja nousee kulkuvälineeseen (=nousu), mutta vaikea tilastoida sitä, paljonko tehdään matkoja lähtö- ja päätepisteiden välillä. Jos linjasto perustuu mahdollisimman vähiin vaihtoihin, suuri osa nousuista on kokonaisia matkoja. Päinvastaisessa tilanteessa toisin päin. Mutta erityisesti metroverkoissa, joissa kirjaudutaan aseman portilla sisään ja pääteaseman portilla ulos, voi välillä olla moniakin vaihtoja, mutta ne eivät kirjaudu, kun ei kuljeta porttien läpi. Jos kuitenkin käytävillä tms. on laskureita, joilla lasketaan kunkin linjan käyttäjämääriä, tulee kirjatuksi myös nousut. Tällöin saadaan kaksi tilastoa: järjestelmään tulijoiden (ja poistujien) määrä, joka kertoo verkossa tehdyt matkat sekä jokaisen linjan matkamääristä koottu suurempi summa, joka on nousujen määrä.

Keskinopeus

Tämä on oikeastaan täysin irrelevantti tieto, joka ei kuvaa tavallaan mitään. Mutta tällainen on helppo laskea, ja siksi tämä tieto usein esitetään. Keskinopeus on merkitsevä tieto silloin, jos joukkoliikennelinjan reitti on koko matkallaan yhtenevä. Mutta yleensä niin ei ole. Kun kaupunkirakenne on tehokasta, myös asemia tai pysäkkejä on tiheään, ja niiden määrä alentaa kaikenlaisen joukkoliikenteen keskinopeutta. Harvassa kaupunkirakenteessa toisin päin. Yksi osa palvelun laatua eli välineen matkanopeus siis laskee, jotta toinen osa, pysäkkien tiheys eli joukkoliikenteen saavutettavuus ja kävelymatkan pituus paranisivat.

Toisin sanoen alhainen keskinopeus ei merkitse sitä, että joukkoliikenne palvelee huonosti. Mutta se ei myöskään takaa sitä, että joukkoliikenne palvelee hyvin, jos alhainen keskinopeus johtuu liikenneruuhkista, pitkistä pysäkkiajoista, useista pysähdyksistä liikennevaloissa jne.

Antero

Antero Alku sanoi:

Keskinopeus on merkitsevä tieto silloin, jos joukkoliikennelinjan reitti on koko matkallaan yhtenevä. Mutta yleensä niin ei ole.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on tietysti totta: esimerkiksi Karlsruhen pisimmän linjan keskinopeutta ei tulisi verrata Helsingin linjan 10 keskinopeuteen. Mutta toisaalta keskinopeudellakin on optimaalinen miniminsä, koska pysäkkivälilläkin on optimaalinen miniminsä. Lisäksi voi myös laskea nopeuden pysäkkiä tunnissa. Nopeudellehan voisi myös laskea indeksin, esimerkiksi prosenttia optimaalista, joka on 1,2 m/s^2 kiihdytys ja matkanopeus vaikkapa luokittain: 40 km/h alle 600 m pysäkkivälillä, 60 km/h alle 1000 m välillä, 80 km/h alle 2000 m pysäkkivälillä ja 120 km/h sen ylittävillä. Tämä antaisi jo melko yksikäsitteistä tietoa siitä, mikä linja on suhteessa sen tavoitteisiin nopea ja mikä hidas. Tällainen indeksi olisi melko mielenkiintoista tietoa kaikista pääkaupunkiseudun linjoista yleensäkin, ilman vertailua muihin kaupunkeihinkin.

Erikoistyön tarvetta, anyone?

Elmo Allen sanoi:

Mutta toisaalta keskinopeudellakin on optimaalinen miniminsä, koska pysäkkivälilläkin on optimaalinen miniminsä. Lisäksi voi myös laskea nopeuden pysäkkiä tunnissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pysäkkivälin optiminhan voi laskea kävelynopeuden kanssa eri pituisille matkoille. Eli jos optimoidaan matka-aikaa, joka muodostuu kävelystä, vaunussa matkustamisesta ja taas kävelystä. Riippuen pääasiassa asetetusta kävelynopeudesta, optimipysäkkiväliksi tulee 400-600 metriä. Tämä optimointi ei ota huomioon palvelutasoa eli sitä, että matkustaja käyttää mieluummin aikaa vaunussa kuin kävellessä (pois lukien lenkkeilijät ). Jos otetaan palvelutaso huomioon, optimipysäkkiväli lyhenee. Vaikutusta olen kuvannut Mennäänkö metrolla -kirjassani sivulla 135.

Mutta kaupunkiliikenteessä pätee toinenkin nyrkkisääntö: Pysäkkivälin aika on minuutti. Tämä toteutuu varsin hyvin noilla optimipysäkkiväleillä, jos henkilöautojen ei anneta sotkea ja vaunut pysähtyvät vain pysäkeillä. Olen kokenut tätä käytännössä myös ulkomailla. On helppo ennakoida matkustusaikansa laskemalla matkustettavien pysäkkien määrä ja todeta siitä matka-aika minuutteina.

Elmo Allen sanoi:

Nopeudellehan voisi myös laskea indeksin, esimerkiksi prosenttia optimaalista, joka on 1,2 m/s^2 kiihdytys ja matkanopeus vaikkapa luokittain: 40 km/h alle 600 m pysäkkivälillä, 60 km/h alle 1000 m välillä, 80 km/h alle 2000 m pysäkkivälillä ja 120 km/h sen ylittävillä. Tämä antaisi jo melko yksikäsitteistä tietoa siitä, mikä linja on suhteessa sen tavoitteisiin nopea ja mikä hidas. Tällainen indeksi olisi melko mielenkiintoista tietoa kaikista pääkaupunkiseudun linjoista yleensäkin, ilman vertailua muihin kaupunkeihinkin.

Erikoistyön tarvetta, anyone?

Klikkaa laajentaaksesi...

Siitä vain töihin! Linjan optimi ajoaika on varsin helppo laskea taulukolla, joka antaa todellisiin pysäkkiväleihin perustuvan ajan. Reittiopas antaa kokonaisajoajat, mutta ei kerro pysäkkivälien pituuksia, joita ei taida löytyä julkisesti mistään. YTV:n JORE (joukkoliikennerekisteri) -tietokannassa kaikki kyllä on.

Antero

Antero Alku sanoi:

Siitä vain töihin! Linjan optimi ajoaika on varsin helppo laskea taulukolla, joka antaa todellisiin pysäkkiväleihin perustuvan ajan. Reittiopas antaa kokonaisajoajat, mutta ei kerro pysäkkivälien pituuksia, joita ei taida löytyä julkisesti mistään. YTV:n JORE (joukkoliikennerekisteri) -tietokannassa kaikki kyllä on.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mistäköhän pysäkkiaikatauluihin ja reittioppaaseen mahtaakaan ne matka-ajat tulla? Niinpä, juuri tämän mystisen JORE:n syöväreistähän ne tulee ja jos Reittioppaasta malttaa painaa linkkiä "Näytä tarkka pysäkkilistaus" saa ihan listauksen matka-ajasta pysäkkiväleittäin.
Ajat perustuvat ko. pysäkkiväleillä kulkevien linjojen todellisiin matka-aikoihin aikajaksottain, ja tiedot päivitetään järjestelmään kaksi kertaa vuodessa. Välipistepysäkit ovat sitten asia erikseen, näille suunnittelija voi määrätä Joreen "pakko-ajat", josta eteenpäin ajoaika taas lasketaan todellisten ajoaikojen perusteella.

melfstro sanoi:

Mistäköhän pysäkkiaikatauluihin ja reittioppaaseen mahtaakaan ne matka-ajat tulla? Niinpä, juuri tämän mystisen JORE:n syöväreistähän ne tulee ja jos Reittioppaasta malttaa painaa linkkiä "Näytä tarkka pysäkkilistaus" saa ihan listauksen matka-ajasta pysäkkiväleittäin..

Klikkaa laajentaaksesi...

Ajat löytyvät, mutta matkat ei. Ja pysäkkien etäisyydet tarvitaan, jotta voi laskea tavoiteajan. JORE:n ajat ovat mitattuja aikoja, jotka sitten sisältävät myös kaikki liikenteen viivytykset.

Saahan etäisyydetkin Reittiopaasta 100 metrin tarkkuudella, mutta se on aika vaivalloista. Koska on kysyttävä matka joka pysäkki kerrallaan. Itse olen muutaman kerran tarvinnut etäisyyksiä ja olen mitannut ne kartasta.

Antero

Antero Alku sanoi:

Siitä vain töihin! Linjan optimi ajoaika on varsin helppo laskea taulukolla, joka antaa todellisiin pysäkkiväleihin perustuvan ajan. Reittiopas antaa kokonaisajoajat, mutta ei kerro pysäkkivälien pituuksia, joita ei taida löytyä julkisesti mistään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten M. Elfstrom jo totesi, Reittioppaastahan nekin löytyivät, joskin vain tuolla 100 m tarkkuudella. Kaikki reitin pysäkit aikoineen ja väleineen saa todella kerralla näkyviin linkistä "Näytä lisätiedot valituista" -> "Näytä tarkka pysäkkilistaus". Kun menitte yllyttämään, niin tein nyt vähän excelöintiä näiden tietojen perusteella. Erikoistyötä tästä nyt en lähde tekemään, kun liikennesuunnittelu ei kuulu pää- eikä sivuaineisiini.

Tein nopeusluokkia vähän lisää; ne ovat nyt (100 metriin pyöristetyillä arvoilla):
0-300 m: 40 km/h
400-500 m: 50 km/h
600-900 m: 60 km/h
1000-1900 m: 80 km/h
2000-3900 m: 100 km/h
4000 m -> : 120 km/h

Lisäsin myös 15 s pysäkkiajan. Kiihtyvyytenä käytin lopulta 1,0 m/s^2 (1,2 m/s^2 pudottaisi arvoja n. 2-4 %-yksikköä).

Tulokset:

Raitiolinja 10: ruuhkassa 61 %, sunnuntai-iltana 69 %
Raitiolinja 3T: ruuhkassa 55 %, sunnuntai-iltana 58 %
Metro Vuosaari-Ruoholahti: 87 % (aikataulu aina sama)
Bussi 550: ruuhkassa 74 %, sunnuntai-iltana 96 %
Bussi 102 (esimerkki moottoritierunkobussista): ruuhkassa 78 % (joskin aikataulu on kokemukseni mukaan melko optimistinen; 25 min matka-ajalla vain 56 %), sunnuntai-iltana 109 % (vaikka taulukkoni olettaa Länsiväylällä nopeutta 120 km/h!)

Ainakin Anteron periaate pysäkki/minuutti pätee raitiolinjojen optimiaikoihin: linjan 10 optimiaikojen keskiarvo on 56 sekuntia ja linjan 3T 53 sekuntia.

Kuriositeettinä sanottakoon, että 30 s pysäkkiaika antaisi metrolle indeksin 101 %. Näiden alkuarvojen asettaminen vaikuttaa itse indekseihin tietysti paljon, mutta niiden vertailuun se ei sinänsä vaikuta.

Excel-taulukko, jolla laskin nuo, on ladattavissa täältä: http://users.tkk.fi/~tallen/matka-aikaindeksi.xls

Jos jollain on tarkempia pysäkkien etäisyyksiä tai tietoja muiden kaupunkien pysäkeistä ja matka-ajoista, voin lisäillä niitä taulukkoon.

Elmo Allen sanoi:

Lisäsin myös 15 s pysäkkiajan. Kiihtyvyytenä käytin lopulta 1,0 m/s^2 (1,2 m/s^2 pudottaisi arvoja n. 2-4 %-yksikköä).

Klikkaa laajentaaksesi...

0,8 m/s^2 saattaisi olla parempi. Tämäkin riippuu hiukan huippunopeudesta, mutta 0,8 on minusta hyvä oletus keskimääräiseksi kiihtyvyydeksi maksimin ollessa 1,2.

Elmo Allen sanoi:

Kuriositeettinä sanottakoon, että 30 s pysäkkiaika antaisi metrolle indeksin 101 %. Näiden alkuarvojen asettaminen vaikuttaa itse indekseihin tietysti paljon, mutta niiden vertailuun se ei sinänsä vaikuta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Metron todelliset pysäkkiajat ovat minusta luokkaa 20-25 sekuntia. Isoimmilla pysäkeillä jopa 30 sekuntia. Ratikoilla pysäkkien palveluajat ovat mittaustenkin mukaan alle 15 sekuntia keskustan (Lasipalatsin-Hakaniemi-Senaatintori-Ylioppilastalo) ulkopuolella. Vilkkaimmilla pysäkeillä palveluaika voi olla 30 sekuntia tai jopa yli. Palveluaikoja on siis mitattu sekuntikellolla ja ne ovat yleensä pienempiä kuin todellinen pysäkkiaika, johon mittauksissa sekoittuu valojen odottamista lähtövalmiina.

Helsingin ratikoilla näyttäisi keskiarvona minusta pätevän kohtuullisesti 1,5 minuuttia per pysäkinväli myös ruuhkassa. Nelosella ja kympillä päästään nopeamminkin. Tämä on itse asiassa sama kuin Strasbourgin ja Lyonin aikataulunmukainen pysäkinvälin keskikesto (vaikka Antero muualta onkin mitannut minuuttia), mutta meillä pysäkkien keskimääräiset välit ovat selvästi lyhyemmät. Pitäisi siis joko pystyä ajamaan nykyiset välit nopeammin tai samassa ajassa pidempi väli, jos välejä kasvatetaan.