Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Sarjassa erikoisuuksia historiasta.
Virallisten historiikkien perusteella vaikuttaa siltä, että sekä Helsingin johdinautojen lakkautus (1974) että Tampereen johdinautojen lakkautus (1976) tehtiin ilman asianmukaisia poliittisia päätöksiä ja jopa vastoin niitä.
Helsinki (Timo Herranen, Hevosomnibusseista metroon 1988)
- Liikennelaitos suositteli johdinautojen poistamista liikenteestä 1975 mennessä
- Kaupunginvaltuusto päätti, että Helsingin vuoden 1972 talousarvioon otettiin määräraha viiden johdinauton hankkimiseks, johdinautokalusto uusittaisiin kokonaisuudessaan ja selvitettäisiin johdinautojen laajentaminen koko kaupungin alueelle.i
- Lautakunta esitti 1971 ja 7, että linjoilla 17, 18 ja 55 siirryttäisiin johdinautoihin
- V. 1973 talousarvioon määrärahat sisältyivät erittelemättöminä.
- Liikennelaitos ei hankkinut uusia johdinautoja, koska tähän ei erikseen ollut osoitettu määrärahaa..
- Liikennelaitoksen lautakunta päätti 1977 v. 1978-82 taloussuunnitelmassa, että johdinautoliikenne aloitettaisiin linjalla 14 viimeistään v. 1980 alussa ja laajennettaisiiin v. 1987 mennessä.
- Hankittiin vain koejohdinauto v 1979, koeliikenne v. 1985 asti
- Liikennelaitoksen lautakunta päätti lopettamisesta v. 31.10.1985 - kh päätti samoin.
Yhteenveto Helsingistä: vastoin sekä kaupunginvaltuuston että lautakunnan päätöksiä johdinautoja ei hankittu riittävästi edes linjan 14 liikenteeseen, puhumattakaan päätösten mukaisista laajennuksista. "Kokeiluilla" (Ziu 1973 ja Sisu-Wiima-Strömberg 1979-85) vain kypsytettiin poliitiikkoja hyväksymään tosiasiassa jo toteutettu lakkautus.
Tampere: Jarmo Peltola, Onnikoita ja rollikoita, v. 1998 s. 251-258
- Liikennelaitoksella valmisteltiin 1970-73 johdinautoliikenteen uudistamista, yhdessä Helsingin kanssa
- Vertailulaskelma 1971
- Ehdotus: v. 1972: kokeillaan Skoda-autolla, selvitetään Solingenin malli (vanhat sähkölaitteet uudteen koriin), tarjouspyyntö helsingin kanssa, 1973-75 budjetiin varat 25 johdinauton hankkimiseksi.
- Kh:lle ehdotus v. 1972, varat kahden auton uusimiseen Solingenin mallilla (vanhat sähkölaitteet uuteen koriin, Skoda vuokralle), johdinautot uusitaan 1975 mennessä.
- Johdinautoliikenne lakkautettiin 15.5.1976. "Missään elimessä ei tehty virallista periaatepäätöstä luopumisesta. Johdinautoliikenne loppui kaluston ja verkoston vanhenemisen vuoksi. Koska liikenteestä ei ollut virallisesti päätetty luopua, jäivät johdinlangat vielä vuodeksi katukuvaan. Johdinlinjat purettiin kuitenkin vuonna 1977, silläjos liikenne alkaisi joskus uudelleen "olisi nykyinen johdinverkko joka tapauksessa niin huono ja liikennetarpeet siksi muuttuneita, että johtimet olisi rakennettava ja ripustettava uudelleen" (Aamulehti)
Yhteenveto Tampereelta: Vastoin suunnitelmia, uusia tai uudistettuja johdinautoja ei kokeiltu. Liikenne lakkautettiin ilman asianomaista päätöstä.
Kaiken kaikkiaan, vaikuttaa siltä, että sekä Helsingissä että Tampereella johdinautoliikenne lakkautettiin hyvin omavaltaisesti, osittain selkeästi vastoin päätöksia ja ainakin ilman asianmukaisia päätöksiä. Lakkautus toteutettiin ensin tosiasiallisesti ja vasta (paljonkin) myöhemmin laillisesti.
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Eli kh:n ehdotus jäi roikkumaan ilmaan. Koska ehdotus käsiteltiin, ja mikä oli lopullinen päätös, hylättiinkö ehdotus jossain vaiheessa siis? Mitä tuo viimeinen lause tarkoittaa: koska rollikkaliikenne on "virallisesti" lakkautettu, ja onko asiasta kv:n päätös?Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Johdinautojen uusimista koskeva esitys on tehty kaupunginhallitukselle:
Liikennelautakunta kaupunginhallitukselle 15.9.1972
Onnikoita ja rollikoita - kirjan viitteissä ei ole mainittu kh:n kokouksesta.
Jos kaupunginhallitus on tehnyt päätöksiä, ne on voitu tehdä myös esim. v. 1973 talousarvion käsittelystä.
Kaksi muuta keskeistä lähdettä ovat:
- Muistio johdinautoliikenteen jatkamisen mahdollisuuksista ja kannattavaisuudesta Tampereella, Tampere 15.12.1971
- Kertomus virkamatkasta, jonka Tampereen kaupungin liikennelaitoksen teknillinen johtaja Heikki Kyykoski ja korjaamopäällikkö Aake Utriainen tekivät 2.-9.5.1972
Jos haluaa selvittää asioiden todellisen kulun, olisi tarpeen käydä läpi:
- Liikennelautakunnan pöytäkirjat n. 1972 - 1977
- Kaupunginhallituksen pöytäkirjat n. 1972 - 1977
- Tampereen talousarviot n. 1972 - 1977
Asiakirjat löytyvät Tampereen kaupunginarkistosta ja (Onnikoita ja rollikoita-kirjan mukaan) liikennelaitoksen arkistosta. Tällä välin tosin voi olla, että liikennelaitoksen arkisto on jo siirretty ao. ajalta kaupunginarkistoon.
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Keskustelu tuo hyvin esiin asenteet ja isojen kaupunkien perinteisen päätöksentekokulttuurin. Helsingin Sanomat lähtee mukaan johdattelevalla kielteisellä kysymyksellä: "Sopivatko johdinautot Helsingin katukuvaan?".
Hesarin toimittajilta voidaan kysyä, että tuleeko ilmastonmuutoksen hallinnasta mitään, jos ensiksi lähdetään keskustelemaan siitä, miltä joku asia näyttää.
Martti Salomaa
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Heh. No kyllä jokseenkin toimimaton vertaus.
Minua ei haittaa johdinautojen lakkaukset. Onko erityisiä syitä miksi niitä pitäisi olla? Kustannukset? No Turussa ja Tampereella kannataakin keskittyä halpoihin mutta järeisiin ja nykyaikaisiin ratkaisuihin. Onhan Tampereen ja Turun seudullinen tarve ja yhteiskuntahyöty joukkoliikenneprojekteissa täysin eri luokkaa kuin Helsingissä ja sen esikaupungeissa, missä asuu 1/5 suomen väestöstä.
Viimeisin muokkaaja vko; 08.01.2008 kello 20:39. Syy: lainausta siivottu
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Varsin oleellinen kysymys tässä ketjussa on se, että Helsingissä johdinautot lakkautettiin vastoin kaupunginvaltuuston päätöksiä ja Tampereella ei tehty päätöksiä.
Kysymyksessähän on se, että virkamiehet ovat ylittäneet toimivaltansa ja toimineet vastoin päätöksiä tai ilman niitä. Valitettavasti ko. asia on rikos- ja hallinto-oikeusasiana jo vanhentunut.
Johdinautojen etuja dieselbussiin verrattuna:
- Paikallisesti saasteeton, sähkö voidaan haluttaessa tuottaa vähäpäästöisellä tavalla
- Vähämeluinen
- Kiihtyvyys suurempi, sopii paremmin kaupunkiliikenteeseen
- Todetusti houkuttelee matkustajia n. 10-15% enemmän kuin dieselbussi
- Liikennöintikustannukset ovat 5-10 minuutin välein liikennöitävällä päälinjalla halvemmat kuin dieselbussilla, ja tällaisella linjalla johdinauto tulee dieselautoa halvemmaksi
Ks: www.trolleymotion.com
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Olisikohan se luopumispäätös molemmissa kaupungeissa johtunut siitä että olisi ennemmän tai vähemmän pakko tilata trollikat Skodalta tai muulta itävalmistajalta ja se epäilytti.
t. Rainer
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Ei kai mitään tuollaista pakkoa ole ollut. Eivät liikennelaitokset dieselkalustoakaan idästä hankkineet. Sisu/Wiima/Strömberg -koejohdinautokin oli kotimainen tuote. SWS:ää ryhdyttiin tekemään vuoden 1977 lopulla.
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Mutta johdinauto on eri asia kuin dieselbussi, ja Tampereen johdinautojen vanheneminen ja korvaustarve osui ajankohtaan jolloin "ulkomaankauppapoliittisista syistä" pyrittiin ohjaamaan monia julkisia isoja hankintoja mahdollisimman paljon itäblokkiin. Suomessa ei ollut siihen aikaan valmiuksia pistää pystyyn kokonaan uutta johdinautotuotantoa siinä mittakaavassa mitä olisi tarvittu Tampereella joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ulkomailta osto. Helsingissä kokeiltiin neuvostoliittolaista johdinautua joka ei toiminut odotusten mukaisesti ja se esimerkki ilmeisesti pelotti.
t. Rainer
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Sen verran, että dieselmoottorin ja vaihdelaatikon tilalla on sähkömoottori + voimansiirto, ja ajoneuvossa on erilaista sähköroinaa niin katolla kuin muuallakin. Johdinautoja on tehty eri aikoina lukuisien tunnettujen dieselbusseja toimittavien tehtaiden tekemille alustoille.
Vs: Johdinautolakkautukset Helsingissä ja Tampereella - vastoin päätöksiä?
Tampereella johdinautojen uusinta sidottiin siihen, että Helsinki tilaa. Kun ei tilannut, yksin ei lähdetty hankkimaan. Tämän on kertonut silloinen johtaja Valanto Tampereelta.
Helsingissä taas tarina on tuttu. Valtuusto halusi ostaa johdinautot, mutta HKL käytti johdinautoihin myönnetyt rahat dieselbusseihin. Johdinautoista kun ei vain tykätty. Siis kun ei Helsinki hankkinut, loppui touhu myös Tampereella.
Todettakoon vielä, että ei kyse ollut siitä, että olisi ollut pakko ostaa jostain tai että olisi ollut hyviä tai huonoja tarjouksia. Ei ollut tarjouksia ollenkaan, kun ei pyydetty. Ei pyydetty, kun ei haluttu pyytää. Siinä se kaikessa yksinekrtaisuudessaan.
Ja kun olin itse Sisulla tuohon aikaan töissä, niin voin kertoa, ettei ollut halua sielläkään puolella. SWS-johdinauto oli pakkopulla, joka tehtiin kun tilaajana oli asiakas, jolle oikeasti haluttiin myydä dieselbusseja. Ei siis ollut metroefektiä, kuten Valmetilla oli haluna myydä metrojunia Helsingille.
Siis oikeastaan johdinautoja ei halunnut kukaan muu kuin valtuusto. Ja virkamiesvetoisessa kaupungissa sillä ei ole väliksi.
Antero
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä