Joukkoliikennefundamentalismi

Vs: Epäsosiaalisuus ja joukkoliikenne

QS6 sanoi:

Ylipäänsä suurin osa sosiaalisista ongelmista ilmentyy ihmisten kodeissa ja muissa yksityisissä tiloissa. Se osa joka näkyy ja kuuluu kadulla, on vain jäävuoren huippu - ilmentymä syvemmästä ja vaikeammin havaittavasta ja hoidettavasta ongelmasta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on totta. Suomalainen kulttuuri vielä vahvistaa sitä, täällä kun on tapana ajatella, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos naapurin perhe ryyppää, ei ole oma ongelma, itse ovat omat ongelmansa aiheuttaneet. Onnistuminenkin on omaa ansiota, ulkoisilla tekijöillä tai sattumalla ei ole siihen sanaansa sanottavanaan. Helsingissä oli pari vuotta sitten tapaus, jossa nuori tyttö sai diabeteskohtauksen ratikkapysäkillä. Kaikki muut ihmiset kävelivät ohitse, mutta sitten tuli pultsari ja kysyi, mikä hätänä. Tyttö sopersi, että tarvitsisi sokeria. Juoppo kävi ostamassa vähillä rahoillaan kaupasta karkkia ja antoi sitä tytölle, jonka kohtaus meni tämän jälkeen ohi. Eli itsekin heikoimmassa asevassa olevat ymmärtävät, että toiset voivat tarvita joskus apua ja ovat valmiita auttamaan vähillä mahdollisuuksillaan.

Tuli mieleen tapaus Hollannista. Amsterdamissa pyöräilijä kaatui ja satutti itsensä. Siihen ympärille kerääntyi pian kaupungin keskustassa noin 20-30 ihmistä kysymään huolissaan, miten tämä ihminen voi, juuri kukaan ei kävellyt paikan ohi. Helsingissä pysähtyisi ehkä pari rohkeinta, loput menisivät vain ohitse tiiraten kuitenkin uteliaana sivumpaa, miten esitys etenee.

Vs: Epäsosiaalisuus ja joukkoliikenne

kemkim sanoi:

Helsingissä oli pari vuotta sitten tapaus, jossa nuori tyttö sai diabeteskohtauksen ratikkapysäkillä. Kaikki muut ihmiset kävelivät ohitse, mutta sitten tuli pultsari ja kysyi, mikä hätänä. Tyttö sopersi, että tarvitsisi sokeria. Juoppo kävi ostamassa vähillä rahoillaan kaupasta karkkia ja antoi sitä tytölle, jonka kohtaus meni tämän jälkeen ohi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan pultsari sai Hengenpelastusmitalin tai jotain muuta vastaavaa.

Vs: Epäsosiaalisuus ja joukkoliikenne

kemkim sanoi:

Tuli mieleen tapaus Hollannista. Amsterdamissa pyöräilijä kaatui ja satutti itsensä. Siihen ympärille kerääntyi pian kaupungin keskustassa noin 20-30 ihmistä kysymään huolissaan, miten tämä ihminen voi, juuri kukaan ei kävellyt paikan ohi. Helsingissä pysähtyisi ehkä pari rohkeinta, loput menisivät vain ohitse tiiraten kuitenkin uteliaana sivumpaa, miten esitys etenee.

Klikkaa laajentaaksesi...

Höpö, höpö. Itse Alppiharjussa soitan ambulanssin pari kertaa vuodessa, pääsääntöisesti sen sammuneen luona on jo joku kun kävelen ohi tai lanssi on jo tilattu. Vaikka tuo itsekutakin tympäisee, ei sitä kuitenkaan koskaan voi olla varma onko kaveri vain humalassa vai jotain vakavampaa. Viimeksi kun näin jonkun ei-tuhannen-päissään tarvitsevan apua, rouva oli kaatunut Vaasankadun ja Flemarin risteyksessä ja telonut polvensa, auttamassa oli puolen tusinaa ihmistä.

Kyllä se ainakin tänään oli paljon kivempi tulla junalla ja bussilla kotia. En olisi hypännyt tuossa kelissä autonrattiin välttämättä. Tiet sohjosia, Kehä I tukossa jne.

Mun mielestä kyllä liityntäpysäköinti on hyvä juttu, vaikka mieluiten tietysti täysin joukkoliikenne. Aina se vain ei ole mahdollista, pk-seudullakin on paikkoja joihin ei linja-auto kulje. Ainakin Leppävaaran alueella se näkyy olevan myös suhteellisen suosittu kun katsoo sinne liityntäpysäkköin parkkipaikalle. Kyllä ihan varmasti se juna on Leppävaarasta nopeampi kuin henkilöauto.