Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymät
Minä en usko, että lentäminen vähenee 30 vuoden aikana. Lentoliikenteessä maaöljy on vaikeinta korvata, mutta henkilöautot siirtynevät merkittävästi sähkön käyttöön seuraavan 30 vuoden aikana kun öljyn hinta nousee yhä. Näin ollen maaöljyä riittänee lentoliikenteeseen ja sen kasvuun seuraavat 50 vuotta. Jos öljyn hinta kymmenkertaistuu, se nostaa lentojen hinnat ehkä suunnilleen tuplaksi kun uudet koneet kuluttavat vähemmän polttoainetta.Alunperin kirjoittanut kouvo
Ihmiskunta polttanee taivaalle lähes kaikki fossiiliset polttoaineet seuraavan 100-200 vuoden aikana. Nykyisellä trendillä kivihiiltä, maakaasua ja öljykiveä riittänee sähköntuotantoon ja liikenteeseen vielä noin sadaksi vuodeksi.
Länsimaissa tullee hyvin nopeasti myös uusi ydinvoimabuumi, kun sähköautot tarvitsevat energiaa. Voin kuvitella skenaarion, että Suomessa on 20 vuoden kuluttua valmiina 8 ydinvoimalaa (nyt 4 toiminnassa, 1 rakenteilla ja kolme hankesuunnittelussa) ja rakenteilla 4 lisää.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 08.04.2008 kello 14:08. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Lentämisen vähetessä sehän tarkoittaisi juuri sitä, kuten sanoit, että lennot lyhyemmillä reiteillä vähenevät, enemmän tai vähemmän. Itse pitäisin kaukojunarataa lentokentän kautta sikäli merkittävänä, että se voisi vähentää "turhia" kotimaan liityntälentoja, ja siirtää Hki-Vantaan kautta pitkää matkaa tekevät pikkulennoilta muualta Suomesta raiteille.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Entäpä kysynnän hintajousto?
Jos nyt pääsen New Yorkiin n. 400 €:lla talviaikaan, niin matkustanko jos joudun maksamaan 800 €? Enpä usko. Ja kun kesäaikaan lento olisi nyt 800 €, niin sitten oltaisiin 1600 €:ssa. Ehkä joku varakas vielä matkustelisi ja työmatkoillakin saatettaisiin käydä, mutta meikäläisellä menisi kipukynnys rikki jo noissa luvuissa. Tai sitten kyse olisi jostain "kerran elämässä" -tyyppisestä elämysmatkasta, jota varten säästettäisiin pitkään.
Jos lippuhinnat tuplaantuvat, en näe miten lentäminen voi ainakaan kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana. Veikkaan, että se vähenee kohtuullisen runsaasti, vaikka käyttöön tulisi tehokkaampia konetyyppejä.
Liikematkustukseen hinnat kyllä purevat myös, vaikkakin eri mekanismilla. Jos yritys vain pystyy korvaamaan matkustusta videokonferensseilla tai muilla virtuaalityön muodoilla, niin se on paljon kustannustehokkaampaa. Suora säästö lippujen hinnoissa on vain osa kokonaissäästöstä. Lisäksi säästetään aikaa kun ei tarvitse parin tunnin tai yhden päivän palaverin vuoksi istua koneessa, kentällä, taksissa jne. 1-2 päivää tyhjän panttina. Samassa ajassa hoitaisi helposti monta muutakin palaveria vaikkapa täysin eri puolella palloa olevien ihmisten kanssa. Kustannustehokkuus näkyy suoraan yhtiön tuloksessa, joten vastuullisesti ja järkevästi omistajiaan kohtaan toimiva yhtiö ei tieten tahtoen pakkaa henkilökuntaansa lentokoneeseen maata kiertävälle radalle, jos se on mitenkään vältettävissä edes kohtalaisella substituutilla.
Tosin onko tämä nyt sitten vastuullista politiikkaa, että käytetään tietyt luonnonvarat kokonaan loppuun tulevien sukupolvien puolesta? Niille voi periaatteessa joskus tulevaisuudessa löytyä arvokkaampaa käyttöä.
Lisäksi polttoaineen riittävyys ei ole ainoa ongelma. Jos kasvihuonekaasuja aiotaan vähentää niin, että kasvihuoneilmiö ei mahdollisesti tee planeettaa huomattavasti epämiellyttävämmäksi paikaksi asua, pitää myös lentämisen päästöjä leikata huomattavan rankasti. Eräs vastikään lukemani kirja esitti kysymyksen onko moraalisesti tärkeämpää jatkaa nykyistä massalentämistä vai hillitä kasvihuonekaasupäästöjä siten, että elinolot trooppisissa köyhissä maissa säilyvät edes jotenkin kohtuullisina.
Yksilötasolla edullinen ja tiheähkö matkailu on tietysti miellyttävää, ja jos sen on saanut kokea, sitä tulee ikävä. Kestävän kehityksen kannalta olisi kuitenkin järkevämpää kehittää kaikkia muita liikennemuotoja, ennen kaikkea raideliikennettä, korvaamaan mahdollisimman suuri osa lentoliikenteestä, ja käyttää lentämistä vain niihin tarpeisiin, jotka ovat välttämättömiä ja joille ei ole substituuttia. Voi olla että joskus tulisi sittenkin vielä lennettyä, mutta paljon harvemmin kuin nykyään, ja yhteiskunnassa olisi entistä suurempi osa niitä, joilla ei olisi siihen varaa.
En kuitenkaan ole ekofundamentalisti tai pessimisti. Uskon, että ulkomailla voidaan edelleen lomailla, vaikkapa matkustamalla nopealla makuujunalla Eurooppaan. Samalla päästään tutustumaan vieraisiin kulttuureihin ja saamaan vaikutteita. Toisaalta kehittyneillä tietoliikenneyhteyksillä saadaan maapallo verkotettua siten, että vieraat mantereetkin ovat edelleen lähellä, vaikka sinne ei käytännössä pääsisikään matkustamaan yhtä helposti kuin nykyään.
Tämä kyllä todennäköisesti pitää paikkansa. Jos pitäisi valita nykyisen polttomoottoriauton tai sähköauton väliltä, ostaisin ilman muuta sähköauton. Tosin se ei ole tehokkain tai yleispätevin ratkaisu energian ja liikenteen tuleviin haasteisiin. Kaikkein parasta olisi kehittää joukkoliikennettä, erityisesti raide-sellaista, entistä palvelevampaan suuntaan, sekä kaavoittaa järkevästi, jotta yhä suurempi osa väestöstä voisi elää täysipainoista ja vapaata elämää, myös ilman auton tuomaa vapaudentunnetta.
Kieltämällä tai rajoittamalla ei saada mitään hyvää aikaiseksi vaan joukkoliikenteestä pitää tehdä nimenomaan houkuttelevampaa kuin oman auton käyttö. Sellainen maailma ei olisi vain ympäristöystävällisempi vaan myös aidosti miellyttävämpi paikka asua.
Juuri näin. Jos väitetään, että lentoliikenteen merkitys vähenee (tai sen täytyy vähetä), ei ole järkeä hankaloittaa lentoasemalle pääsyä junalla, koska tuo on varmin tapa ylläpitää ympäristön kannalta epätoivottavaa syöttöliikennettä. Tai sitten kun lennot kuitenkin loppuvat, eristää muut osat maasta lentoliikenteen piiristä.
Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 07.04.2008 kello 19:23.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
En kehota pidättämään hengitystä odotellessanne lentoliikenteen loppumista. Esimerkiksi Qatar Airways aikoo tulevaisuudessa lentää maakaasusta tehdyllä GTL:llä, ja maakaasua riittänee vuosisadoiksi. Jos maakaasun hinta alkaa jossain vaiheessa nousta, metaania saadaan hurumykky myös kaatopaikoilta ja maataloudesta; bioetanolienkin valmistusteknologiat kehittyvät, jolloin lentopolttoainetta voidaan tehdä vaikkapa selluloosasta tai levästä.
Kuten joku sanoikin, kymmenen vuoden sisällä monet meistä ajelevat jo sähköautoilla, ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaikki. Sähkön hinta jatkaa vuosisadan kestänyttä laskuaan, eikä vähiten siksi, että aurinkosähköstä tulee kilpailukykyistä hiilisähkön kanssa - itse asiassa, tämä niin sanottu grid parity on jo saavutettu, ainoana ongelmana on valmistuskapasiteetin puute. Listaamaton Nanosolar, joka kaiketi on jo tähän päässyt, on myynyt tuotantonsa jo pariksi vuodeksi eteenpäin; listattu First Solar on lähellä, minkä vuoksi sen markkina-arvo onkin suunnilleen saman verran kuin GM:n ja Fordin yhteensä. Pointti tässä lienee, että sähkö on tulevaisuudessa halpaa ja yhä halvempaa.
Tämä ei tietysti tarkoita sitä, ettei lentokentälle kannattaisi rakentaa raideyhteyttä, päin vastoin - lentoliikenteeseen ja sen infraan kannattaa investoida. Itse lämpenen kyllä marjarataa enemmän luotijunayhteydestä Helsinki-Vantaalle, semminkin kuin se palvelisi ei vain Turkua, Tamperetta ja Pietaria, vaan myös Tallinnaa ja Riikaa, kun Tallinnantunneli joskus valmistuu. Näkisin tosin ko. ratojen täydentävän toisiaan paremminkin kuin sulkevan toisensa pois; marjaradan taustalla lienee yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyviä intressejä, joita tietenkin pidän järkeenkäypinä ja suotavina.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Kannattaa muistaa että myös maapallon uraanivarat ovat rajalliset. On esitetty mm. arvioita, että jos fossiiliset polttoaineet haluttaisiin korvata ydinvoimalla, uraani loppuisi ennen kuin kaikki tähän vaadittavat voimalat olisivat valmiita.
Suomalaisten pitää myös muuttaa kantaansa Suomessa sijaitseviin uraanikaivoksiin, jos ydinvoimaa Suomessa halutaan rakentaa lisää. Silloin uraania ei voida tuoda toiselta puolen maapalloa, varsinkin kun kaivoksien aiheuttamat ympäristöongelmat ovat merkittävät.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Lentoliikenteen kysynnällä on kyllä hintajousto, mutta se ei ole kauhean voimakas. Lopullinen ostettava tuote ei yleensä ole lento, vaan matka.
Otetaan esimerkkinä neljän päivän matka keski-eurooppaan, jossa on mukana kaksi henkeä.
Kustannus nyt :
Lennot 2*250 = 500
Hotellit 3*80 = 240
Ruoat 3*80 = 240
Muut kulut 220
Hinta yhteensä 1200 euroa.
Kustannus, jos lentojen hinta tuplaantuu
Lennot 2*500= 1000
Hotellit 3*80 = 240
Ruoat 3*80 = 240
Muut kulut 220
Hinta yhteensä 1700 euroa. Matkan hinta nousi 40 %.
Jos ajatellaan, että reaalitulot vielä nousevat 30 vuodessa 25 %, matkan hinta nousisi suhteessa tuloihin vain 10 %. Lisäksi trendinä tuntuu olevan, että ihmiset käyttävät elintason noustessa suhteessa enemmän rahaa matkailuun.
Myös öljyn hinnan kymmenkertaistuminen on minusta worst-case scenario, todennäköisemmin energian hinta ei nouse noin paljon.
Viimeisin muokkaaja petteri; 08.04.2008 kello 11:29.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Maltisella 2% vuosikasvulla reaalitulot lähes tuplaantuvat 30 vuodessa. Kannattaa myös muistaa, että per kilometri lentokone on itseasiassa aika tehokas kulkupeli, ongelma on se kilometrimäärä eikä niinkään energian kulutus per kilometri.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Airbus A380 kuluttaa polttoainetta 2,9 litraa per matkustaja per 100 km. Moisiin lukemiin ei kovin moni auto pääse (vielä). Niinpä lentomatkustajaa tyypillisesti suurempi ympäristörikollinen on nurmijärveläinen, joka kuluttaa viikossa saman verran polttoainetta kuin lentomatkustaja lentäessään Dubaihin ja takaisin.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Tässähän se ongelman ydin juuri onkin. Päähuomio pitäisi kiinnittää energian käytön vähentämiseen, eikä nykyisten energiantuotantomuotojen korvaamiseen toisilla.
60-lukulaisen rajattomaan taloudelliseen kasvuun perustuvan kehitysoptimismin aika alkaa olla pikkuhiljaa ohitse. Suomessa ja länsimaissa yleensäkin ollaan nyt taloudellisen hyvinvoinnin huipulla, josta suunta on väistämättä alaspäin. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että jatketaan samalla mallilla täyttähöyryä eteenpäin ja odotetaan milloin S-käyrät alkavat paukkua aiheuttaen täysin hallitsemattoman taloudellisen ja väestöllisen taantuman.
Lentoliikenne (etenkin Euroopan sisällä) on erittäin helppo korvata vaihtoehtoisella liikenteellä verrattuna moniin muihin ratkaisuihin, joita lähitulevaisuudessa on väistämättä tehtävä.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
En olisi noin pessimisti. Öljyn hinnan nousun myötä panostuksia muiden energiamuotojen kehittämiseksi lisätään. Ylipäätään energianhinnan nousun myötä puolestaan mietitään yhä enemmän kuinka sitä säästää. Ilmeisestikin täällä Suomessa matalaenergiatalot ovat lopulta lyömässä itsensä läpi eli melkopienellä lisäsatsauksella saadaan pudotettua lämmitysenergian tarvetta radikaalisti alaspäin. Köyhimmissä maissa puolestaan ollaan hyppäämäässä suoraan risuenergiasta aurinkoenergiaan kun ei olla keretty sitä energiaa paljoa kuluttamaankaan.
Tärkeintä olisi saada mahdollisimman laajasti voimaan riittävät haittamaksut energialähteen tuottaman haitan mukaan suhteutettuna. Haittamaksujen pitää koskea myös joukkoliikennettä, jotta silläkin rintamalla pyritään haittoja vähentämään.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Entä esimerkit tästä maailmasta? A380 on vielä monessa paikassa tulevaisuutta (linkki). Suomessa tuollaisia koneita nähdään myöhään ensi vuosikymmenellä ja suomalaisella lentoyhtiöllä tuollaisia on luultavasti vasta 2020-luvulla. Tämän päivän kaukomatkaajan kulkuväline, MD-11 kuluttaa täytenä noin kolme ja puoli litraa matkustajaa kohden per 100 km. Vaan kuinkas paljon 10 kilometrin korkeudessa on hiilinieluja? Pitäisiköhän sekin ottaa huomioon, kun kasvihuonekaasuista puhutaan?
Jopa parin vuoden sisällä ehtii autoihinkin tulla muutoksia ja autoliikenne on tästä asiasta myös harvinaisen tietoinen tällä hetkellä. Samoin on tietoisia myös monen valtion päättävät elimetkin, jotka selvästi panostavat mm. raideliikenteeseen, toisin kuin Suomi.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Pitää paikkansa. Sellainen ajattelutapa vaikuttaa melko yleiseltä että ympäristösyistä ihmiset pitää pakottaa busseihin. Miksi päättäjät eivät ehdota rautateiden paikallisliikennettä, pikaraitioteitä tai kaavoittamista joukkoliikenteelle paremmin sopivaksi vaan ainoana keinona nähdään polttoaineveron korottaminen?
Esim. Turussa lakkautettiin raitiotie, rautateiden paikallisliikenne ja rakennettiin automarketteja. Sitten ihmetellään kuinka itsekkäät ihmiset eivät ympäristöstä välitä vaan kulkevat henkilöautoilla. Ja ainoana keinona korjata tilanne nähdään polttoaineveron korottaminen. Ilmeisesti ihmiset halutaan pakottaa hakemaan maitopurkki automarketista bussilla.
Mistä löysit väiteen että maakaasua riittäisi vuosisadoiksi? Kaatopaikoilta metaania ei saada riittävästi. Biopolttoaineet eivät ole ratkaisu liikenteen energiaongelmiin.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Koska autot kulkevat pian sähköllä, ei ole mitään polttoaineen saatavuusongelmaa.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Näin sanottiin myös 70-, 80- ja 90-luvuilla. Lyödäänkö vetoa, että maailmantalouden kasvu jatkuu entisellään (toisin sanoen, nopeampana kuin koskaan maailmanhistoriassa) vielä ainakin seuraavat 30 vuotta? En uskalla lyödä vetoa pitemmästä ajanjaksosta, koska pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita.
Vs: Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymät
Sanottakoon vielä, että minua ärsyttää lentoliikenteellä viisastelu. Johdonmukaiset vihreät parjaisivat nurmijärveläisiä ja kannattaisivat nurmijärveläisveroa ja suomalaisen maatalouden lopettamista. Nämä ovat todellisia ympäristöongelmia, lentomatkailija ei.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä