Viestiketju: Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymät

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Sähköhän tulee, kuten tunnettua, töpselistä .

On oikeasti syytä miettiä, miten energia tuotetaan.
Energian käyttötarpeita on muitakin kuin liikenne.
Uusiutuvia, edullisesti hyödynnettäviä energianlähteitä on rajallisesti.

Niistä saatava energia riittää paremmin, kun tuhlaavimpien liikennemuotojen (henkilöauto ja lentoliikenne) tarvetta ja käyttöä rajataan.

Kuten edellä mainitsin, aurinkosähkö on jo nyt kilpailukykyistä hiilivoiman kanssa, eikä aurinkokennojen suurtuotanto ole oikeastaan edes päässyt vielä vauhtiin. Ongelmina ovat piin saatavuus ja ohutkalvokennojen suuri kysyntä, jotka molemmat pitävät hintoja keinotekoisesti yllä - esimerkiksi First Solar tekee voittoa kolmasosan liikevaihdostaan, mikä tarkoittaa, että katteet ovat melkoiset; toisaalta vie aikaa, että infrastruktuuria aletaan mukauttaa siten, että ne vastaavat uusien energiantuotantomuotojen tarpeita.

Siksipä ennustankin, että sähkön hinta jatkaa logaritmista laskuaan kohti nollaa seuraavan sadan vuoden ajan, niinkuin se on tehnyt tähänkin asti. Raaka-aineiden hintojen nousu johtuu kiihkeästä talouskasvusta (joka on hyvä asia) ja siitä, ettei niiden tuotantoon ole viime vuosikymmeninä juuri investoitu; osansa on epäilemättä keinottelukuplalla ja inflaatiopeloilla. Kun tuotantoon aletaan taas investoida, päädytään takaisin trendilinjalle, kun raaka-aineiden hinnat romahtavat.

Luin eilen, että kahden vuoden jälkeen lentoliikenteen liikevaihto jää tänä vuonna 42 miljardia dollaria pienemmäksi kuin vuonna 2008, ja rupesin miettimään, että onko lentoliikenteellä ollenkaan tulevaisuutta nykyisessä muodossaan? Lentoliikennehän on hieman elpymässä, muttei suinkaan kaikilla markkinoilla. Vain kehittyvillä.

Olisiko lentoliikenteessä tehtävä rajuja muutoksia, jotta voidaan estää lentoyhtiöiden konkurssit? Uudenlainen junaliikenne Euroopassa ja ilmeisesti Kiinassakin kilpailee maiden, ja jopa jo maanosien sisäisistä kuljetuksista. Uusien ratojen myötä tavaraliikenteellekin aukeaa vanhoille raiteille syntyvästä lisäkapasiteetista nopeampia ja tehokkaampia reittejä. Lentoyhtiöiden on hankala vastata tällaiseen, ja etenkin öljyn hinnan jatkaessa nousuaan. Myöskään ainakaan EU:ssa ei todellakaan ole luvassa helpotusta lentoliikenteelle lähiaikoina. Nyt tilanne näyttäisi olevan se, että lentoliikenteet joutuu karsimaan kaikista kuluista, ja mm. SAS:n tanskalainen matkustamohenkilökunta on juuri joutunut hyväksymään 8 % palkanalennuksen. Säästöä tällä kertyy tuonkaltaisessa bisneksessä todella vaatimaton määrä, vain 200 miljoonaa euroa! Suunta ei siis näytä hyvältä, kun melkein päivittäin voi lukea lakkoilusta alalla ja muista vastaavanlaisista tapauksista. Myös turvallisuus kärsii pahasti tällaisesta ja luottamus sitäkin enemmän.

Sehän on selvä, että kaukomatkailu pitää alan pystyssä, vaikka ymmärtääkseni sielläkin menee tällä hetkellä vähän niin ja näin. Mutta näyttää jotenkin siltä, että läheskään kaikki lentoyhtiöt ei oikein seuraa perässä muutoksissa ja keskity kaukokohteisiin? Voi nimittäin olla, että tänään itsestään selvä työmatkalentely ei olekaan itsestään selvä viiden vuoden päästä. Tämän lisäksi tietenkin syrjäisimmät kolkat, EU:ssa mm. Lappi, Balkan, Irlanti, Malta ja muut saaret tulevat pysymään tulevaisuudessakin lentoliikenteellä saavutettavina kohteina. Vaan onko tässäkin tapahtumassa jotain muutosta? Nyt lentokonevalmistajat panostavat polttoainepihien mallien suunnitteluun ja Virgin Atlanticilla mm. on tavoitteena maakaasu ja biopolttoaineet. Seuraako muut perässä vai onko alalla odotettavissa lisää konkursseja?

Tuolta Pori-Helsinki -rata-ketjusta tuli TimppaTT:n viestistä mieleen, että ei kai itse lentoliikenteen tarvitse kuitenkaan loppua tai edes vähetä koskaan.

Alunperin kirjoittanut TimppaTT

Mitähän muuten oikeasti mahtaisi tapahtua jos öljy loppuisi? ilmeisesti ilmalaivat ja junat kokisivat aikamoisen renesanssin lyhyessä ajassa.

Sen lisäksi, että nyt kokeillaan lentoliikenteessä biopolttoaineita ja uudet konetyypit käyttävät viidesosan vähemmän polttoainetta vanhoihin verrattuna yms yms., ovat myös ilmalaivat kokeilemassa "siipiään" uudelleen. Tekniikka on mennyt hurjasti eteenpäin ilmalaivojen viimekertaisesta kulta-ajasta ja Hindenburgin onnettomuudesta. Ainakin USA:ssa, Espanjassa, Venäjällä ja Japanissa on kauas tähtääviä projekteja meneillään ja ilmeisesti monella on jo tähtäimessä lähivuosina tehtävät transatlanttiset ilmalaivaristeilyt. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin ehkä sähkömoottoreiden avulla 222 km/h kulkevassa, 180 matkustajapaikkaisessa jättiläisessä voisi olla järkeäkin. Matka Lontoosta New Yorkiin taittuisi noin vuorokaudessa kahden kolmen kilometrin korkeudessa ja kyytiläisiä houkuttelemassa mukana olisi ravintolaa, baaria ja mahdollisesti muuta virikettä. Parasta kaikessa olisi, että ilmalaivakyyti olisi lähes päästötön ja mikä vielä parempaa: halpa!

Laitettakoon esimerkkinä kalifornialaisen Worldwide Aeros -yhtiön Aeroscraft, jonka täysimittaisella prototyypillä olisi tarkoitus aloittaa koelennot tänä vuonna. Pienoiskokoisella prototyypillä tehdyt lennot on ilmeisesti tuottaneet ihan positiivista tulosta.

Mistä sitä koskaan tietää...?!

Ilmalaivat ovat omiaan isojen vesistöjen ylityksissä, mutta lisäksi nopeudeltaan kilpailukykyisiä harvaan ajetun junaliikenteen ja erityisesti tiheän kaukobussiliikenteen kanssa. Jos ilmalaivarunko maksaa suurin piirtein yhtä ison junarungon verran, ei kannata junarataan investoida ollenkaan. Järkevyyden marginaalien laskeminen yleiselle tapaukselle jäänee harjoitukseksi lukijalle.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin ehkä sähkömoottoreiden avulla 222 km/h kulkevassa, 180 matkustajapaikkaisessa jättiläisessä voisi olla järkeäkin. Matka Lontoosta New Yorkiin taittuisi noin vuorokaudessa kahden kolmen kilometrin korkeudessa ja kyytiläisiä houkuttelemassa mukana olisi ravintolaa, baaria ja mahdollisesti muuta virikettä. Parasta kaikessa olisi, että ilmalaivakyyti olisi lähes päästötön ja mikä vielä parempaa: halpa!

Tuota noin, minun on vaikea kuvitella että kyyti voisi olla halpaa, sillä alukset ovat varmaankin matkustajamäärään nähden kalliita ja tuollaisilla aluksilla on valtava ilmanvastus, joten polttoainetta palannee rutkasti matkustajaa kohden. Toki hyödyntämällä tuulia, voi säästää polttoainetta, mutta tällöin matkanteko olisi vieläkin hitaampaa. Itse uskon ilmalaivoihin enemmänkin viihde (näköalakierrokset) ja erikoissovellutuskohteissa (mainonta ja erikoisrahti - vaikkapa raskaiden ja isokokoisten rahtien toimittaminen huonokulkuisten yhteyksien päähän - vaikkapa valmiiden talojen, isojen koneenosien/koneiden kuljetus...).

Mikäli tekniikan kehitys tulee mahdollistamaan todella jättiläismäiset ilmalaivat (niin kuin perinteisille laivoille on käynyt), niin ihan tavallisempikin rahti saattaisi olla mahdollinen sovellutuskohde.

Ilmalaivat ovat kuitenkin kestävyysvaatimuksiltaan ihan toista kuin lentokoneet. Nopeudet ovat pieniä, putoamisessakin: Katastrofaalinen kantosäiliön irtoaminenkin aiheuttaa vain hieman normaalia nopeamman putoamisen. Tietysti gondoli voi irrota täydellisesti kannattimistaan, mutta se on jo katastrofaalisen huonoa suunnittelua: kuka tahansa lentokonesuunnittelija kyllä tietää miten rakenteet pistetään hajoamaan katastrofaalisesti vähiten vaarallisista kohdista ensin.

Joten miksei joku älykkö keksisi ilmalaivaa, jonka voi rakentaa pääosin naurettavan halvasta orgaanisesta materiaalista? Vaikkapa hampusta. Kehittyvissä maissa lainsäädäntökin voi olla riittävän pragmaattinen vaatimaan ilmalaivoilta järkeviä kestävyysarvoja lentokoneiden vaatimuksien sijaan.

Kehitys odottaa itseään, mutta erittäin edulliset mutta silti turvallisuudeltaan lentokoneiden veroiset ilmalaivat ovat minusta erittäin mahdollisia toteuttaa.

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Tuota noin, minun on vaikea kuvitella että kyyti voisi olla halpaa, sillä alukset ovat varmaankin matkustajamäärään nähden kalliita ja tuollaisilla aluksilla on valtava ilmanvastus, joten polttoainetta palannee rutkasti matkustajaa kohden.

Tällä hetkellä suurimmissa ilmalaivahankkeissa ei monessakaan ole polttomoottoria, vaan sähkömoottorit. Aiemmin linkittämäni Aeroscraftin on ymmärtääkseni tarkoitus toimia vedyllä käytettävillä polttokennoilla, moniin muihin on suunniteltu aurinkokennoja täydentämään jotain muuta sähkömoottoria pyörittävää ratkaisua. Kummasti ne laivatkin valtamerten yli vie tuhansia matkustajia, vaikka vedessä vastus on huomattavasti suurempi.

Rahtikäyttö on kai tämän päivän ilmalaivasuunnittelijoille ensisijainen tavoite, mutta koska vieläkin riittää risteilijöitä isojenkin merten ylittämiseen, ymmärrän hyvin, että vaihtoehtoinen risteilyalus voisi kulkea ilmassa. Nyt markkinoitavia ratkaisuja kutsutaan luxus-matkoiksi, sillä tarjolla on upeita maisemia kaupunkien yltä, paljon tilaa kyytiläisille sekä hieman viihdykettä. Mutta myös puhdasta matkantekoa näyttäisi yritettävän ilmalaivamarkkinoille, sillä esimerkiksi Brittiäläinen World SkyCat, joka tähdännee ensisijaisesti rahtimarkkinoille, tarjoaa myös SkyShuttlea sekä SkyFerryä. Aika hurjia suunnitelmia molemmat. Olisi muuten Itämeren lauttaliikenteellekin järkevä vaihtoehto.

Mennee vähän haaveiluosastolle...

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Luin eilen, että kahden vuoden jälkeen lentoliikenteen liikevaihto jää tänä vuonna 42 miljardia dollaria pienemmäksi kuin vuonna 2008, ja rupesin miettimään, että onko lentoliikenteellä ollenkaan tulevaisuutta nykyisessä muodossaan? Lentoliikennehän on hieman elpymässä, muttei suinkaan kaikilla markkinoilla. Vain kehittyvillä.

Olisiko lentoliikenteessä tehtävä rajuja muutoksia, jotta voidaan estää lentoyhtiöiden konkurssit? Uudenlainen junaliikenne Euroopassa ja ilmeisesti Kiinassakin kilpailee maiden, ja jopa jo maanosien sisäisistä kuljetuksista. Uusien ratojen myötä tavaraliikenteellekin aukeaa vanhoille raiteille syntyvästä lisäkapasiteetista nopeampia ja tehokkaampia reittejä. Lentoyhtiöiden on hankala vastata tällaiseen, ja etenkin öljyn hinnan jatkaessa nousuaan. Myöskään ainakaan EU:ssa ei todellakaan ole luvassa helpotusta lentoliikenteelle lähiaikoina. Nyt tilanne näyttäisi olevan se, että lentoliikenteet joutuu karsimaan kaikista kuluista, ja mm. SAS:n tanskalainen matkustamohenkilökunta on juuri joutunut hyväksymään 8 % palkanalennuksen. Säästöä tällä kertyy tuonkaltaisessa bisneksessä todella vaatimaton määrä, vain 200 miljoonaa euroa! Suunta ei siis näytä hyvältä, kun melkein päivittäin voi lukea lakkoilusta alalla ja muista vastaavanlaisista tapauksista. Myös turvallisuus kärsii pahasti tällaisesta ja luottamus sitäkin enemmän.

Sehän on selvä, että kaukomatkailu pitää alan pystyssä, vaikka ymmärtääkseni sielläkin menee tällä hetkellä vähän niin ja näin. Mutta näyttää jotenkin siltä, että läheskään kaikki lentoyhtiöt ei oikein seuraa perässä muutoksissa ja keskity kaukokohteisiin? Voi nimittäin olla, että tänään itsestään selvä työmatkalentely ei olekaan itsestään selvä viiden vuoden päästä. Tämän lisäksi tietenkin syrjäisimmät kolkat, EU:ssa mm. Lappi, Balkan, Irlanti, Malta ja muut saaret tulevat pysymään tulevaisuudessakin lentoliikenteellä saavutettavina kohteina. Vaan onko tässäkin tapahtumassa jotain muutosta? Nyt lentokonevalmistajat panostavat polttoainepihien mallien suunnitteluun ja Virgin Atlanticilla mm. on tavoitteena maakaasu ja biopolttoaineet. Seuraako muut perässä vai onko alalla odotettavissa lisää konkursseja?

Vastaus on, että ei. Emirates, joka on tilannut 57 A380-konetta, julkisti tänään tuloksensa viime tilivuodelta:

• Group net profit of AED 4.2 billion (US$ 1.1 billion)
• Airline net profit of AED 3.5 billion (US$ 964 million)
• Dnata net profit of AED 613 million (US$ 167 million)

DUBAI, U.A.E., 12th May 2010 – The Emirates Group has posted a record profit increase of 248 percent, an outstanding result in a year fraught with worldwide market instability and economic uncertainty.

Lyhyesti sanottuna, maailmassa on lukuisa joukko kannattavia ja vahvasti kasvavia lentoyhtiöitä. Euroopassa taas on meneillään tietyntyyppinen race to the bottom, jonka huono puoli on palvelutason huonontuminen mutta jonka hyvä puoli on lippujen halpeneminen. Kulurakenteeltaan raskaat yhtiöt joutuvat tietysti vyönkiristyskuurille, ja kulurakenteeltaan edulliset (kuten Emirates) porskuttavat.

Liput monilla reiteillä maksavat enää hädin tuskin mitään, ja esimerkiksi Ryanairin visiona onkin kerätä valtaosa tuloista jatkossa muina kuin lipputuloina. Miltei puolet lennon hinnasta koostuu usein lentokenttäveroista. Ilmankos lentokenttäbisnes onkin yksi kiihkeimmin kehittyvistä palvelualoista - British Airport Authorityn osti muutama vuosi sitten espanjalainen Ferrovial noin 10 miljardin punnan hintaan. Regulatorisista syistä se joutui luopumaan Gatwickistä, jonka osti Credit Suissen ja GE:n muodostama konsortio viime vuoden lopussa 1,5 miljardin punnan hintaan.

Lyhyt opetus on, ettei lentomatkailu ole katoamassa mihinkään, ja hyvä niin.

Alunperin kirjoittanut Kosmopoliitta

Lyhyt opetus on, ettei lentomatkailu ole katoamassa mihinkään, ja hyvä niin.

Lyhyellä aikavälillä näin, kenties keskipitkälläkin. Mutta pitkällä aikavälillä voi olla toisin. Vähintäänkin isoja muutoksia pitää tapahtua lentokonetekniikassa, jotta fossiilisista polttoaineista päästään eroon.

Minusta on relevantti kysymys osoittaako tulevaisuuden trendiä paremmin Eurooppa vai Emiraatit. Vaiko molemmat?

Voi toki olla että Euroopassa lentomarkkinoiden kilpailutilanne on yksinkertaisesti epäterve ja että ongelmat johtuvat siitä. Tällöin Emiraatit olisivat tulevaisuuden malli. Toisaalta voi olla että USA:n ja Euroopan kärsivät lentoyhtiöt ovat valtavirran trendi ja Emiraatit vain eräänlainen viimeinen valonleimahdus ennen hämärää.

Täytyy muistaa myös, että viimeisten vuosien aikana on monessa yrityksessä voimistunut paine välttää työmatkustusta niin paljon kuin mahdollista. Kohtuullisen huomattava osa sisäisistä palavereista, joihin ennen lennettiin, on korvattu puhelin-, netti- ja videokonferensseilla. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ilmailualan tulevaisuuteen. Varsinkin kun tämä vaihtoehtoisten toimintatapojen etsintä on vasta alkuvaiheessa: ensimmäisen aallon yritykset ovat mukana mutta suuret massat eivät ole vielä lähtenee tähän mukaan. Olen tosin aika varma että lähtevät jollakin aikavälillä.

Matkustus sinänsä tuskin loppuu kokonaan ikinä, mutta sen tarvetta voidaan vähentää korvaavilla ratkaisuilla, jolloin matkustajamäärät saattavat kääntyä laskuun.

Alunperin kirjoittanut Kosmopoliitta

Vastaus on, että ei. Emirates, joka on tilannut 57 A380-konetta, julkisti tänään tuloksensa viime tilivuodelta:
[...]
Liput monilla reiteillä maksavat enää hädin tuskin mitään, ja esimerkiksi Ryanairin visiona onkin kerätä valtaosa tuloista jatkossa muina kuin lipputuloina.

Eikö tämä siis juuri todista, mitä olin kirjoittanut, eli että lentoliikenne muuttuu? Jonkinlainen murrosvaihe meneillään ja siihen myllyyn lyö lisää vettä tulivuoret, öljyn hinta jne.
Pitkiin matkoihin satsataan ja siellä on kasvua. Lyhyiden matkojen kannattavuus taas on jyrkässä alamäessä ja pitää alkaa jo vessamaksuja suunnittelemaan.

Alunperin kirjoittanut Kosmopoliitta

Lyhyt opetus on, ettei lentomatkailu ole katoamassa mihinkään, ja hyvä niin.

Ei kai sellaista voi kukaan ajatellakaan, että niin kävisi?

---------- Viesti lisätty kello 23:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:24 ----------

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Matkustus sinänsä tuskin loppuu kokonaan ikinä, mutta sen tarvetta voidaan vähentää korvaavilla ratkaisuilla, jolloin matkustajamäärät saattavat kääntyä laskuun.

Ja tästähän on Espanjassa hyviä esimerkkejä, joissa suurten kaupunkien väleillä napattiin matkustajat lentokoneista kerralla raiteille, ja tähän päälle vielä iso osa linja- ja henkilöautomatkustajista.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Lyhyellä aikavälillä näin, kenties keskipitkälläkin. Mutta pitkällä aikavälillä voi olla toisin. Vähintäänkin isoja muutoksia pitää tapahtua lentokonetekniikassa, jotta fossiilisista polttoaineista päästään eroon.

Minusta on relevantti kysymys osoittaako tulevaisuuden trendiä paremmin Eurooppa vai Emiraatit. Vaiko molemmat?

Voi toki olla että Euroopassa lentomarkkinoiden kilpailutilanne on yksinkertaisesti epäterve ja että ongelmat johtuvat siitä. Tällöin Emiraatit olisivat tulevaisuuden malli. Toisaalta voi olla että USA:n ja Euroopan kärsivät lentoyhtiöt ovat valtavirran trendi ja Emiraatit vain eräänlainen viimeinen valonleimahdus ennen hämärää.

Täytyy muistaa myös, että viimeisten vuosien aikana on monessa yrityksessä voimistunut paine välttää työmatkustusta niin paljon kuin mahdollista. Kohtuullisen huomattava osa sisäisistä palavereista, joihin ennen lennettiin, on korvattu puhelin-, netti- ja videokonferensseilla. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ilmailualan tulevaisuuteen. Varsinkin kun tämä vaihtoehtoisten toimintatapojen etsintä on vasta alkuvaiheessa: ensimmäisen aallon yritykset ovat mukana mutta suuret massat eivät ole vielä lähtenee tähän mukaan. Olen tosin aika varma että lähtevät jollakin aikavälillä.

Matkustus sinänsä tuskin loppuu kokonaan ikinä, mutta sen tarvetta voidaan vähentää korvaavilla ratkaisuilla, jolloin matkustajamäärät saattavat kääntyä laskuun.

On totta, että kokousperusteinen liikematkailu tuskin kasvaa aivan entiseen tahtiin. Pitää kuitenkin muistaa, että vain pieni osa liikematkailusta on puhdasta kokousmatkailua, sellaista, joka voitaisiin kokonaan korvata etäyhteyksillä. Yritykset etsivät totta kai keinoja vähentää tarvetta liikkumiseen, joka on kallista ja vaivalloista, mutta rationalisoinnillakin on rajansa.

Euroopan lentoyhtiöt eivät ole aivan niin surkeassa kunnossa kuin annat ymmärtää. Esimerksi BA, Air France ja Lufthansa ovat tehneet tasaisesti pientä voittoa aina viime vuoteen asti. Lentobisneksen ongelmana on se, että kun lentokoneet on kerran hankittu, ne kannattaa pitää ilmassa, vaikkei matkustajia juuri olisikaan. Jos kapasiteettia on liikaa maailmanlaajuisesti, kaikki kärsivät, eikä lentoyhtiön konkurssikaan poista ylimääräistä kapasiteettia. Yhdysvalloissa on käynyt niin, että lentoyhtiö konkurssiin mentyään ja veloistaan päästyään on palannut taivaalle hintahäirikkönä entisellä kapasiteetillaan ja joskus uusia koneita tilaillen.

Aasiassa, jossa markkinat kasvavat voimakkaasti, tilanne on toinen. Kannattavia yhtiöitä on melkoinen joukko, ja ne ovat yhtä hyvin Emiratesin kaltaisia luksusyhtiöitä kuin Air Arabian kaltaisia halpalentoyhtiöitäkin, joilla molemmilla on ällistyttävän keveä kulurakenne ja jotka tahkoavat rahaa.

Maailman ihmisistä vasta pieni osa matkustaa. Globalisaatio lisää liikematkailua ja vastaavasti elintason nousu ja viisumiregiimien vapautuminen turismia ja muuta huvimatkailua.

Niinpä uskonkin, että lentomatkailu jatkaa kiihkeää kasvuaan vielä ainakin seuraavat sata vuotta. Kun ihmiskunnan koko kääntyy laskuun joskus 2100-luvulla, alkaa kasvu hidastua ja mahdollisesti vähetä vuosisadan loppupuolella.

Mitä fossiilisiin tulee, hinnan nousu pakottaa etsimään uusia ratkaisuja, minkä vuoksi siirrytään laajalti sähköautoihin 2020-luvulla - en usko, että polttomoottoriautoja juuri edes myydään enää vuonna 2030, sen verran nopeaa akkuteknologian kehitys tällä hetkellä on. En myöskään ole varma, tulevatko polttokennotekniikka ja vety kilpailukykyiseksi koskaan. Tällöin lentoliikenteestä tulee vähitellen suurin yksittäinen fossiilisten polttoaineiden kuluttaja.