Sivu 1 / 7 12345 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/98

Viestiketju: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

  1. #1
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut NS Näytä viesti
    Tosiasiahan kuitenkin on, että kaksikielisyys mutkistaa kyltityskäytäntöä huomattavasti.
    Näin tekee. Joko joudutaan ostamaan suurempia näyttöjä tai pienentämään tekstin kokoa. Joka tapauksessa ylimääräinen tekstimäärä vaikeuttaa lukemista liikkuvissa kulkuvälineissä. Selkeintä olisi, jos määränpää olisi suurella tekstillä suomeksi tai olisi laitettu ruotsinkielisen tekstin tilalle joku kauttakulkupaikka. Tämä palvelisi varmasti myös ruotsinkielisiä paremmin. Kielipolitiikkaa ei tule sotkea liikaa joukkoliikenteeseen, sillä ruotsinkielisillä ei varmastikaan ole ongelmia ymmärtää, mitä Itäkeskus, Töölö tai Lasipalatsi tarkoittavat.

    Joskus on mielekkäämpää tiputtaa jopa suomen kieli pois, kuten linjalla 615, jossa lukee "Helsinki City". Ei siihen tarvitse laittaa kiertäviksi teksteiksi "Helsinki" ja "Helsingfors", koska ihmiset ymmärtävät tuostakin mistä on kyse ja turisteja, jotka linjaa käyttävät, tuo auttaa selvästi. Toiseen suuntaan voidaan laittaa teksti "Helsinki-Vantaa Airport" ja lentokoneen kuva, asia tulee silläkin selväksi kaikenkielisille.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 08.05.2008 kello 18:32. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
    Yöbussissa on tunnelmaa

  2. #2
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Näin tekee. Joko joudutaan ostamaan suurempia näyttöjä tai pienentämään tekstin kokoa. Joka tapauksessa ylimääräinen tekstimäärä vaikeuttaa lukemista liikkuvissa kulkuvälineissä. Selkeintä olisi, jos määränpää olisi suurella tekstillä suomeksi tai olisi laitettu ruotsinkielisen tekstin tilalle joku kauttakulkupaikka. Tämä palvelisi varmasti myös ruotsinkielisiä paremmin. Kielipolitiikkaa ei tule sotkea liikaa joukkoliikenteeseen, sillä ruotsinkielisillä ei varmastikaan ole ongelmia ymmärtää, mitä Itäkeskus, Töölö tai Lasipalatsi tarkoittavat.
    Suomen kielilaki sanoo yksiselitteisesti muunmuassa näin:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kielilaki 6.6.2003/423
    33 §
    Kilvet ja paikannimet sekä julkinen liikenne


    Viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä, jollei kansainvälisen käytännön mukaisesti käytetä pelkästään vierasta kieltä.

    Teiden ja katujen liikennemerkkien sekä muiden liikenteen ohjauslaitteiden kielistä säädetään tarkemmin tieliikennelainsäädännössä.

    Viranomaisten asettamissa kilvissä käytettävistä paikannimistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Ennen asetuksen antamista on hankittava Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunto.

    Julkisessa liikenteessä matkustajille suunnatuissa kilvissä ja tiedotteissa käytettävistä kielistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
    Ja kaksikielisyydestä taas sanotaan näin:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kielilaki 6.6.2003/423
    5 §
    Kielellinen jaotus


    Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.

    Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

    Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan.
    Vaikka oma ruotsinkielen taitoni on varsin välttävää, niin pidän tätä asiaa varsin perusteluna.

    Kokokielilaki on luettavissa tästä linkistä:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  3. #3

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Näin tekee. Joko joudutaan ostamaan suurempia näyttöjä tai pienentämään tekstin kokoa. Joka tapauksessa ylimääräinen tekstimäärä vaikeuttaa lukemista liikkuvissa kulkuvälineissä. Selkeintä olisi, jos määränpää olisi suurella tekstillä suomeksi tai olisi laitettu ruotsinkielisen tekstin tilalle joku kauttakulkupaikka. Tämä palvelisi varmasti myös ruotsinkielisiä paremmin. Kielipolitiikkaa ei tule sotkea liikaa joukkoliikenteeseen, sillä ruotsinkielisillä ei varmastikaan ole ongelmia ymmärtää, mitä Itäkeskus, Töölö tai Lasipalatsi tarkoittavat.
    Tietysti täällä Stadissa syntynyt ruotsinkielinen tietää mikä on Töölö ja Lasipalatsi, mutta vieraileva suomea hädin tuskin ollenkaan osaava turisti länsi-Uudeltamaalta, Pohjanmaalta, Ahvenanmaalta tai itse Ruotsista tai Norjasta on vaikeuksissa pelkästään suomenkielisessä ympäristössä.

    Olen pannut merkille että täällä vierailevat saksalaiset ja hollantilaisetkin käyttävät ruotsinkielisiä paikannimiä suunnistaessan.

    Sitten on kyse myös siitä että mikä on paikkakunnan identiteetti. Siitä voisi kirjoittaa romaaneja, mutta en nyt rupea Kjell Westön teoksia kirjoittaman uudestaan, mutta sanon vaan että olisi sangen ikävää jos Helsingin seudun ruotsalaisuus ei näkyisi katukuvassa enää mitenkään. Kyltit kahdella kielellä kertovat mm ulkomaalaisille ja muille asiasta aiemmin tietämättömille että kyseisellä paikkakunnalla on vanhastaan kahta eri kieltä puhuvia asukkaita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Joskus on mielekkäämpää tiputtaa jopa suomen kieli pois, kuten linjalla 615, jossa lukee "Helsinki City". Ei siihen tarvitse laittaa kiertäviksi teksteiksi "Helsinki" ja "Helsingfors", koska ihmiset ymmärtävät tuostakin mistä on kyse ja turisteja, jotka linjaa käyttävät, tuo auttaa selvästi. Toiseen suuntaan voidaan laittaa teksti "Helsinki-Vantaa Airport" ja lentokoneen kuva, asia tulee silläkin selväksi kaikenkielisille.
    Lentokentän kohdalla käy vielä jotenkin päinsä että käytetään vain "Lontoon murretta" jos kyseinen bussi ei kulje muualle kuin kentälle.

    Sitten kun kehärata otetaan käyttööön, niin ehdotin jo aikaisemmin että sen junalinja saisi tunnuksen "A" joka tarkoittaa "Airport".

    t. Rainer

  4. #4
    ess
    ess ei ole kirjautuneena
    ess avatar
    Liittynyt
    10.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    733

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Sitten kun kehärata otetaan käyttööön, niin ehdotin jo aikaisemmin että sen junalinja saisi tunnuksen "A" joka tarkoittaa "Airport".
    A-junahan menee jo Albergaan. Lentokenttäjunan tunnus voisi siis olla F niin kuin flygstation.
    Viimeisin muokkaaja vko; 09.05.2008 kello 17:59. Syy: lainausta siivottu

  5. #5

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ess Näytä viesti
    A-junahan menee jo Albergaan. Lentokenttäjunan tunnus voisi siis olla F niin kuin flygstation.
    F-kirjainta ei voi käyttää junatunnuksena, koska kuulutuksissa kaikki eivät erota F- ja S- kirjaimia toisistaan.

    Samasta syystä hankalan lausumisen vuoksi "kiellettyjä" kirjaimia ovat: B, D, G, J, O, Q ja W

    Å, Ä ja Ö taas siksi että pilkut eivät erottuisi kunnolla, ja V siksi että se tarkoittaa "virkajunaa".

    t. Rainer

  6. #6

    Liittynyt
    28.11.2005
    Viestejä
    362

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Samasta syystä hankalan lausumisen vuoksi "kiellettyjä" kirjaimia ovat: B, D, G, J, O, Q ja W
    Näistä tosin G on käytössä Helsingin ja Saunakallion välisessä junassa. http://www.vr.fi/heo/lahi/freittikartta.htm

  7. #7

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jussi Näytä viesti
    Näistä tosin G on käytössä Helsingin ja Saunakallion välisessä junassa. http://www.vr.fi/heo/lahi/freittikartta.htm
    Niin, pääsi unohtumaan. Huikeat 6 lähtöä/arkipäivä ja suunta.

    t. Rainer

  8. #8

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ess Näytä viesti
    A-junahan menee jo Albergaan.
    Tosin A-junan olemassaolo päättynee, kun Espoon kaupunkirata aikanaan rakennetaan. Mutta siihen saattaa mennä vielä kotvan verran.

  9. #9
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Samasta syystä hankalan lausumisen vuoksi "kiellettyjä" kirjaimia ovat: B, D, G, J, O, Q ja W
    Ei O:ota ole kielletty, se on nimittäin seuraava ja helposti vaikka "huomenna" käyttöönotettava linjatunnus.

    SRS:n kaupunkijunasivujen kyseisen sivun lopussa on luettelo olemassaolevista tunnuksista Sm1/Sm2-junissa. Sm4:ään saa näyttölaitepäivityksen kautta mitä haluaa.

    Samoin X ja P -tunnukset ovat heti käytettävissä nauhanäyttöjunissa.

  10. #10

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Ei O:ota ole kielletty, se on nimittäin seuraava ja helposti vaikka "huomenna" käyttöönotettava linjatunnus.

    SRS:n kaupunkijunasivujen kyseisen sivun lopussa on luettelo olemassaolevista tunnuksista Sm1/Sm2-junissa. Sm4:ään saa näyttölaitepäivityksen kautta mitä haluaa.

    Samoin X ja P -tunnukset ovat heti käytettävissä nauhanäyttöjunissa.
    Miten niin "O" on ennen "P":tä seuraava mahdollinen käytöön otettava tunnus? "O" pitää suomeksi lausua "ooo", mutta ruotsiksi "uuu". "P" on "pee" på båda inhemska eikä aiheuta sekaannuksia.

    t. Rainer

  11. #11
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    01.07.2005
    Viestejä
    507

    oletus Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Näin tekee. Joko joudutaan ostamaan suurempia näyttöjä tai pienentämään tekstin kokoa. Joka tapauksessa ylimääräinen tekstimäärä vaikeuttaa lukemista liikkuvissa kulkuvälineissä. Selkeintä olisi, jos määränpää olisi suurella tekstillä suomeksi tai olisi laitettu ruotsinkielisen tekstin tilalle joku kauttakulkupaikka. Tämä palvelisi varmasti myös ruotsinkielisiä paremmin. Kielipolitiikkaa ei tule sotkea liikaa joukkoliikenteeseen, sillä ruotsinkielisillä ei varmastikaan ole ongelmia ymmärtää, mitä Itäkeskus, Töölö tai Lasipalatsi tarkoittavat.
    Estottomasti samaa mieltä.

    Voimassaoleva lainsäädäntö ei aseta mitään estettä kaksikielisyyden poistamiselle pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä - tällä en ota kantaa kaksikielisyyden puolesta saatika vastaan. Kuten aiemmin ketjussa linkitetystä suorasta legaalimääritelmästä joukkoliikenteen kaksikielisyyttä koskien voidaan huomata, on lainsäätäjä tahtonaan antanut kielilain 33 §:n 4 momentissa asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan julkisessa liikenteessä matkustajille suunnatuissa kilvissä ja tiedotteissa käytettävistä kielistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

    Asetuksella voitaisiin säätää rautatie-, laiva- ja lentoasemien kilpien kielistä sekä muutoinkin kaksikielisissä kunnissa harjoitettavassa julkisessa liikenteessä käytettävistä kielistä.

    Koska asetusta ei ole annettu, perustunee kaksikielisyys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä operaattorin nimenomaiseen päätökseen.

  12. #12

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut a__m Näytä viesti
    on lainsäätäjä tahtonaan antanut kielilain 33 §:n 4 momentissa asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan julkisessa liikenteessä matkustajille suunnatuissa kilvissä ja tiedotteissa käytettävistä kielistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. -- Koska asetusta ei ole annettu, perustunee kaksikielisyys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä operaattorin nimenomaiseen päätökseen.
    IANAL, mutta kyllä mielestäni lakia pitää tulkita niin, että jollei tuota asetusta ole säädetty, silloin noudatetaan lakia. Eli että "viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä". Joukkoliikennettä järjestää viranomainen, ja kilvet ja opasteet on suunnattu yleisölle. Asetuksella voitaisiin poiketa tästä, mutta näin ei siis ole tehty.

  13. #13
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    01.07.2005
    Viestejä
    507

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    IANAL, mutta kyllä mielestäni lakia pitää tulkita niin, että jollei tuota asetusta ole säädetty, silloin noudatetaan lakia. Eli että "viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä". Joukkoliikennettä järjestää viranomainen, ja kilvet ja opasteet on suunnattu yleisölle. Asetuksella voitaisiin poiketa tästä, mutta näin ei siis ole tehty.
    Yksinkertaistetusti: eduskuntatasoinen laki on vahvasti velvoittava oikeuslähde, jonka tulkintaa (analogia on tietyin ehdoin kielletty) lain esityöt (kaikki valmisteluaineisto) ohjailee; ts. esityöt ilmaisevat lainsäätäjän tahtoa. Tapauksessa kielilakiin on otettu 33 §:n 4 momentti, jossa on annettu asetuksenantovaltuus joukkoliikenteen kilvitystä varten. Asetusta ei ole annettu.

    Asetuksenantovaltuuden käyttämättä jättäminen ei tarkoita sitä, että ryhdytään analogisesti selailemaan kielilakia löytääkseen tietty säännös, jossa julkisessa liikenteessä matkustajille suunnatut kilvet ja tiedotteet voidaan rinnastaa säännöksessä tarkoitettuihin opasteisiin, vaikkei nimenomaan julkinen liikenne säännöksen sanamuodon rajoihin mahdukaan.

    Keskustelu siitä, onko oikeuspoliittisesti tarkoituksenmukaista rinnastaa viranomaisen asettamat tieliikennelaissa tarkoitetut liikennemerkit ja kilvet sekä muut yleisölle suunnatut vastaavat opasteet esim. viranomaisen asettamiin joukkoliikenteen määränpääteksteihin, joista toisaalla on jo säädetty, on nähtävä tässä erillisenä kysymyksenä; kenties tämä foorumi sitten on oikea auditorio siitä keskustelemaan.

    Ehkä kuitenkin pysynemme konkreettisemmalla tasolla tätä kysymystä tarkasteltaessamme. Ymmärrän kyllä, että foorumin kaksikieliselle ainekselle kysymys voi olla tunteita herättävä, etenkin jos keskustelu on omiaan käymään ruotsin kielen poistavaan suuntaan.

  14. #14
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut a__m Näytä viesti
    Ehkä kuitenkin pysynemme konkreettisemmalla tasolla tätä kysymystä tarkasteltaessamme. Ymmärrän kyllä, että foorumin kaksikieliselle ainekselle kysymys voi olla tunteita herättävä, etenkin jos keskustelu on omiaan käymään ruotsin kielen poistavaan suuntaan.
    On aivan ymmärrettävää puolustaa omaa äidinkieltään. Selkeyden ja valtaväestön edun tulisi kuitenkin olla ensi sijaisena. Joukkoliikennehän on tarkoitettu joukoille ja joukkoja siellä on tavoitteena palvella parhaiten, marginaaliryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Suomea osaamattomat ruotsinkieliset ovat melko marginaaliryhmää, tahdottiin näin tai ei. Turistit osaavat liikkua myös muissa maissa julkisilla, vaikka siellä ei ole ruotsin kielellä kylttejä

    Myös somalian ja venäjän kieliset ovat oppineet hyvin julkisten käytön Helsingissä, vaikka kylttejä ei näillä kielillä ole laitettukaan, en kyllä näe, että miksi ruotsia äidinkielenään puhuvien oppimiskynnys olisi sen suurempi, ellei kyse ole pelkästä vaatimuksesta vaatimisen vuoksi. Helsingissä alkaa tulevaisuudessa olla enemmän maahanmuuttajia kuin ruotsin kielisiä, joiden määrä vähenee. Tätä menoa joudumme miettimään, vaihdammeko tulevaisuudessa kylttien kieleksi venäjän, kun venäjää puhuvien määrä ylittää ruotsia puhuvien määrän. Vai olemmeko niin, että maassa maan tavalla, eli Suomessa suomeksi, valtaväestön kielellä?

    Jos ruotsin kielen poistaminen opasteista hyödyttäisi valtaosaa käyttäjistä selkeyden lisääntymisen takia, eikä aiheuttaisi ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ruotsinkielisillekään, niin näin olisi järkevää toimia. Turistit ja ruotsinkieliset voisivat edelleen katsoa kaksikielisestä HKL:n aikataulukirjasta tiedot tarvitsemallaan kielellä, samalla aikataulukirja voitaisiin kääntää myös englanniksi.

    Pysäkkikylteissä ruotsinkielisyys häiritsee niin paljon, että niitä on vaikea lukea liikkeessä, kun on mahdutettu pysäkin nimi minifontilla kahdella kielellä. Ei siitä näe kumpaakaan. Liikenteessä ylimääräiset tekstit ovat vain haitaksi, sanoi asiasta kielilaki mitä hyvänsä.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  15. #15
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Vastaan edelleen lakitekstillä:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Finlex
    Kielilaki 6.6.2003/423
    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

    1 luku
    Yleiset säännökset
    1 §
    Kansalliskielet
    Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

    2 §
    Lain tarkoitus
    Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

    Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

    Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
    Saamen kielelle on oma pykälänsä:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 8 §
    Saamen kieli

    Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa ja julkiselle vallalle kuuluvaa tehtävää muutoinkin hoidettaessa säädetään erikseen.
    Venäjä tai somali eivät ole Suomen kansalliskieliä.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

Sivu 1 / 7 12345 ... ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Kielitiedettä joukkoliikenteessä
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 108
    Viimeisin viesti: 14.08.2014, 12:32
  2. Crowdsourcing joukkoliikenteessä
    kirjoittanut ultrix foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 12
    Viimeisin viesti: 29.10.2010, 16:58
  3. HSL: Normaaliaikaan siirtyminen seudun joukkoliikenteessä
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 26.10.2010, 10:30
  4. Sattumukset joukkoliikenteessä
    kirjoittanut Tuomas Kyheröinen foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 02.04.2006, 23:41
  5. Lontoon joukkoliikenteessä tänään musta päivä
    kirjoittanut 738 foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 07.07.2005, 13:44

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •