Viestiketju: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Miten niin "O" on ennen "P":tä seuraava mahdollinen käytöön otettava tunnus? "O" pitää suomeksi lausua "ooo", mutta ruotsiksi "uuu". "P" on "pee" på båda inhemska eikä aiheuta sekaannuksia.

Enpä ole ennen kuullut tällaista suomenruotsalaisten lausumisongelmaa linjatunnusten luomisen yhteydessä! Tähän asti kirjaintunnusten ulkomuoto on ollut se tärkein huomion kohde, kuten O, Q tai Ö.

L-juna on äljuna ja suomenruotsiksi eltåg, eli sähköjuna. Siinäpä meillä on käsillä kaamea virhemahdollisuus, koska sähköjuna kulkee myös Kotkan ja Kouvolan välillä, mutta ei L-juna

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ruotsinkielinen kyltitys ja opastus on suuri helpotus germaaniselta ja anglosaksiselta kielialueelta vieraileville, jotka lienevät enemmistö kaikista turisteista ja liikemiehistä täällä. Sen hyväksikäyttöä neuvotaan jopa yleisesti Helsinkiä ja Suomea koskevissa ulkomaisissa turistiopaskirjoissa.

En ole koskaan tuollaisiin törmännyt, minkä nimisiä kirjoja ne mahtavat olla? Eli siis "yleisesti Helsinkiä ja Suomea koskevissa ulkomaisissa turistiopaskirjoissa". Ovatko nämä niitä kotona eli paikalla koskaan käymättä kirjoitettuja Lonely Planet -oppaita

Alunperin kirjoittanut Compact

Kannattaa ottaa nyt Suomen kartta esiin, ennen kuin ryhtyy vastaamaan päättömiä.

Ja minä en ole mitään sellaisia mahdottomia vaatinut kuten että pitäisi Suomen JLF:ssä muka muka oma osasto ruotsiksi. Viittaukseni "BMW-tuning foorumiin" oli tarkoitettu humoristiseksi vastaukseksi sille kirjoittajalle joka väitti että suomenruotsalaiset ovat aina muka omissa porukoissaan pyöriviä ja sisäänpäänkääntyneitä, mutta ainakin joukkolikenteestä kiinnostuneiden osalta yritin kumota väitteen. Toivottavasti näin asia myös olisi suomenkielisten osalta, vaikka poikkeuksia tietenkin taitaa valitettavasti olla.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Compact

Enpä ole ennen kuullut tällaista suomenruotsalaisten lausumisongelmaa linjatunnusten luomisen yhteydessä! Tähän asti kirjaintunnusten ulkomuoto on ollut se tärkein huomion kohde, kuten O, Q tai Ö.

Ei se ole ruotsinkielisten ongelma että O- ja U-kirjaimien ääntäminen menee pikkasen ristiin suomenkielisen ääntämisen kanssa. Mutta jos joukkoliikennelaitoksen kirjaintunnussuunnittelija ymmärtää vähän maalaisjärjen päälle, niin yrittää välttää selaisten kirjaintunnusten käyttöä jota kuullessaan voi tulkita väärin. Suomenkielinenkin voi joutua sellaiseen tilanteeseen että puhuu kännykkään ja kuulee kuulutuksesta vain ruotsinkielisen osan, ja joutuu vahingossa Lentokentän (?) O-junaan kun oli tarkoitus mennä Kirkkonummen U-junalla.

Mielestäni junalinjoja alkaa olla muutenkin vähän liikaa. Sitä mukaa kun uusia ja nopeita junia saadan käyttöön, niin joitakin voisi ruveta yhdistelemään niin että vuorotiheys paranisi sellasisilla liikennepaikoilla joilla pysähtyvät nyt vain ns hitaat junat. Eli U ja S ja mahdollisesti Y:kin voitaisiin yhdistää, samoin H ja R. Tällä ei ole mitään tekemistä kielipolitikan kanssa, vaan sillä että joidenkin pienempien asemien palveleminen vain kerran tunnissa ei ole tänä päivänä enää oikein kilpailukykyinen vaihtoehto, jos ajatellaan matkustajien houkuttelemista raiteille.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut vristo

Sen verran nämä kiinan murteet eroavat toisistaan, ettei esimerkiksi mandariinia puhuva kiinalainen vaimoni ymmärrä juurikaan puhuttua kantonia, mutta osaa sitä kyllä lukea, johtuen juuri niiden kirjoitusasun samankaltaisuudesta.

Menee jo ohi aiheen, mutta jos ummikkomandariinikiinalainen ja ummikkokantoninkiinalainen kohtaavat, keskustelevatko nämä kirjallisesti (elekieltä hyödyntäen)?

Alunperin kirjoittanut ultrix

Menee jo ohi aiheen, mutta jos ummikkomandariinikiinalainen ja ummikkokantoninkiinalainen kohtaavat, keskustelevatko nämä kirjallisesti (elekieltä hyödyntäen)?

Mä olen nähnyt omin silmin miten tämä tapahtuu. Paikka oli Shanghai, kahden tähden hotellin vastaanotto. Sitä en tiedä, oliko kyseessä juuri kantoni ja mandariini, niitä kiinalaisia kieliähän on muitakin.

Yhteistä puhekieltä vieraiden ja vastaanoton kanssa ei tahtonut löytyä, kunnes molempi osapuoli ryhtyi solkottamaan englantia. Sekään ei sujunut kovin hyvin, joten lopuksi kaivoivat esille paperia ja kynän. Paperi tuli täyteen kiinalaisia merkkejä ja johan lähtivät hommat sujumaan – eli keskustelivat, niin kuin arvasit, kirjallisesti!

Alunperin kirjoittanut kemkim

Kyllä sekoittaa. Paikallisillekin informaatioarvo on vähäinen, koska varmasti jokainen ymmärtää nämä kyltit suomeksikin. Toisaalta, nämä kyltit ovat nykyään melkeinpä ainoita paikkoja, joissa ruotsin kieltä esiintyy. Tosiasiallisesti se alkaa olla pääkaupunkiseudulla jo aika kuihtunut kieli, kun enää viranomaisten lakiin perustuvat kyltit ja tiedotukset sekä pari suomenruotsalaisten säätiöiden omistamaa kauppaa (Stockmann ja Forum) käyttävät ruotsin kieltä edes suomen kielen rinnalla.

Ruotsinkielisten tekstien sijoittelua joukkoliikennevälineiden kylteissä pitäisi monissa paikoissa miettiä uudelleen, mutta ei missään nimessä ottaa kokonaan pois. Helsinki ja lähes koko Uusimaa on kaksikielistä aluetta, ja alunperin ruotsinkieli on ollut täällä enemmistön kieli, ja pelkästään pk-seudulla asuu n 70000 ihmistä joiden äidinkieli on ruotsi. Se on monta kertaa enemmän kuin mitkään muunkieliset. Ei se tarkoita sitä tietenkään etteikö suomen ja ruotsin rinnalla voisi käyttää myös englannin- tai venäjänkielistä tekstiä. Stockmannin ja Forumin lisäksi on monta muuta kauppaa ja palvelupistettä Helsingin keskustassa jotka käytävät ruotsin kieltä ilmoittelussaan.

t. Rainer

Joo, ei ruotsin kieltä kannata ruveta poistamaan joukkoliikenteestä. Ensinnäkin -kuten Rainer jo kirjoitti- se palvelee tiettyä asiakasryhmää ja toiseksi ruotsin kielen poistaminen ajoneuvojen info-tauluista aiheuttaisi melkoisen myrskyn. Se olisi huonoa julkisuustyötä.

Sitäpaitsi kaksi tai jopa kolme kieltä saataisiin hyvin ja havainnollisesti aiemmin mainitsemaani suurempiin monitoreihin joita löytyy yhä useammasta kaupungista eikä pelkästään raitivaunuista. Sekoittavaahan on tällä hetkellä se, että pysäkki-info, määränpää-info ja tieto siitä, että vaunu pysähtyy seuraavalla pysäkillä on kaikki samalla aivan liian pienellä näytöllä.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Pääkaupunkiseudulla alkaa olla niin paljon maahanmuuttajia, että englanti voisi olla sopivampi kieli suomen ohelle näihin julkisiin tiedotteisiin. Pienen maan pieni pääkaupunki voisi erottua edukseen muista Pohjoismaista sillä, että täällä olisi kattavasti palvelua englanniksi, jolloin ulkomaalaisilla olisi pienempi kynnys tulla tänne. Luulenpa, että naapurimaidemmekin asukkaita englanti palvelisi paremmin. Venäläiset ja virolaiset eivät osaa ruotsia. Ruotsalaiset turistit käyttävät mieluummin osaamaansa hyvää englantia, kuin tätä meidän muumiruotsiamme.

Mitä ihmettä sä tarkoitat tällä? Sitäkö, että nelosen ratikan tuulilasissa lukisi Monk Peninsula - Juniper End? Toivon, että tuota ei ollut tarkoitettu tosissaan otettavaksi kommentiksi. Mun on hyvin vaikea nähdä, että ulkomaalaisia jotenkin auttaisi tuollaiset keksityt nimet, joita kukaan suomalainen ei tuntisi.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Kyllä sekoittaa. Paikallisillekin informaatioarvo on vähäinen, koska varmasti jokainen ymmärtää nämä kyltit suomeksikin. Toisaalta, nämä kyltit ovat nykyään melkeinpä ainoita paikkoja, joissa ruotsin kieltä esiintyy. Tosiasiallisesti se alkaa olla pääkaupunkiseudulla jo aika kuihtunut kieli, kun enää viranomaisten lakiin perustuvat kyltit ja tiedotukset sekä pari suomenruotsalaisten säätiöiden omistamaa kauppaa (Stockmann ja Forum) käyttävät ruotsin kieltä edes suomen kielen rinnalla.

Suosittelen tutustumista vaikkapa sellaisiin kahviloihin kuin Esplanad, Strinberg, Ekberg, Succès tai vaikkapa Hagelstamin antikvariaattiin. Ja mitä HBL:ään tulee, sillä ei luulisi tulevan kriisiä, sillä journalistiselta tasoltaan se ylittää usein reippaasti hesarin, etenkin kulttuurisivujen kohdalla. Muutoinkin ruotsinkielistä taidetta ja tiedettä tehdään sangen korkealla tasolla. Se, että ruotsinkielisiä on vähän, ei tarkoita, etteikö kieltä käytettäisi ja eikö sitä olisi oikeus käyttää täysipainoisesti. Yhtä laillahan voisimme esittää, että sloveeninkieliset kyltit tulisi ottaa EU:sta pois, koska sitä tarvitsee vain kaksi miljoonaa eli reilusti alle prosentti unionin väestöstä.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mitä ihmettä sä tarkoitat tällä? Sitäkö, että nelosen ratikan tuulilasissa lukisi Monk Peninsula - Juniper End? Toivon, että tuota ei ollut tarkoitettu tosissaan otettavaksi kommentiksi. Mun on hyvin vaikea nähdä, että ulkomaalaisia jotenkin auttaisi tuollaiset keksityt nimet, joita kukaan suomalainen ei tuntisi.

Paikannimiä ei yleensä voi, eikä pidäkään kääntää suoraan: Munkkiniemi on myös englanniksi Munkkiniemi. Sen sijaan sellaiset nimet kuten Rautatieasema, jotka eivät ole erisnimiä, voisi olla hyvä kertoa myös englanniksi.

Rautatieasemasta tulikin mieleeni, että varsinkin Elielinaukiolle tulevissa busseissa olisi hyvä olla määränpäänä Rautatieasema. Ulkopaikkakuntalainen ei välttämättä arvaa että Elielinaukiolle menevä bussi meneekin oikeasti rautatieasemalle. Ihmiset kuitenkin ovat varmaan useammin menossa asemalle kuin Elielinaukiolle..