Viestiketju: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

Alunperin kirjoittanut GT8N

Eli eiköhän toimita ihan kuten tähänkin saakka, eli suomella ja ruotsilla? Tällä kuitenkin muiden kielien edustus on niin marginaalinen, että on kokolailla voimavarojen haaskausta, sekä ihmisen ärsyttämistä tarjota hirveä informaatiotulva monilla kielillä. Kohtuus kaikessa, myös kuulutuksissa.

Ehdotan, että toimitaan samalla tavalla kuin valtaosassa muitakin maita, eli kuulutukset ja kyltit vain maan valtakielellä. Ylimääräiset kielet vain sekoittavat. Onko järkeä häiritä 95 % matkustamista vain 5 % tarvitsemalla kielellä, kun vieläpä nämä 5 % osaavat suomeakin niin hyvin, että todellisuudessa tarvetta ruotsin kielelle ei ole. Sillä, kun suomenruotsalaiset vaativat härkäpäisesti kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman "och samma på svenska" -kääntämistä, niin he aiheuttavat todellisuudessa haittaa ja häiriötä kaikille. Jos he itsekin ymmärtävät suomea, niin ketä varten niitä ruotsinkielisiä kylttejä ja kuulutuksia tehdään, historialliseksi reliikiksikö? Virossakin on ymmärretty, että virolaiset puhuvat viroa. Venäjäksi näkee hyvin harvoin mitään, vaikka kolmasosa virolaisista puhuu äidinkielenään venäjää. Samoin Ruotsissa on vaikea löytää mitään suomeksi, vaikka siellä on suomenkielisiä satoja tuhansia. Siellä on vuosikymmenien ajan kielletty jopa suomen puhuminen koulujen välitunneilla. Ja Ruotsihan on se onnela, josta mallit tänne Suomeenkin haetaan, joten miksi ei tätä?

Alunperin kirjoittanut kemkim

Meillä omalla kielellä asioivia palvotaan ehkä liiankin kanssa. Jos katsotaan ulkomailta esimerkkiä, niin onko Tukholmassa kukaan saanut palvelua suomen kielellä?

Tukholman vanhassakaupungissa on ainakin yksi kahvila ja yksi levykauppa, jotka mainostavat palvelevansa myös suomeksi. Myös Wasamuseetissa olen saanut suomenkielistä palvelua joskus pienenä.

Alunperin kirjoittanut GT8N

Miksi joka paikkaan pitää tunkea sitä "globaalia" enlantia? Sitä kun saa raivostukseen asti kuunnella tärkeitä kuulutuksia kuten "Seuraavana Petäjävesi, Nästa Petäjävesi, The next stop Petäjävesi!" Varmaan meni jo jakeluun, että saavutaan Petäjävedelle?

Eihän tuo vielä mitään, mutta ans olla kun tulee "Seuraavana Eläinpuisto-Zoo. Nästa, Eläinpuisto-Zoo. The next stop, Eläinpuisto-Zoo." Tai "Seuraavana Orivesi keskusta. Nästa, Orivesi keskusta. The next stop, Orivesi keskusta." Voi vain kuvitella, miten porukka on helisemässä Savonlinna-Kauppatorin kohdalla. Siellä päin en nääs ole itse vielä käynyt. Joku fiksu voisi vähän tuunata em. seisakkeiden nimiä: Eläinpuisto-Zoo Ähtäri eläinpuisto, Etseri djurpark ja Ähtäri Zoo, Orivesi keskustan ohelle Orivesi centrum (Orivesi centre olisi jo turhaa toistoa, centrum lienee latinalaispohjaisena sanana merkitykseltään itsestäänselvä) ja Savonlinna-Kauppatorin kaveriksi Nyslott-Salutorget ja Savonlinna-Marketplace. Olen muuten kirjoittanut tämän saman joskus aikaisemminkin.

Alunperin kirjoittanut GT8N

Olen pysäkkikuulutuksien kannalla, niin kauan, kun ne ovat lyhyitä, ytimekkäitä ja asiallisia. Kuten "[*miellyttävä merkkiääni*, (ei sellainen VR-tyylinen hirveä kilahdus, josta heikimmat saavat kohtauksen)

Alunperin kirjoittanut Relayer

Heh, menee jo offtopiciksi, mutta naureskelen aina noille junien kuulutuksille. Luulen että VR on siihen tarkoitukseen kopioinut pari Windows 95:n äänimerkkiä.

Se tosiaan kuulostaa aivan Win95-ding-ääneltä. Kamalinta on se, jos kuulutuslaitteistossa on valmiiksi sisäänrakennettuna merkkiääni (esim. Ex- ja Expt-vaunuissa plim-plom) ja merkkiäänet kuuluvat peräkkäin tai päällekkäin. Tulee todella halpa vaikutelma.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Ehdotan, että toimitaan samalla tavalla kuin valtaosassa muitakin maita, eli kuulutukset ja kyltit vain maan valtakielellä. Ylimääräiset kielet vain sekoittavat. Onko järkeä häiritä 95 % matkustamista vain 5 % tarvitsemalla kielellä, kun vieläpä nämä 5 % osaavat suomeakin niin hyvin, että todellisuudessa tarvetta ruotsin kielelle ei ole. Sillä, kun suomenruotsalaiset vaativat härkäpäisesti kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman "och samma på svenska" -kääntämistä, niin he aiheuttavat todellisuudessa haittaa ja häiriötä kaikille. Jos he itsekin ymmärtävät suomea, niin ketä varten niitä ruotsinkielisiä kylttejä ja kuulutuksia tehdään, historialliseksi reliikiksikö? Virossakin on ymmärretty, että virolaiset puhuvat viroa. Venäjäksi näkee hyvin harvoin mitään, vaikka kolmasosa virolaisista puhuu äidinkielenään venäjää. Samoin Ruotsissa on vaikea löytää mitään suomeksi, vaikka siellä on suomenkielisiä satoja tuhansia. Siellä on vuosikymmenien ajan kielletty jopa suomen puhuminen koulujen välitunneilla. Ja Ruotsihan on se onnela, josta mallit tänne Suomeenkin haetaan, joten miksi ei tätä?

No jopas. Ensinnäkin virallisten kylttien yksikielistäminen vaatii lakimuutoksen. Toisekseen lainmuutos vaatii perustuslakivaliokunnan kannanoton, onko lakiehdotus perustuslain mukainen. Jos ei, se täytyy säätää vaikeutetussa eli perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tällöin jätetään lakiehdotus vaalien yli lepäämään, jonka jälkeen vaaditaan 2/3 enemmistö jaa-ääniä tai julistetaan kiireelliseksi (julistusta kannatettava 5/6 eduskunnasta, jonka jälkeen 2/3 enemmistö jaa-ääniä).

Kyse ei ole siitä, etteivätkö he ymmärtäisi ja puhuisi suomea. Kyse on oikeudesta äidinkieleen. Samalla logiikalla myös Bryssel täytyisi yksikielistää ranskankieliseksi, vaikka se on vanhastaan flaamilainen alue, nykyään noin samankokoinen vähemmistö kuin Helsingin seudulla.

Kyse on myös historiallisesta jatkumosta. Jo ennen kuin Helsinki oli kaupunkina olemassa, alueella oli ruotsinkielistä asutusta. Jotkut ikivanhat suomalaisnimet ovat muuttuneina säilyneet nykypäivään asti, mutta suurin osa paikannimistöstä Helsingin seudulla on ruotsalaistalonpoikaista. Joku Oulunkylä on väkinäinen käännös Åggelby-kylännimestä, kun on tahdottu saada suomenkieliseen suuhun sopiva nimi. Mutta kuinka ollakaan, stadin slangilla paikka tunnetaankin Ogelina. Kuitenkin ulkomaalaisille halutaan jostain syystä puhua aivan mahdottomilla käännöspaikannimillä, Oulunkylä vääntyy mitä todennäköisimmin ulkomaalaisen suussa "ulunkila":ksi, Åggelby taas voisi ilman °-merkkiä sijaita vaikkapa Skotlannissa. Englanninkielinen lausuisi sen jotakuinkin "ägelbi", saksalainen oletettavasti "aggelbii", mikä taas voisi hyvin olla jonkin ruotsin murteen ääntämisasu.

Baltian maat ovat uudelleenitsenäistymisen myötä saaneet pahan Venäjä-allergian ja isot venäläisvähemmistöt. Oma oikeustajuni velvoittaisi kuitenkin Baltian maita virallistamaan venäjän kielen aseman vähintään vähemmistökielenä, sillä se ei enää Neuvostovallan päätyttyä uhkaa alkuperäisten viron, lätin ja liettuan asemaa, ja kieli on suuressa osassa näitä maita alueellisesti enemmistökieli.

Ruotsista meillä on paljon opittavaa, mutta Ruotsilla on meiltä opittavana vähemmistöjen kohtelu. On aivan järkyttävää, että Tornionjoen länsirannalla nuoriso ei osaa enää kunnolla suomea, vaikka kaikki paikannimet ovat selvää suomen kieltä ja asujaimisto on suomalaistaustaista. Sen sijaan joen itärannalla osataan lähinnä suomea, mutta myös toista kotimaistamme eli länsinaapurin valtakieltä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Kyse ei ole siitä, etteivätkö he ymmärtäisi ja puhuisi suomea. Kyse on oikeudesta äidinkieleen. Samalla logiikalla myös Bryssel täytyisi yksikielistää ranskankieliseksi, vaikka se on vanhastaan flaamilainen alue, nykyään noin samankokoinen vähemmistö kuin Helsingin seudulla.

Belgiassahan on kovia kielikiistoja ranskan ja flaamin puhujien välillä, joten se on aika huono esimerkki kaksikielisyydestä. Suomessa kielikiistat on vältetty varmaankin sen takia, että täällä ihmiset ovat muutenkin aikamoisia lampaita. Vaikka mitä epäoikeudenmukaisuuksia julkinen valta harjoittaisi, niin väki ei nouse osoittamaan mieltään, vaan päättäjät saavat mellastaa mielensä mukaan. Vallitseviin oloihin kohdistuvaan kritiikkiin suhtaudutaan ilmeisesti paheksuvasti, kerta sitä niin vähän uskalletaan harrastaa.

Uudistuksiin julkinen valta suhtautuu kielteisesti. Itärajalla venäjä on ruotsia tärkeämpi kieli. Eräs kunta olisi halunnut tarjota oppilailleen vaihtoehdon, jossa toinen pakollinen kieli olisi ollut ruotsin sijasta alueella olennainen venäjä. Tähän ei kuitenkaan suostuttu. Nykyistä enemmän pitäisi katsoa alueiden omia tarpeita sen sijaan, että keskushallinto määrää, mitä valtakunnan eri osissa tulee tehdä tuntematta paikallisia oloja.

Jos lähinnä Vaasassa ja Helsingissä ympäristöineen ruotsi on tärkeä kieli, niin ei koko valtakunnassa silti sen takia tarvita ruotsin kielisiä palveluja. Ei myöskään kaiken materiaalin tarvitse olla tarjolla ruotsiksi, vaan tärkeimpien palvelujen saatavuus riittää. Helsingin seutu on nykyään täynnä maaseudulta muuttaneita supisuomalaisia ja ulkomaaneläviä. Ruotsin kieli painuu koko ajan pahemmin marginaaliin, koska ruotsinkielisten osuus pysyy samana ja he ovat jo keski-iältään vanhoja. Sen sijaan koko ajan muuttaa muualta maasta ja ulkomailta porukkaa, jolloin ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus tippuu.

Lopulta tullaan perimmäisten kysymysten eteen, tarvitseeko ruotsalaisille enää tuottaa nykyisessä määrin palveluita. Tarvitsevatko ruotsalaiset omat koulunsa ja kaikki muut ankkalammikon palvelukset, vai kelpaisiko suomalainen ympäristö tarvittaessa saatavalla omankielisellä lisäpalvelulla. Pakolaisia opetetaan omissa ryhmissään omilla kielillään, kuitenkin suomalaisissa kouluissa. Miksi ei siis ruotsinkielisillekin voisi järjestää tällaisia erityisopetuksen ryhmiä, kokonaisten koulujen ylläpitämisen sijaan. Ruotsalaiset osannevat myös opiskella tarvittaessa tulkkauksen välityksellä tavallisessa kauppakorkeakoulussa, eikä heille tarvitsisi järjestää ylimitoitettuja paikkakiintiöitä omiin kouluihinsa. Tämä kun herättää kiusallisen kysymyksen, eikö heillä olisi edellytyksiä päästä yleisiin oppilaitoksiin, joissa on korkeammat pääsyvaatimukset, vaan tarvitsevat matalamman pääsykokeiden vaatimustason kouluja.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

- Suomenruotsalaiset eivät ole mitään maahanmuuttajia, vaan alkuperäisväestöä siinä missä suomalaisetkin. Suomenruotsalaisilla ei ole mitään vanhaa kotimaata johon palata tai jonka kanssa olla läheisessä päivittäisessä yhteydessä kuten siirtolaisilla on. Suomenruotsalaisten ainoa kotimaa on Suomi. Suomen tasavalta perustettiin sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten toimesta yhdessä, kummallakin oli intressinä päästä irti Venäjän liekanarusta.

Tämä ylläoleva pätee aika paljon myös näihin Suomeen muuttaneiden pakolaisten lapsiin. Heidän kotimaansa on Suomi ja he osaavat monessa tapauksessa suomea paremmin kuin vanhempansa. Vähemmistöjen tapauksessa lienee väistämätöntä kehitystä, että vähitellen vähemmistöt sulautuvat enemmistöön. Ennen oli toisin, kun kommunikaatiovälineet olivat paljon vähäisemmät ja enemmän vietettiin aikaa paikallisyhteisöissä.

Ainoa keino turvata pienten kielten ja kulttuurien säilyminen olisi luoda tietynlaisia territorioita, joissa tällä kyseisellä kielellä ja kulttuurilla olisi vahva asema, kuten juuri Vaasan alue, jossa voi elää ruotsiksi kehdosta hautaan. Saamen kieli selviää, jos Pohjois-Lapista saadaan vahvasti saamelainen alue. Suomenruotsalaisuus selviää nähdäkseni lähinnä Vaasan ja Ahvenanmaan alueilla. Muualla ruotsia puhuvien osuus on liian pieni, että syntyisi luontevia oman kielen ja kulttuurin yhteisöjä. Seurauksena on vähitellen se, että ympäröivä kulttuuri syrjäyttää oman kulttuurin, jos ollaan hajallaan suomenkielisen kulttuurin keskellä.

Ainoa merkillinen poikkeus tähän ilmiöön taitaa olla mustalaiskulttuuri. Mustalaisia on pieni joukko ja he ovat hajallaan maatamme. Silti heidän oma kulttuurinsa on vahva, huolimatta suomalaisten sitä kohtaan tuntemasta vastenmielisyydestäkin monissa tapauksissa, kautta aikojen. Heiltä kannattaisi ottaa oppia vähemmistöjen kulttuurin säilyttämisessä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ruotsinkielisten joukossa oli 1900-luvun alussa separatisteja jotka halusivat kokonaan oman ruotsinkielisen valtion tai autonomisen osavaltion myös manner-Suomeen, eikä vain Ahvenanmaalle, mutta koska se ei saanut kovin suurta kannatusta edes ruotsinkielisten keskuudessa, ei siitä tullut mitään.

Suomenruotsalaisten keskittäminen Ahvenanmaalle olisi voinut olla aika hyväkin temppu. Perinteinen kalastukseen ja saaristolaiselämään pohjautuva suomenruotsalaisuus voisi olla paikallaan juuri tuollaisella alueella. Omaleimaisuus pääsisi paremmin esille tällaisella omalaatuisella saarella, kuin siellä täällä ripoteltuna rannikolle suomenkielisten keskelle. Ahvenanmaalla voisi olla nykyisin vaikkapa 100 000 asukkaan vireä puhtaasti suomenruotsalainen kaupunki, jos historia olisi kulkenut toisin.

Yksikielinen kilvitys busseihin ja raitiovaunuihin olisi minusta kannatettava ajatus. Tällöin määränpää voitaisiin kirjoittaa isommalla ja se näkyisi kauemmaksi. Yleensä ruotsinkielisetkin käyttävät suomenkielisiä nimityksiä paikoista, vaikka muuten puhuisivat ruotsia. Poistuisivatpa sellaiset järjettömyydet kuin "6 Arabia/Arabia" tai "14 Eira/Eira".