Siitä Arabia-Arabia ja Eira-Eira järjettömyydestä voidaan päästä eroon muutenkin, vaikka niiden pysäkkien osalta joilla on toisistaan eroava nimi kahdella kielellä näytettäisiin molemmat. Taitaa olla ihan perussnadilainen ilmiö, että kaikki nimet pitää toistaa kuin papukaija, koska ei Espoon busseissa lue esim Westend-Westend.
t. Rainer
Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 06.03.2009 kello 12:32. Syy: vähän jatkettu
Eihän ruotsinkielisistä kilvistä joukkoliikenteessä ole hyötyä kenellekään. Kyse on nimenomaa (sinänsä ymmärrettävästä) tietyn piirin saavutettujen etujen puolustamisesta. PK-seudulla tuskin on paljon ruotsinkielistä porukkaa, joka ei tunne paikkojen suomenkielisiä nimiä.
Linjakilpi on tehtävä / ohjelmoitava siten, että se palvelee niinkuin sen pitää. Esim. Varioissa ei voi näyttää isoa määränpäätekstiä, koska on kaksi erillistä tekstiriviä. Saneeratuissa Nr II:ssä on puolestaan iso yhtenäinen nestekidekilpi, jota luulisi voivan käyttää niin, ettei siinä lue ARABIA ARABIA, vaan ARABIA tällä periaatteella. Eikä siitä ruotsinkielisen osuuden poisjättämisessä läheskään aina voitettaisi suurempaa kokoa. Loppuviimein ruotsinkielisyyden poistaminen, ja sitäkautta näivettäminen ei olisi kenenkään voitto.
Joo, Belgia on huono esimerkki, sillä maa on virallisesti kolmikielinen. Tosin tuota kolmatta kieltä eli saksaa puhutaan vain pienellä alueella lähinnä maan itäosassa Eupenin ja Malmedyn seudulla. Belgia on ehkä karmein esimerkki kielikiistoista: Mikä muu (Euroopan) maa on ollut monta kuukautta ilman hallitusta, kun erikieliset ihmiset eivät pääse sopuun asioista? Flaamin- ja ranskankieliset ihmiset ovat toki erilaisia mm. kielitaidoltaan ainakin omien kokemusteni mukaan: flaaminkielisellä alueella useimmat ihmiset puhuvat hyvää englantia, kun taas ranskankielisellä alueella on vaikeuksia löytää englannin kielen taitoista ihmistä. Sekä flaamin- että ranskankielisten belgialaisten täytyy koulussa opetella toistensa kieli - ranskankielisiltä vain tuppaa unohtumaan flaamin kielen taito nopeammin kuin flaaminkielisiltä unohtuu ranskan kielen taito.
Kaksikielisessä Brysselissä oloni on tuntunut kotoisalta, kun julkisten kulkuvälineiden määränpääkyltit näyttävät tietoa kahdella kielellä. Oheinen metrokartta havainnollistanee asiaa:
http://www.stib.be/irj/go/km/docs/ST...rono%20(s).pdf
SNCB/NMBS on omalta osaltaan yrittänyt kulkea kultaista keskitietä Belgian kielikiistojen suhteen. Junissa tulevan automaattikuulutusten ja kilvityksenkin kieli määräytyy sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Esimerkiksi junan lähtiessä flaaminkielisestä Leuvenista määränpääkyltissä lukee "De volgende halte is Luik-Guillemins" (Luik=Liege). Kun juna sitten saapuu seuraavalle asemalle eli ranskankieliseen Liege-Guilleminsiin, määränpääkyltissä lukee "Nous arrivons a Liege-Guillemins" (eikä flaamin kielellä "We komen aan in Luik-Guillemins").
Kävin puolitoista vuotta sitten saksankielisessä Eupenissa ja junani saapuessa sinne määränpääkyltti ei tainnut näyttää saapumisen yhteydessä yhtään mitään.
We komen aan in Erps-Kwerps.
Nämä vaihtuvat tekstitkin ovat hankalia. Kampin kaukoliikenneterminaalissa on niin paljon asiaa kahdella kielellä, että saman paikkakunnan toistuminen suomeksi kestää parhaimmillaan puoli minuuttia, jopa minuutinkin. Ruutu kelaa läpi kaikki reitin paikkakunnat näyttäen muutaman kerrallaan. Mitä hyötyä on sitä paitsi siitä, että Ouluun menevä bussi näkyy nimellä Uleåborg, mutta takaisin Oulusta Helsinkiin menevä bussi kilvitetään Oulussa vain suomeksi. Ruotsinkielinenhän ei osaa enää palata Oulusta Helsinkiin, kun ei bussin sekä bussiaseman kilvitys ole oikealla kielelläJa jos osaa, niin silloinhan ne kilvitykset ruotsiksi eivät ole oikeasti tarpeellisia, vaan ilmankin pärjättäisiin.
Yöbussissa on tunnelmaa
Nojaa, kaksikielisyys on rikkaus ja sitä pitää tukea. Jos kuulutukset käyvät hermoille niin niissä pitää keskittyä olennaiseen. Vaihtoyhteydet ja muu tieto pitää olla tarpeeksi suurilla näytöillä, ei takuulla häiritse.
Tottakai syntyy aina tuollaisia vähemmän onnistuneita ratkaisuja, mutta ne voidaan ratkaista melko helposti kuten Kai(j)saniemen kohdalla tehtiin.
Myös Sveitsissä ollaan tarkkoja kielialueiden suhteen. Hyvä esimerkki on Fribourg. Suurempi osa kaupungista, keskusta ja myöskin rautatieasema sijaitsevat ranskanikielisellä alueella, joten esim. rautatieasemalla ja junissa lukee vain Fribourg, vaikka kaupungilla on myös sakasnkielinen nimi Freiburg. Kaikki noudattavat pilkuntarkasti kielirajana kulkevaa jokea. Täten myös joen ylittävällä sillalla Genève-Zürich junan koduktööri vaihtoi kieltä asiakaspalvelussa.
Kun matkustin joulukuussa linja-autolla Vaasasta Pietarsaareen, niin Uudessakaarlepyyssä kyytiin tuli paljon maahanmuuttajataustaisen näköisiä matkustajia, jotka puhuivat ruotsia ja jotain tuntematonta kieltä. Suomalaisten lukumäärän on ennustettu alkavan vähetä ja humoristisesti on arveltu, että viimeinen suomalainen olisi Närpiössä asuva ruotsinkielinen musliminainen. Matkustuskokemukseni valossa tämä ei ehkä ole aivan pelkkää huumoria.
Kun joskus 1980-luvulla matkustin bussissa Etelä-Espoossa, kyytiin tuli joukko esikouluikäisen näköisiä lapsia, jotka puhuivat ruotsia. Heidän puhettaan ei voinut olla kuulematta ja korvaani tarttui sana "roskisbiil". Tällä sanan kirjoitustavalla yritän kuvata, miltä sana suomenkielisestä kuullosti. Olikohan kyseessä jäteauto espoonruotsiksi? (Tämä liittyy joukkoliikenneaiheeseen myös YTV:n toisen toimialan kautta.)
On minullakin yksi jugoslaavituttu, jonka kuulin kerran juttelevan vanhemmilleen 80 % sanoista serbokroatiaksi, 20 % sanoista suomeksi. Sinänsä vähän sääli, mutta hyvä että puhui edes suurimmaksi osaksi äidinkieltään.
Sakari Kestinen
Mutta jos vaikka Arabia lukee vain kerran, mistä tietää, onko se kirjoitettu suomeksi vai ruotsiksi. Aiheesta tuli taannoin kuunneltua tiukkasanaista väittelyä raitiovaunupysäkillä, kun pysäkkikatoksen linjakilvissä kutosen kohdalla on vanha kilpi jossa lukee "Arabia Arabia" ja kasin kohdalla uusi kilpi jossa on vain kertaalleen "Arabia". Että kumpaa kieliryhmää kasi-kilvessä sorrettiin.