Sivu 6 / 7 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 234567 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 76-90/98

Viestiketju: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

  1. #76

    Liittynyt
    28.07.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    174

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Ehdotan, että toimitaan samalla tavalla kuin valtaosassa muitakin maita, eli kuulutukset ja kyltit vain maan valtakielellä. Ylimääräiset kielet vain sekoittavat. Onko järkeä häiritä 95 % matkustamista vain 5 % tarvitsemalla kielellä, kun vieläpä nämä 5 % osaavat suomeakin niin hyvin, että todellisuudessa tarvetta ruotsin kielelle ei ole. Sillä, kun suomenruotsalaiset vaativat härkäpäisesti kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman "och samma på svenska" -kääntämistä, niin he aiheuttavat todellisuudessa haittaa ja häiriötä kaikille. Jos he itsekin ymmärtävät suomea, niin ketä varten niitä ruotsinkielisiä kylttejä ja kuulutuksia tehdään, historialliseksi reliikiksikö? Virossakin on ymmärretty, että virolaiset puhuvat viroa. Venäjäksi näkee hyvin harvoin mitään, vaikka kolmasosa virolaisista puhuu äidinkielenään venäjää. Samoin Ruotsissa on vaikea löytää mitään suomeksi, vaikka siellä on suomenkielisiä satojmenlahtea tuhansia. Siellä on vuosikymmenien ajan kielletty jopa suomen puhuminen koulujen välitunneilla. Ja Ruotsihan on se onnela, josta mallit tänne Suomeenkin haetaan, joten miksi ei tätä?
    Tässä muutama reflektion tältä puolelta Suomenlahtea:
    Suomi on historiallista syistä kaksikielinen, Suomi kuului osana Ruotsin valtakuntaa germaaniseen kieliperheeseen yli 600 vuotta ja lähes kaikki päättäjät olivat ruotsinkielisiä siihen aikaan. Eikös jopa 'Maamme laulu' kirjoitettu ensin ruotsiksi?

    Suomenkieli ei ole koskaan ollut virallinen kieli itse riikinruotsin alueella, ainoastaa Valtakunnan itäpuolella (nykyinen Suomi).
    Ruotsin vähemmistölaki joka turvaa eri kielien ( suomi, meänkieli, saamenkieli, jiddisch ja romani + elekieli) käyttöoikeuden tietyillä alueilla, esim suomenkieli muutamassa Pohjoisuotsin kunnassa (Kiruna, Pajala jne) mutta muualla ei voi vaatia suomenkielen käytön oikeutta viranomaisten yhteyksissä, esim oikeuslaitos, veroviranomaiset).
    Nykyinen hallitus on toki lisännyt suomenkielisten käyttöaluetta myös Mälardalenin alueelle, mutta en tiedä milloin tämä tulee olemaa todellisuutta.

    Joten maiden kielipolitiikkaa on mahdotonta verrata sellaisenaan koska lähtökohdat ovat niin erilaiset.

  2. #77
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antaeus Näytä viesti
    Tässä muutama reflektion tältä puolelta Suomenlahtea:
    Suomi on historiallista syistä kaksikielinen, Suomi kuului osana Ruotsin valtakuntaa germaaniseen kieliperheeseen yli 600 vuotta ja lähes kaikki päättäjät olivat ruotsinkielisiä siihen aikaan. Eikös jopa 'Maamme laulu' kirjoitettu ensin ruotsiksi?
    Suomenkieli ei ole koskaan ollut virallinen kieli itse riikinruotsin alueella, ainoastaan Valtakunnan itäpuolella (nykyinen Suomi).
    Niin totta kai Valtakunnan itäosassa päättäjät ja vallasväki käyttivät "isännän" kieltä.
    Mutta on aika rohkeaa sanoa, että Suomi kuului germaaniseen kieliperheeseen.
    Kyllähän kansamme valtaosa puhui kuitenkin suomea. Ja ikeen alta päästyään tuli kielestämme vähitellen sitten hallintokielikin.
    Jos nyt jotain pysäkkikuulutuksistakin, niin tuollainen asia pitäisi toki irrottaa kielipolitiikasta ja tarjota palvelua tarpeiden mukaan.

  3. #78
    ess
    ess ei ole kirjautuneena
    ess avatar
    Liittynyt
    10.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    733

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antaeus Näytä viesti
    Joten maiden kielipolitiikkaa on mahdotonta verrata sellaisenaan koska lähtökohdat ovat niin erilaiset.
    Juu. Ruotsalaiset olivat sortajia ja suomalaiset sorrettuja. Edelleenkin ruotsalaisista paistaa suurvaltamentaliteetti läpi.
    "Juna toisi huumeet."

  4. #79

    Liittynyt
    02.09.2007
    Viestejä
    86

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Aiemmin tässä ketjussa joku kysyi, että eikös Ruotsista tulisi ottaa mallia, kun siellä on osattu keskittyä yhteen kieleen. Sanoisin, että Suomi on harvinaisen hyvä esimerkki (tällä hetkellä) suomenruotsalaisten aseman suhteen. Omankieliset koulut, tienviitat, sanomalehdet, radiokanavat ja joka korkeakoulut sopisivat esimerkiksi monelle seudulle, missä on jokin historiallinen vähemmistökieli.

    Toki suomenruotsalaisten historia poikkeaa valtaosasta eri kielivähemmistöjen taustasta. Ruotsin kieli on Suomessa ikään kuin "taantunut" jyräävästä hallinnon kielestä hyvinvoivaksi vähemmistöksi. Vaikkapa karjalan kielen asema Karjalassa, samoin suomen kielen asema Pohjois-Ruotsissa on ollut vahvasti alisteinen valtion valtakielelle heti koulujärjestelmästä ja kaupungistumisesta lähtien. Mielestäni se ei silti tarkoita, etteikö suomenruotsin asemasta voitaisi ottaa mallia muualla. Karjalankieliset päiväkodit, peruskoulut, lukiot ja yliopisto olisivat pelastus vanhalle kulttuurille. Venäjän kieli opittaisiin samalla niin kuin suurin osa suomenruotsalaisista oppii suomen kielen, niin ettei sitä usein edes korva erota opituksi.

  5. #80

    Liittynyt
    28.07.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    174

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ess Näytä viesti
    Juu. Ruotsalaiset olivat sortajia ja suomalaiset sorrettuja. Edelleenkin ruotsalaisista paistaa suurvaltamentaliteetti läpi.
    Eikös tuo asenne kerro enemmän itsesäälistä kuin todellista mielipiteestä?

    Mielestäni suomalaisten pitäisi olla ylpeitä kaksikielisestä maastaan!

    Kysy joltain sveitsiläiseltä jos he haluaisivat luopua neljästä virallisesta kielestään.
    Viimeisin muokkaaja antaeus; 23.03.2009 kello 21:13.

  6. #81
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2124

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antaeus Näytä viesti
    Kysy joltain sveitsiläiseltä jos he haluaisivat luopua neljästä virallisesta kielestään.
    Eivätkä juuri osaa toistensa kieltä, eivätkä sen puoleen paljoa matkustele "vieraskielisten" kantoneissa kuin mitä on pakko.

    Sveitsin valaliittoa varmasti kannatetaan sataprosenttisesti joka kolkassa, eivätkä he siksi "rettelöi" kielikysymyksissä keskenään. Eivätkä vaadi oman kotikielensä osaamista toiskielisissä kantoneissa. Se takaa yksikielisyyden "sisävaltioissa" eli kantoneissa ja rauhanomaisen rinnakkaiselon koko valtion alueella. Kaikkein kurinalaisinta on elämä ranskankielisissä kantoneissa.

  7. #82

    Liittynyt
    28.07.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    174

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Eivätkä juuri osaa toistensa kieltä, eivätkä sen puoleen paljoa matkustele "vieraskielisten" kantoneissa kuin mitä on pakko.

    Sveitsin valaliittoa varmasti kannatetaan sataprosenttisesti joka kolkassa, eivätkä he siksi "rettelöi" kielikysymyksissä keskenään. Eivätkä vaadi oman kotikielensä osaamista toiskielisissä kantoneissa. Se takaa yksikielisyyden "sisävaltioissa" eli kantoneissa ja rauhanomaisen rinnakkaiselon koko valtion alueella. Kaikkein kurinalaisinta on elämä ranskankielisissä kantoneissa.
    Ne jotka asuvat saksankielisissä kantoneissa ovat 'pakotettuja' lukemaan ranskaa, ensinmäisenä vieraana kielenä Hochdeutsch:in jälkeen. Italian opiskelu on vapaaehtoista mutta useat lukevat sitä kuitenkin lukiossa.
    Myös Welschschweiz:ssa jota myös kutsutaan Suisse Romande:iksi, on pakko opiskella saksaa. Myös Tessinin kantoonissa jossa puhutaan italiaa on pakko opiskella saksaa.
    Joten ei sielläkään niin helpolla päästä!

    Ja sitäpaitsi: huomaa että saksankieliset aloittavat ranskanlukemisen ennen kuin aloitetaan englanninkieli koulussa!

  8. #83
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Kaikkein kurinalaisinta on elämä ranskankielisissä kantoneissa.
    Mitenköhän juuri ranskankieliset ovat taas niitä, jotka pitävät kynsin ja hampain kiinni omasta kielestään? Tosin ranskankielisillä on ainakin tietynlaista ylpeyttä omaa kieltään kohtaan Sveitsissä, Belgiassa, Kanadassa, ...
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  9. #84
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut SD202 Näytä viesti
    Mitenköhän juuri ranskankieliset ovat taas niitä, jotka pitävät kynsin ja hampain kiinni omasta kielestään? Tosin ranskankielisillä on ainakin tietynlaista ylpeyttä omaa kieltään kohtaan Sveitsissä, Belgiassa, Kanadassa, ...
    Pitääköhän paikkansa sellainen kuulopuhe, että ranskalaiset olisivat jossain historiansa vaiheessa vaihtaneet alkuperäisen keltinsukuisen kielensä latinan kielen murteeseen, jota sitten jossain myöhemmässä vaiheessa olisi alettu kutsua ranskan kieleksi?

  10. #85
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3344

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Pitääköhän paikkansa sellainen kuulopuhe, että ranskalaiset olisivat jossain historiansa vaiheessa vaihtaneet alkuperäisen keltinsukuisen kielensä latinan kielen murteeseen, jota sitten jossain myöhemmässä vaiheessa olisi alettu kutsua ranskan kieleksi?
    Samoin kuin varhaiskeskiajan frankit ja normannit sen aikaiseen Gallian vulgaarilatinaan.
    Sakari Kestinen

  11. #86

    Liittynyt
    26.06.2008
    Sijainti
    Tallinna, Viro
    Viestejä
    5

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Hei!

    (Mun suomen kielen taito ei ole hyvä, joten pyydän anteeksi, jos on virheitä.)

    Olen kotoisin Virosta ja meidän joukkoliikennefoorumeilla meillä on pieni kysymys - mitä tapahtuu, kun linjakilpi on epäkunnossa? Virossa on muovinen merkki tästä, mutta kukaan meistä on nähnyt näitä merkkejä Suomessa. Olen hyvin kiinnostunut tästä asiasta, niin olisin kiitollinen, jos joku vastasi.
    (Tiedän, että tämä aihe ei ole erityisesti tästä, mutta en ole löytänyt parempaa aihetta enkä halua aloittaa uutta.)

  12. #87

    Liittynyt
    28.10.2007
    Viestejä
    21

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Kai sitä joku muovinen, pahvinen tai paperinen korvike yritetään tuulilasille laittaa, onko Virossa sitten jokin virallisempi tapa?

  13. #88
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Tere Kasskaspu! Hyvinhän se suomi näyttää sujuvan. Tarkoittaako "kasskaspu" jotakin?

    Jos raitiovaunussa kilvet ovat pimeinä, niin vaunu ei lähde linjalle ollenkaan, vaan tilalle etsitään sellainen, jossa kilvet toimivat.

    Vikoja niissä kuitenkin esiintyy ihan linja-ajossakin, esim. linjalla 3B tai 3T oleva vaunu saattaa kilven mukaan olla vain 3 (sama koskee 7A/7B:tä), joskus määränpääteksti puuttuu mutta numero sentään on, joskus halliin menevä vaunu on muka linjalla -1.

    Bussipuolella taitaa olla vähän rennompi ote, itse matkustin viime kuussa linjan 14B bussilla, jonka merkinanto (stop-nappulat) eivät toimineet, kuljettaja ilmoitti siitä kyytiin tuleville matkustajille ja käski huikata pysähtymistoiveet suoraan hänelle. 14B:n kuormilla se toimi niinkin, mutta ratikka menisi tuossa vaiheessa kyllä vaihtoon.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  14. #89
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Pysäkkikuulutukset

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Pitääköhän paikkansa sellainen kuulopuhe, että ranskalaiset olisivat jossain historiansa vaiheessa vaihtaneet alkuperäisen keltinsukuisen kielensä latinan kielen murteeseen, jota sitten jossain myöhemmässä vaiheessa olisi alettu kutsua ranskan kieleksi?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Samoin kuin varhaiskeskiajan frankit ja normannit sen aikaiseen Gallian vulgaarilatinaan.
    Tämä menee vähän ohi joukkoliikenneaiheista, mutta mielenkiintoinen aihe sinänsä.

    Kun Caesar valloitti Gallian, paikallinen väestö puhui kelttiläistä kieltä. Rooman armeija puhui puolestaan vulgaarilatinaa, joka ei ollut sama asia kuin klassillinen latina (jota meilläkin Suomessa koulussa opetetaan) vaan näillä kielimuodoilla oli aiemmin historiassa yhteinen kantamuoto. Vulgaarilatina oli siis tavallisen kansan puhekieltä. Koska vulgaarilatina oli hallitsijoiden (ja hallinnon) kieli, se vähitellen voitti sijaa alkuperäiseltä kelttiläiskieleltä.

    Keltti ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan vaan se säilyi perifeerisissä osissa Ranskaa eli käytännössä Bretagnessa samoin kuin läheistä sukua olevina muotoina Irlannissa, Walesissä ja Skotlannissa. Läntisimmissä osissa Bretagnea puhutaan vielä tänäkin päivänä kelttiläistä kieltä bretonia.

    Kelttiläisestä kielestä jäi Galliassa puhuttuun vulgaarilatinaan joitakin piirteitä. Tätä kutsutaan ranskan kielen kelttiläiseksi substraatiksi eli syrjäytyneen kielen vaikutukseksi uuteen valtakieleen.

    No, sitten saapuivat valloittajina frankit, jotka puhuivat germaanista kieltä. Rooman valtakunnan peruja Galliassa oli kuitenkin jo vahva latinalainen kulttuuri ja hallintoperinne. Frankit sopeutuivat tähän ja omaksuivat puolestaan vulgaarilatinan. Heidän mukanaan tuli vahvaa germaanista vaikutusta, joka näkyy ranskan kielen germaanisena superstraattina eli erikielisen valloittajan vaikutuksena alueen kieleen.

    Noina sekavina vuosisatoina ei luonnollisestikaan ollut joukkotiedotusvälineitä tai reaaliaikaista kommunikaatiota. Siksi ei voida puhua yhdestä monoliittisestä vulgaarilatinasta vaan alueellisia murre-eroja oli runsaasti. Vuosisatojen aikana kehittyi kaksi pääsuuntausta: langue d'oc etelässä ja langue d'oïl pohjoisessa, jotka molemmat käsittivät paljon pienempiä murrealueita.

    Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä selkeästi tiedostaneet puhuvansa latinasta eroavaa kielimuotoa: kehitys oli niin vähittäistä. Ranskan kielen olemassaolo erillisenä kielimuotona lasketaan alkavaksi vuodesta 842, jolloin kirjoitettiin nk. Strasbourgin vala (Serments de Strasbourg), jossa tämä kielimuoto esiintyi ensimmäisen kerran kirjoitettuna. Silti piti odottaa aina vuoteen 1539, jolloin annettiin nk. Villers-Cotterêts'n asetus (Ordonnance de Villers-Cotterêts), jonka mukaan ranskan kieli oli pakollinen virallisissa dokumenteissa mm. hallinnossa ja oikeudenkäytössä.

    Ranskan kieli oli periaatteessa vieläkin fragmentoitunut, mutta keskitetyn valtionhallinnon ja kuninkaan aiheuttaman prestiisin vuoksi Île-de-Francen alueen murre (joka kuului langue d'oïl -murreperheeseen) päätyi Ranskan kirjakielen kantamuodoksi, jota hallinto levitti kaikkialle Ranskaan. Kirjakielen rinnalla säilyi paikallisia murteita vielä pitkään, paikoitellen jopa nykypäivään asti. Langue d'oc -alueella murteista kehittyi oksitaanin kieli (l'occitan) jota vieläkin puhutaan jonkin verran.

    1600-luvulta alkaen Ranskan kieltä on normitettu ja kodifioitu, ja edelleen nykyäänkin Ranskan Akatemia vaalii kielen (kuviteltua) puhtautta. Siksi voisi kuvitella että ranskan kieli on yhtä kuin suhteellisen stabiili, yhdenmukainen ja monoliittinen ranskan kirjakieli (esim. 1600-luvun eli siis Ludvig XIV:n, Molièren ja kumppaneiden ranska on nykyihmiselle käytännössä täysin ymmärrettävää, mitä ei välttämättä voi sanoa samassa mitassa Shakespearen ajan englannista). Tämä on kuitenkin fiktiota. Ranskassa puhuttu kieli on todellisuudessa melkoinen alueellinen tilkkutäkki erilaisia vaikutteita jopa parintuhannen vuoden takaa. Jos vertaa nykypäivänäkin miten puhuvat Lillestä, Rennesistä tai Nizzasta kotoisin olevat ihmiset, eron kuulee välittömästi, vaikka kaikki periaatteessa puhuvat samaa ranskaa. Ääntämyseroja on, samoin jonkin verran sanaston eroja.

    Näin siis lyhyesti ja kaavamaisesti esitettynä eli ei siis mikään lopullinen totuus vaan pelkkä pintaraapaisu aiheeseen. Lisätietoa ranskan kielen kehityksestä esim. wikipediasta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_french

  15. #90
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3385

    oletus Vs: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kasskaspu Näytä viesti
    Virossa on muovinen merkki tästä...
    Tarkoitatko ehkä sellaista muovista kilpeä, joka näkyy mm. tässä kuvassa tuulilasin takana (tässä autossa oikea linjakilpikin näyttää kyllä toimivan).

Vastaavia viestiketjuja

  1. Kielitiedettä joukkoliikenteessä
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 108
    Viimeisin viesti: 14.08.2014, 12:32
  2. Crowdsourcing joukkoliikenteessä
    kirjoittanut ultrix foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 12
    Viimeisin viesti: 29.10.2010, 16:58
  3. HSL: Normaaliaikaan siirtyminen seudun joukkoliikenteessä
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 26.10.2010, 10:30
  4. Sattumukset joukkoliikenteessä
    kirjoittanut Tuomas Kyheröinen foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 02.04.2006, 23:41
  5. Lontoon joukkoliikenteessä tänään musta päivä
    kirjoittanut 738 foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 07.07.2005, 13:44

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •