Viestiketju: Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

Alunperin kirjoittanut Kasskaspu

...joten jotkut kuljettajat kirjoitti reitin numero paperille ja laita se tuulilasiin. Onko tämä tapahtui Helsingissä liian?

Helsingissä linjakilpiä (busseissa) ei ohjaa sama järjestelmä, joka hoitaa pysäkki-informaation. Bussien edessä, sivulla ja takana olevat kilvet huolehtii kuljettaja. Mikäli kilvitys joskus ei toimi yhtäkkisessä tilanteessa halutulla tavalla, voi kuljettaja laittaa tuulilasiin erillisen paperin, mutta tällainen ei ole mitenkään jokapäiväistä (ainakaan kovin jatkuvana ilmiönä).

Nähdäkseni raitiolinjojen 3B ja 3T vaunuissa kirjain saattaa puuttua lähinnä hallireiteillä (vaunun tullessa hallista linjalle esim.). Raitioliikenteessä vaunujen kilvityksen hoitaa ensi sijassa Helmi eli järjestelmä, joka huolehtii myös pysäkki-informaatiosta ja liikennevalojen tilaamisesta yms.

Alunperin kirjoittanut Kasskaspu

Mutta silti, digitaalisiin järjestelmiin ei ole noin ikuisesti ... Mikä oli käytetty ennen heitä?

Ennen sähköisiä kilpiä käytettiin nauhakilpiä (rullakilviksikin niitä kutsutaan). Ja nauhakilpiähän on edelleen käytössä aika laillakin vähän vanhemmassa kalustossa.

HKL:n (ja sen seuraajan) bussien kilpihistoriassa voidaan havaita ainakin kolme päävaihetta: 1) peltikilvet 2) nauha- eli rullakilvet 3) sähköiset (eli "digitaaliset") kilvet.

Sinisten bussien osalta peltikilvistä siirryttiin nauhakilpiin vuoden 1969 hankintaerän myötä. Nauhakilvistä siirryttiin sähköisiin kilpiin käytännössä 1990-luvun lopulla. Nauhakilpiä oli ollut jonkun verran käytössä 1950-luvullakin, mutta ne eivät busseissa kestäneet. Vuoden 1968 bussit olivat siis peltikilvillä ja sellaisina ne liikkuivat poistamiseensa eli vuoteen 1978 saakka.

Helsingissä bussiliikennettä ovat harjoittaneet muutkin liikennöitsijät kuin HKL. Niiden kalusto on ollut aikanaan hyvinkin paljon liikennelaitoksen kalustosta poikkeavaa, ei ainoastaan kilpiensä puolesta. Ennen 1970-80-lukuja muiden yhtiöiden autot eivät olleet useinkaan edes "oikeita kaupunkiautoja".

Alunperin kirjoittanut Kasskaspu

Mikä oli käytetty ennen heitä?

Tässä tietoa pääkaupunkiseudulla käytettävistä linjakilvistä.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Selkeyden ja valtaväestön edun tulisi kuitenkin olla ensi sijaisena. Joukkoliikennehän on tarkoitettu joukoille ja joukkoja siellä on tavoitteena palvella parhaiten, marginaaliryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Suomea osaamattomat ruotsinkieliset ovat melko marginaaliryhmää, tahdottiin näin tai ei.

Eivätkö suomenruotsalaiset keskimäärin ole varakkaampia joten voisi kuvitella että autottomia ruotsinkielisiä on vähemmän kuin suomenkielisiä.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Eivätkö suomenruotsalaiset keskimäärin ole varakkaampia joten voisi kuvitella että autottomia ruotsinkielisiä on vähemmän kuin suomenkielisiä.

Nykyään se että omistaa auton ei ole mikään varallisuuden mitta. Käytetty auto on niin halpa että kellä tahansa jolla on vähänkin tuloja, on varaa ostaa sellainen.

Ruotsinkielinen väestö on epätasaisesti jakautunut maassamme, ja ne jotka eivät asu pk-seudulla, asuvat suurimmalti osin seuduilla joissa ei ole raideliikennettä, eli lounais-Suomen saaristossa, etelä-Pohjanmaalla, ja Uudenmaan rannikkoseudulla. Siksi ehkä joukkoliikenteellä, tai ainakaan raideliikenteellä liikkuminen ei ole niin "veressä" heillä. Ainoa yhtenäinen ruotsinkielisten perinteisesti asuttama seutu jota raideliikenne jotenkin kattaa on länsi-Uusimaa. Nykyisin valitettavasti rantaradan ja jopa Hangon radan junien henkilökunan ruotsin taito on pahasti rapistunut.

t. Rainer