Autoilun tarve

Vs: Maunula / Viikki (toinen metrolinja)

Autoilua ei ole saatu hillittyä voimakkaallakaan verotuksella, koska hintajousto on pieni. Eikä lippujen subventointi näytä toimivan käytännössä kuin sosiaalipolitiikkana.

Jos puhutaan hintajoustosta, olisi olennaista erottaa lyhyen aikavälin hintajousto pitkän aikavälin hintajoustosta. Lyhyellä aikavälillä (sanotaan nyt vaikka alle vuosi) hintajousto toki on suhteellise pieni, johtuen siitä että liikkumiseen olennaisesti vaikuttavat tekijät (esim. asunnon sijainti, yhteiskuntarakenne ja auton omistus) muuttuvat hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten aikana. Pitkällä aikavälillä joustot ovat merkittävästi suurempia.

Väite siitä, ettei autoilua oltaisi saatu hillittyä ei nähdäkseni pidä paikkaansa. Esimerkiksi monissa yhdysvaltalaisissa kaupungeissa autoilun asema on paljon vahvempi kuin Helsingissä (tai monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa). Tämä johtuu osaltaan hinnoittelusta.

En oikein usko Anteron selitykseen siitäkään, että seutulipun ja sisäisen hinnan ero selittäisi Länsiväylän ja Itäväylän joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien eron. Vaikka korrelaatio olisikin, syy-seuraus-suhteen todistaminen vaatisi vähän enemmänkin, eikä aiheesta ole mahdollista luotettavia ennustuksiakaan oikein tehdä.

Hintaero on merkittävä (ehkä merkittävin tekijä) kulkumuoto-osuuksien erossa. Tosin se ei ole ainoa selittävä tekijä, myös sosio-ekonomiset tekijät (mm. pakkokäyttäjien määrä) ovat tärkeässä asemassa.

Väite siitä, ettei luotettavia ennusteita olisi mahdollista tehdä ei pidä paikkaansa. Se on totta, että mallien tekemisessä on paljon ongelmia. Myöskin tulevaisuuden ennustaminen (kymmenien vuosien päähän) on erittäin vaikeaa, koska mm. asenteiden ja yhteiskunnan muutosta on lähes mahdotonta ennustaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lyhyen aikavälin muutoksia ja nykytilannetta pystyttäisi ennustamaan kohtuullisen hyvin.

Esimerkiksi Tukholmassa käytetään olennaisesti samoja ennustemenetelmiä kuin Helsingissä. Siellä näiden avulla ennustettiin ruuhkamaksujen vaikutusta liikennekäyttäytymiseen (olennaisestihan tässä on kyse nimenomaan hintajoustoista) ja maksujen käyttöönoton jälkeen todettiin tulosten noudattavan hämmästyttävän tarkasti mallin ennustamia muutoksia. Mielestäni on perusteetonta väittää, etteivätkö mallit toimisi - vaikka ne ovatkin kaukana täydellisestä.

Sitäpaitsi Länsimetron tapauksessa mallit ovat myös sopusoinnussa havaitun todellisuuden kanssa. Nykymetron rakentaminen esimerkiksi ei vaikuttanut kulkumoto-osuuteen, mikä on ennuste myös Länsimetrolle. Vaikka ennusteisiin ei voikaan sokeasti tuijottaa, ei niitä myöskään voi ihan pelkällä mutulla todeta vääriksikään.

Ainoa mikä nykyään on alkanut vaikuttaa, on matka-ajan "hinta"jousto: autoilua hillitsee se, että autoilun kasvaessa väyläkapasiteettia nopeammin käytettynä aikana maksettu hinta kasvaa.

Näinköhän. Muistuttaisin, että PK-seudulla ei kuitenkaan vielä ole merkittäviä ruuhkia. Toisaalta yhteiskuntarakenne hajaantuu jatkuvasti, mikä ei viittaisi siihen, että myöskään matka-ajan suhteen oltaisiin saavutettu "kipuraja". Eikä kovin pian saavutetakaan, koska väyläkapasiteettia kasvatetaan jatkuvasti. Sitäpaitsi monet USA:n autokaupungeista osoittavat, että ihmiset sietävät huomattavasti pahempia ruuhkia kuin mitä Helsingissä on koettu.

Kari
 
Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen artikkeli Tom Vanderbiltin kirjoittamasta liikenneaiheisesta kirjasta "Why We Drive the Way We Do (And What It Says About Us)".

Artikkelin loppuosassa mainitaan Vanderbiltin päättelevän, että 'liikenne muuttuu turvallisemmaksi, kun autoilijoiden ”turvattomuus” kasvaa'. Samantyylisiä kommentteja olen kuullut monilta kuljettajakollegoilta mm. hankalista keskustan risteyksistä liikennevalojen ollessa pois käytöstä.

Tässä linkki HS:n maksuttomalle sivustolle ja maksulliseen digilehteen, jossa on kattavampi selostus aiheesta.

Lieneekö sattumaa vai ei, myös mielipidesivulla on aiheeseen liittyvää asiaa, lainaus alla.

HS Mielipidesivu 22.9.2008 sanoi:
nuoliharmaa.gif
Mielipidesivulla on viime päivinä keskusteltu ansiokkaasti siitä, miten pyöräilijät saadaan näkymään ja kuulumaan paremmin liikenteessä.
Esimerkiksi Heikki Mäntylän ehdotus "räpättimien" käytöstä (HS 18. 9.) on harkinnan arvoinen. Pelkään, että niillä on kuitenkin kovin rajallinen teho sellaisissa tilanteissa, joissa vaara on suurimmillaan – eli tilanteissa, joissa autoilija ja pyöräilijä ovat törmäyskurssilla.
Kuljen työmatkaani sekä autoillen että pyöräillen. Näitä kahta liikkumistapaa käyttäessä on helppo havaita niiden välinen huomattava ero omakohtaisessa liikenneturvallisuudessa.
Erityisesti tämä ilmenee Helsingissä Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueella, jossa autoilijat kovin yleisesti ajavat suojatien yli vihreän valon jo palaessa kevyelle liikenteelle.
Törmäystilanteiden estämiseen varmasti riittävää, villisti hälyttävää ääni- ja valovarustusta ei liene luvallista pyörään asentaa. Eihän pyöräilijöistä mitään joulukuusia pidä tehdä.
Avainasia on liikenteessä liikkujien asennemuutos: valo-opasteiden noudattaminen sekä pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisen kummallisen vihanpidon lopettaminen. Toivoisin, että kanssa-autoilijat suhtautuisivat asiaan samoin.

HARRI T. KANKAANPÄÄ
 
Viimeksi muokattu:
Artikkelin loppuosassa mainitaan Vanderbiltin päättelevän, että 'liikenne muuttuu turvallisemmaksi, kun autoilijoiden ”turvattomuus” kasvaa'. Samantyylisiä kommentteja olen kuullut monilta kuljettajakollegoilta mm. hankalista keskustan risteyksistä liikennevalojen ollessa pois käytöstä.

Hollantilaisessa Makkingan kaupungissahan ei enää tätä nykyä ole ollenkaan liikennemerkkejä eikä esimerkiksi kaistaviivoja (Shared Space-konsepti), ja käsittääkseni kokeilulla on ollut positiivisia tuloksia.

YouTubesta löytyy pieni esittelypätkä kaupungin kokeilusta.
 
Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen artikkeli Tom Vanderbiltin kirjoittamasta liikenneaiheisesta kirjasta "Why We Drive the Way We Do (And What It Says About Us)".

Artikkelin loppuosassa mainitaan Vanderbiltin päättelevän, että 'liikenne muuttuu turvallisemmaksi, kun autoilijoiden ”turvattomuus” kasvaa'. Samantyylisiä kommentteja olen kuullut monilta kuljettajakollegoilta mm. hankalista keskustan risteyksistä liikennevalojen ollessa pois käytöstä.

Tässä linkki HS:n maksuttomalle sivustolle ja maksulliseen digilehteen, jossa on kattavampi selostus aiheesta.

Lieneekö sattumaa vai ei, myös mielipidesivulla on aiheeseen liittyvää asiaa, lainaus alla.

Tämä oli todella mielenkiintoinen artikkeli ja päätelmä. Toisaalta tähän asti itsekin olen ajatellut, että liikenneturvallisuus lisääntyy, kun liikenneympäristöä rakennetaan turvallisemmaksi. Tätä juttua joutuu nyt miettimään uudestaan ja eri näkökulmista.
 
Kaveri kertoi nähneensä Tampereen paikallisbussissa matkustajan joka kuljetti mukanaan joulukuusta. Siitä tuli mieleeni että miten autoton saa kuljetettua suuremman tavaran, esimerkiksi juuri joulukuusen? Pitäisikö suurten tavaroiden kuljettamista bussissa rajoittaa? Mikä olisi silloin bussin vaihtoehto?
 
Tyypillisesti isot tavarat, joita ei ole käytännöllistä kuljettaa bussissa joko tilataan kotiinkuljetuksena tai käytetään vuokrapakettiautoa jota ajetaan itse. Alueellisesta politiikasta riippuu, mikä on bussissa kuljetettavissa. Käytännön rajoitus on siinä, mitä pystyy itse kantamaan.
 
Kolme kirjahyllyä olen tuonut e42:lla Ikeasta kotiin. Korkeus 2,30 m eli ei olisi pienikokoiseen henkilöautoon mahtunut. Bussin lastenvaunutilaan paketti meni kätevästi pystyyn. :)
 
Kaveri kertoi nähneensä Tampereen paikallisbussissa matkustajan joka kuljetti mukanaan joulukuusta. Siitä tuli mieleeni että miten autoton saa kuljetettua suuremman tavaran, esimerkiksi juuri joulukuusen? Pitäisikö suurten tavaroiden kuljettamista bussissa rajoittaa? Mikä olisi silloin bussin vaihtoehto?

Näin myös kaksi kertaa kun jotkut kuljettivat joulukuusia lastenvaunutilassa, mutta ottivat myös sisään keskiovesta. Kuljettajat eivät oikein pitäneet siitä, ja piti selitellä miksi keskioven piti avata.
 
Myös Koskilinjojen autoihin on sopinut kirjahylly ja keskiovi on ollut käytettävissä myös matkaa aloitettaessa.
 
Laitetaanpa vaikka tähän viestiketjuun linkki Espoon (demaritaustaisen) kaupungininsinöörin Martti Tieahon näkemyksiin rata- ja tieinvestoinneista Länsiväylä-lehdessä http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Pa...unkiseudulla-panostaa-tie-vai-ratahankkeisiin (eli nimensä mukaisesti Tieaho puolustaa myös tieinvestointeja).
Sinänsä positiivista että joku kiinnittää huomiota siihen että rahaa on rajallisesti. Mutta.
Länsiväylä sanoi:
Uudet radat eivät poistaisi ruuhkia pääväyliltä tai kehäteiltä. Toimikunnalle esitellyt tietokoneajot tieverkon kuormittumisesta osoittavat Tieahon mukaan aivan muuta.

–Helsinkiin tulevat autoilijat seisoisivat Turunväylällä aamuruuhkissa Lohjalta ja Länsiväylällä Kirkkonummelta asti. Jonot olisivat entistä pidempiä myös kehäteillä sekä Tuusulan- ja Lahdenväylillä, Tieaho tutkii selvityksiä.
Jaa. Voi hyvin olla. Mikäs se ratkaisu sitten on?

Länsiväylä sanoi:
Hän vetäisikin hätäjarrua ratavisioiden rakentelussa.

–Nyt on korkea aika ottaa myös välttämättömät tieinvestoinnit mukaan suunnitteluun.

Tieaho jatkaisi Kehä I:n ja parannustöitä sekä Espoossa Tapiolan alueella että Helsingissä Itäkeskuksessa. Ne, ja muut ykköskehän vaatimat parannustyöt nielisivät noin 500 miljoonaa euroa. Kehä III:n ruuhkia helpottavat parannustyöt vaativat 200 miljoonaa.

Kehä II:n jatkaminen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle maksaisi monien tunnelointien takia jopa 600 miljoonaa euroa. Tieaho pelkääkin, että rakentaminen siirtyykin pitkälle tulevaisuuteen.
Eli siis investoimalla 1,3 miljardia kehäteihin, jolla saadaan siis pari eritasoliittymää, jokunen lisäkaista sekä peräti useampi kilometri ihan uutta moottoritietä, ruuhkat poistuisivat Turunväylältä, Länsiväylältä, kehäteiltä sekä Tuusulan- ja Lahdenväyliltä. Mikäköhän "tietokoneajo" tämmöistä näyttää?

Poikittaisen joukkoliikenteen osuus on naurettavat 15%, sen kasvattaminen esimerkiksi Raide-Jokerin avulla ei pitäisi olla vaikeaa. Ja maksaa kolmasosan siitä mitä esimerkiksi tuo Kehä II rakentaminen.
 
Saisivat kehä II:lle ihan ensimmäiseksi värkätä kunnollisen liittymän Länsiväylän päähän ennenkuin jatkavat sitä katastrofia metriäkään mihinkään suuntaan.
 
Eli siis investoimalla 1,3 miljardia kehäteihin, jolla saadaan siis pari eritasoliittymää, jokunen lisäkaista sekä peräti useampi kilometri ihan uutta moottoritietä, ruuhkat poistuisivat Turunväylältä, Länsiväylältä, kehäteiltä sekä Tuusulan- ja Lahdenväyliltä. Mikäköhän "tietokoneajo" tämmöistä näyttää?

Tällä kai tarkoitettiin sitä tosiasiaa, että tämänhetkisten ennusteiden mukaan Myös säteittäiset moottoritiet tulevat ruuhkautumaan samaan tapaan kuin Kehä I nyt. Jos mitään ei tehdä. Näin ainakin väittää LVM:n Selvitys ruuhkamaksuista. Ohimennen tuossa selvityksessä on yksi tapa tehdä jotain, joka ei maksa, vaan tuo selvää rahaa kassaan. Ja on kannattava myös yhteiskuntataloudellisen laskutavan mukaan.
 
Tieaholle tieinvestoinnit on ”välttämättömiä” mutta joukkoliikennettä ilmeisesti tehdään vain huvin vuoksi. Tieaho on oikeassa kuitenkin ylipäätään arvostellessaan raideliikenteen miljardihankkeita. Mikä on niiden hyöty, jos nekään eivät poista ruuhkia? Onhan HLJ-suunnittelussa tietenkin pallo hukassa, jos ei kerran ratkaisuja löydy. Tosin ei ole ratkaisua esittää Tieahollakaan, sillä autoilulle ei ole mahdollista rakentaa tarpeeksi tilaa, ellei aleta purkaa rakennuksia ja vähentää liikenteen tarvetta siten.

Tieaho haluaisi, että käytetään yhtä paljon rahaa raiteisiin ja teihin. Millä perusteella? Mikä peruste raha on? Espoon metro maksaa miljardin, mutta ei vähennä autoilua. TramWest maksaisi puoli miljardia ja vähentäisi autoilua. Hankkeen hinta on väärä mittari, pitää mitata hyötyä. Se vaan taitaa olla paljon vaikeampaa. Vallitsevan laskutavan mukaan kun ainoa hyöty on liikenteen nopeutuminen. Tosin ei Espoon metron miljardi siihenkään auta. TramWest ehkä auttaisi, kun kerran vähentää autojen määrää.

Tieaho ei tainnut kumminkaan arvostella metroa, jota virkansa puolesta on ollut itse ponnekkaasti tukemassa.

Antero
 
Länsiväylä sanoi:
Helsinkiin tulevat autoilijat seisoisivat Turunväylällä aamuruuhkissa Lohjalta ja Länsiväylällä Kirkkonummelta asti. Jonot olisivat entistä pidempiä myös kehäteillä sekä Tuusulan- ja Lahdenväylillä, Tieaho tutkii selvityksiä.

En tiedä ko. väylien ruuhkista enkä alalla käytyistä simulaatioista yhtään mitään, mutta jäin ihmettelemään, että saavatko ruuhkat kasvaa simulaatioissa rajattomasti? Todellisuudessahan ihminen oppii, joskus suorastaan nopeammin kuin Pavlovin koira, ja keksii muita toimintatapoja, jos tietä pitkin ei pääse töihin. Siis muuttaa, vaihtaa työpaikkaa, tekee etätöitä, neuvottelee itselleen uuden työajan ruuhkahuippujen ulkopuolelta, vaihtaa bussiin jos sellaisia on jne. En tällä tarkoita sanoa, etteikö tämä kyseenomainen simuloitu ruuhka olisi realistinen.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös