
Mielipidesivulla on viime päivinä keskusteltu ansiokkaasti siitä, miten pyöräilijät saadaan näkymään ja kuulumaan paremmin liikenteessä.
Esimerkiksi Heikki Mäntylän ehdotus "räpättimien" käytöstä (HS 18. 9.) on harkinnan arvoinen. Pelkään, että niillä on kuitenkin kovin rajallinen teho sellaisissa tilanteissa, joissa vaara on suurimmillaan – eli tilanteissa, joissa autoilija ja pyöräilijä ovat törmäyskurssilla.
Kuljen työmatkaani sekä autoillen että pyöräillen. Näitä kahta liikkumistapaa käyttäessä on helppo havaita niiden välinen huomattava ero omakohtaisessa liikenneturvallisuudessa.
Erityisesti tämä ilmenee Helsingissä Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueella, jossa autoilijat kovin yleisesti ajavat suojatien yli vihreän valon jo palaessa kevyelle liikenteelle.
Törmäystilanteiden estämiseen varmasti riittävää, villisti hälyttävää ääni- ja valovarustusta ei liene luvallista pyörään asentaa. Eihän pyöräilijöistä mitään joulukuusia pidä tehdä.
Avainasia on liikenteessä liikkujien asennemuutos: valo-opasteiden noudattaminen sekä pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisen kummallisen vihanpidon lopettaminen. Toivoisin, että kanssa-autoilijat suhtautuisivat asiaan samoin.
HARRI T. KANKAANPÄÄ