Vs: Maunula / Viikki (toinen metrolinja)
Jos puhutaan hintajoustosta, olisi olennaista erottaa lyhyen aikavälin hintajousto pitkän aikavälin hintajoustosta. Lyhyellä aikavälillä (sanotaan nyt vaikka alle vuosi) hintajousto toki on suhteellise pieni, johtuen siitä että liikkumiseen olennaisesti vaikuttavat tekijät (esim. asunnon sijainti, yhteiskuntarakenne ja auton omistus) muuttuvat hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten aikana. Pitkällä aikavälillä joustot ovat merkittävästi suurempia.
Väite siitä, ettei autoilua oltaisi saatu hillittyä ei nähdäkseni pidä paikkaansa. Esimerkiksi monissa yhdysvaltalaisissa kaupungeissa autoilun asema on paljon vahvempi kuin Helsingissä (tai monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa). Tämä johtuu osaltaan hinnoittelusta.
Hintaero on merkittävä (ehkä merkittävin tekijä) kulkumuoto-osuuksien erossa. Tosin se ei ole ainoa selittävä tekijä, myös sosio-ekonomiset tekijät (mm. pakkokäyttäjien määrä) ovat tärkeässä asemassa.
Väite siitä, ettei luotettavia ennusteita olisi mahdollista tehdä ei pidä paikkaansa. Se on totta, että mallien tekemisessä on paljon ongelmia. Myöskin tulevaisuuden ennustaminen (kymmenien vuosien päähän) on erittäin vaikeaa, koska mm. asenteiden ja yhteiskunnan muutosta on lähes mahdotonta ennustaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lyhyen aikavälin muutoksia ja nykytilannetta pystyttäisi ennustamaan kohtuullisen hyvin.
Esimerkiksi Tukholmassa käytetään olennaisesti samoja ennustemenetelmiä kuin Helsingissä. Siellä näiden avulla ennustettiin ruuhkamaksujen vaikutusta liikennekäyttäytymiseen (olennaisestihan tässä on kyse nimenomaan hintajoustoista) ja maksujen käyttöönoton jälkeen todettiin tulosten noudattavan hämmästyttävän tarkasti mallin ennustamia muutoksia. Mielestäni on perusteetonta väittää, etteivätkö mallit toimisi - vaikka ne ovatkin kaukana täydellisestä.
Sitäpaitsi Länsimetron tapauksessa mallit ovat myös sopusoinnussa havaitun todellisuuden kanssa. Nykymetron rakentaminen esimerkiksi ei vaikuttanut kulkumoto-osuuteen, mikä on ennuste myös Länsimetrolle. Vaikka ennusteisiin ei voikaan sokeasti tuijottaa, ei niitä myöskään voi ihan pelkällä mutulla todeta vääriksikään.
Näinköhän. Muistuttaisin, että PK-seudulla ei kuitenkaan vielä ole merkittäviä ruuhkia. Toisaalta yhteiskuntarakenne hajaantuu jatkuvasti, mikä ei viittaisi siihen, että myöskään matka-ajan suhteen oltaisiin saavutettu "kipuraja". Eikä kovin pian saavutetakaan, koska väyläkapasiteettia kasvatetaan jatkuvasti. Sitäpaitsi monet USA:n autokaupungeista osoittavat, että ihmiset sietävät huomattavasti pahempia ruuhkia kuin mitä Helsingissä on koettu.
Kari
Jos puhutaan hintajoustosta, olisi olennaista erottaa lyhyen aikavälin hintajousto pitkän aikavälin hintajoustosta. Lyhyellä aikavälillä (sanotaan nyt vaikka alle vuosi) hintajousto toki on suhteellise pieni, johtuen siitä että liikkumiseen olennaisesti vaikuttavat tekijät (esim. asunnon sijainti, yhteiskuntarakenne ja auton omistus) muuttuvat hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten aikana. Pitkällä aikavälillä joustot ovat merkittävästi suurempia.
Väite siitä, ettei autoilua oltaisi saatu hillittyä ei nähdäkseni pidä paikkaansa. Esimerkiksi monissa yhdysvaltalaisissa kaupungeissa autoilun asema on paljon vahvempi kuin Helsingissä (tai monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa). Tämä johtuu osaltaan hinnoittelusta.
Hintaero on merkittävä (ehkä merkittävin tekijä) kulkumuoto-osuuksien erossa. Tosin se ei ole ainoa selittävä tekijä, myös sosio-ekonomiset tekijät (mm. pakkokäyttäjien määrä) ovat tärkeässä asemassa.
Väite siitä, ettei luotettavia ennusteita olisi mahdollista tehdä ei pidä paikkaansa. Se on totta, että mallien tekemisessä on paljon ongelmia. Myöskin tulevaisuuden ennustaminen (kymmenien vuosien päähän) on erittäin vaikeaa, koska mm. asenteiden ja yhteiskunnan muutosta on lähes mahdotonta ennustaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lyhyen aikavälin muutoksia ja nykytilannetta pystyttäisi ennustamaan kohtuullisen hyvin.
Esimerkiksi Tukholmassa käytetään olennaisesti samoja ennustemenetelmiä kuin Helsingissä. Siellä näiden avulla ennustettiin ruuhkamaksujen vaikutusta liikennekäyttäytymiseen (olennaisestihan tässä on kyse nimenomaan hintajoustoista) ja maksujen käyttöönoton jälkeen todettiin tulosten noudattavan hämmästyttävän tarkasti mallin ennustamia muutoksia. Mielestäni on perusteetonta väittää, etteivätkö mallit toimisi - vaikka ne ovatkin kaukana täydellisestä.
Sitäpaitsi Länsimetron tapauksessa mallit ovat myös sopusoinnussa havaitun todellisuuden kanssa. Nykymetron rakentaminen esimerkiksi ei vaikuttanut kulkumoto-osuuteen, mikä on ennuste myös Länsimetrolle. Vaikka ennusteisiin ei voikaan sokeasti tuijottaa, ei niitä myöskään voi ihan pelkällä mutulla todeta vääriksikään.
Näinköhän. Muistuttaisin, että PK-seudulla ei kuitenkaan vielä ole merkittäviä ruuhkia. Toisaalta yhteiskuntarakenne hajaantuu jatkuvasti, mikä ei viittaisi siihen, että myöskään matka-ajan suhteen oltaisiin saavutettu "kipuraja". Eikä kovin pian saavutetakaan, koska väyläkapasiteettia kasvatetaan jatkuvasti. Sitäpaitsi monet USA:n autokaupungeista osoittavat, että ihmiset sietävät huomattavasti pahempia ruuhkia kuin mitä Helsingissä on koettu.
Kari
