Autoilu kaupungin elävöittäjänä

Vesa Nurminen sanoi:

Mieluummin kokonaan autot pois, jotta eteläpuolikin saadaan liitettyä keskustaan. Onhan siellä eteläpuolella kuitenkin vielä paljon liikkeitä ja kahden korttelin päässä mm. Roobertin kävelykatu. Kaivakoot autoilijat metromyyrän kaverina ajotunnelia Erottajan parkkiluolaan, niin kadulla muut sitten voivat kävellä, kulkea pyörällä tai ratikalla. Ja jos joku vielä näinä aikoina hevoskärryillä haluaa tulla, niin sallitaan toki sekin, sillä nämäkin kuuluivat alkuperäisiin suunnitelmiin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Minusta kyllä myös autot kuuluvat elävään kaupunkiin; määrästä voi tietysti tehdä polemiikkia mutta aivan autoton keskusta olisi varsin kuollut paikka.
Vertaapa vaikka täällä Stokiksessa lähiöitä jossa on tehty liikenteen separointi aivan 100 %:sti.
Elävään kaupunkiin kuuluvat niin bussit, ratikat, autot ja kävelijät.
Mutta autot eivät tietenkään saa ottaa yliotetta muilta muodoilta.
Ja autoja tulee olemaan olemassa, vaikka niitä ei bensalla enää sitten ajetakaan. Joukkoliikennettä ei koskaan voida luoda sellaiseksi että henkilöauton kaltaisia vempeleitä ei ollenkaan tarvittaisi.

Vs: Laajasalon raideyhteys

antaeus sanoi:

Vertaapa vaikka täällä Stokiksessa lähiöitä jossa on tehty liikenteen separointi aivan 100 %:sti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä 100 %:n erottelu oli yksi funktionalistisen kaupunkisuunnittelun ajatus, jota toteutettiin 1970-luvulla Helsingissä Merihaassa ja Itä-Pasilassa ja siellä täällä muuallakin Suomessa, mm. Raisiossa, josta rakenteet on lähes täysin jo purettu.

Ajatus täydellisestä erottelusta yritettiin toteuttaa tekemällä autojen ja jalankulkijoiden tasot. Ajatuksessa unohtui kokonaan se, että autonkuljettaja muuttuu jalankulkijaksi heti astuessaan ulos autostaan. Mutta eihän hän siitä saman tien hyppää jalankulkutasolle. Mikä johti siihen, että autotasolla piti kuitenkin järjestää jalankulkua ja toisaalta jalankulkutasolle ajettiin ja ajetaan edelleen atuoilla.

Paljon paremmin erottelu toteutuu Euroopan lukuisissa kävelykeskustoissa. Kun asemakaava ja kaupunki on rakennettu jalankulkijoille, se toimii jalankulkijoille edelleen. Autot vain jätetään jalankululla toimivan alueen ulkopuolelle tai joissain tapauksissa ajetaan sen alle sieltä ulkopuolelta.

Tätä periaatetta voi vallan hyvin soveltaa uudessakin kaupunkisuunittelussa - jos vain halutaan. Ja sitä sovelletaan nykyään kauppakeskuksissa, tosin onnettoman pienessä mittakaavassa verrattuna pieneenkin kävelykeskustaan. Kauppakeskusten kokoa kun rajoittaa se, että sen sisällä tulevat kävelymatkat liian pitkiksi. Mutta vielä ei ole ymmärretty, että sitä varten on olemassa joukkoliikenne, joka on jo käytössä kävelykeskustoissa.

Antero

Vs: Laajasalon raideyhteys

antaeus sanoi:

Minusta kyllä myös autot kuuluvat elävään kaupunkiin; määrästä voi tietysti tehdä polemiikkia mutta aivan autoton keskusta olisi varsin kuollut paikka.
Vertaapa vaikka täällä Stokiksessa lähiöitä jossa on tehty liikenteen separointi aivan 100 %:sti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Lähiöt ja keskusta ovat olennaisesti erilaisia alueita. Keskustasta ei tule "kuollutta" vaikka autoliikenne sieltä poistettaisiinkin, koska sinne pääsee mm. joukkoliikennevälineillä ja palvelut (kahvilat, ravintolat, liikkeet) houkuttelevat joka tapauksessa ihmisiä paikalle. Autottomana keskustasta tulee jopa elävämpi, koska sinne mahtuu enemmän ihmisiä, kun autoille ei tarvitse varata tilaa. Lisäksi alueesta tulee viihtyisämpi, mikä houkuttelee ihmisiä viettämään siellä enemmän aikaa.

Tämä nähdään myös Tukholmassa, jossa elävimmät alueet ovat mielestäni Gamla Stan ja sen "jatkeena" toteutetut autottomat tai lähes autottomat kadut pohjoisessa (Drottningatan) ja etelässä (Götgatan).

Kari

Vs: Laajasalon raideyhteys

Kari sanoi:

Lähiöt ja keskusta ovat olennaisesti erilaisia alueita. Keskustasta ei tule "kuollutta" vaikka autoliikenne sieltä poistettaisiinkin, koska sinne pääsee mm. joukkoliikennevälineillä ja palvelut (kahvilat, ravintolat, liikkeet) houkuttelevat joka tapauksessa ihmisiä paikalle. Autottomana keskustasta tulee jopa elävämpi, koska sinne mahtuu enemmän ihmisiä, kun autoille ei tarvitse varata tilaa. Lisäksi alueesta tulee viihtyisämpi, mikä houkuttelee ihmisiä viettämään siellä enemmän aikaa.

Tämä nähdään myös Tukholmassa, jossa elävimmät alueet ovat mielestäni Gamla Stan ja sen "jatkeena" toteutetut autottomat tai lähes autottomat kadut pohjoisessa (Drottningatan) ja etelässä (Götgatan).

Klikkaa laajentaaksesi...

Gamla Stan on tosiaan varsin viihtyisä, mutta se johtunee siitä että siellä on paljon asuntoja, periaattessa kaikilla kaduilla.
Ja kaupunginosan geometria on niin erikoinen että ei niitä autoja saisi sinne mahtumaan vaikka kuinka änkäisi.

Drottningsgatan sitä vastoin, nyt puhun siitä pätkästä Klarabergsgatanilta Riksdagenille asti on hyvinkin epäviihtyisä! Krims-krams-liikkeitä, taskuvarkaita ja harhautettuja turisteja! En koskaan suosittele omia vierailijoitani sinne päin jos haluaa nähdä 'aitoa' Stokista! Ne korttelit ovat aivan kuolleita n kl 18.00 jälkeen kun viimeinen turkkilaismyyjä joka myy halpoja t-paitoja on sulkenut butiikkinsa.
Drottninggatan PUBista pohjoiseen on sitä vastoin hyvinkin viihtyisä: varsinkin Centralbadetin jälkeen on paljon pikkuisia kauppoja ja suuremmat liikeketjut loistavat poissaolollaan.
Ja onhan se autottomuus ihan kiva ominaisuus, mutta ei kaikkea parantava asia.