Vs: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla
...että metroasema pitää siinä tapauksessa rajata selvästi ja laskea pois sen energiakulutuksesta niiden kaupalliset tilat, sekä se osuus joka todennäköisesti rakennettaisiin muutenkin johonkin liikekeskukseen tai kadun alittamista helpottava jalankulkutunneli siitä riippumatta tuleeko metro vai ei.
Ei se ole mitenkään vaikeata. Metroaseman energiankulutusta on se, minkä aseman ylläpitäjä joutuu maksamaan. Jos joku rakentaa päälle itäkeskuksen, sen kulutus on kauppakeskuksen energiankulutusta. Ei sen kauppakeskuksen rakentamiskustannuksiakaan lasketa metroaseman kustannuksiksi.
Väitän myös, että kokonaisuudetta ajatellen se ei paljon paina, koska parkkiluolia, kellareita ja muita valaistuja ja lämmitettyjä maanalaisia tiloja on niin Espoossa kuin monessa muussa Suomen kaupungissa niin mieletön määrä että niitä yhdistämällä peräkkäin saataisiin metro jos ei ihan Hangosta Utsjoelle, niin melkein.
Liikennejärjestelmän kokonaisuudessa ei metron aiheuttama noin 3000 tonnin päästölisäys todellakaan paljon paina, kun autoilun päästöt ovat 95.000 tonnia. Mutta kun suhteutetaan asia liikenten päästöjen vähentämistavoitteisiin, asia näyttää toiselta.
Liikenteen CO2-päästöjä pitäisi vähentää vuosittain prosentin parin vuosivauhtia. Ei silloin pidä toteuttaa liikenneratkaisuja, jotka lisäävät päästöjä kolme kertaa niin paljon kuin pitäisi vähentää.
Sen voi hyväksyä, että joukkoliikenteen päästöt nousevat, jos autoilun päästöt silloin laskevat enemmän kuin joukkoliikenteen päästöt nousevat. Mutta Matinkylän metron kanssa ei ole näin. Sen lisäksi, että se nostaa joukkoliikenteen pästöjä, se nostaa myös autoilun päästöjä (YVA:n mukaan) 600 tonnia.
Autoiluun liittyvillä kellari-, luola- ja muilla rakennustiloilla ei ole mitään hyvitysarvoa vähentämään metroasemien energiankulutusta. Paitsi siinä tapauksessa, että niitä rakennetaan metron vuoksi, esimerkiksi liityntäpysäköintiä varten, jolloin hyvitysarvo on negatiivinen. Liityntäpysäköintitilojen energiankulutus on laskettava metron energiankulutukseen, kun ne kerran tehdään metron tähden. Se, että liityntäpysäköity auto ei tarvitse jossain toimistokeskittymässä parkkihallia, ei ole metron etu, vaan joukkoliikenteen etu. Toimiston parkkipaikan energiankulutuksen säästyminen voidaan laskea joukkoliikenteen eduksi, mutta suorat bussi- tai ratikkayhteydet tarjoavassa järjestelmässä ei tarvita liityntäpysäköintihallia, vain metrossa.
Kun tehdään päästölaskelmaa, pysäköintihallien energiankulutus perustuu niiden määrään, joka seuraa autojen käytön määrästä. RaideYVA on kyllä tältäkin osin virheellinen, koska eihän siellä ole laskettu näiden tilojen ja siten autoilun yhden päästötekijän päästöjä.
Myös varikkoratkaisujen energiankulutuksessa metro vs muut vaihtoehdot kumoavat toisensa. Niin bussit kuin raitiovaunut tarvitsevat varikkoja ja korjaamoja.
Kyllä tarvitsevat. Mutta eivät ne välttämättä kumoa toisiaan. Ei ole sama asia yllpitää luolaa metrovaunujen säilytykseen tai avokenttää bussien säilytykseen. Metrojunien ja bussien ylläpito ei ole sama asia ja maksa saman verran eikä siten välttämättä kuluta energiaakaan saman verran.
Vaikka metro lisää sähkön kulutusta, ja CO2 ja muita päästöjä voimalaitoksen savupiipuista, niin kumipyöräliikenteessä kaikki päästöt tulevat aina pakoputkesta ulos, ja tuntuvat heti sieraimen korkeudella.
Tämä on sähköisen liikenteen etu, mutta se ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen, koska sille ei ole eroa, mistä CO2 tulee. Mutta metrohan ei poista bussin ja autojen pakoputkista sierainten korkeudelle tulevaa saastaa. Metro vähentää paikallisia päästöjä Länsiväylällä ja lisää niitä liityntäasemilla.
RaideYVA:ssa ennustettiin että ainoat vaihtoehdot jotka lisäävät pk-seudun joukkoliikenteen kokonaismäärää ovat metro ja kombiratkaisu...
Metro lisää YVA:n mukaan autoilun kokonaispäästöä.
YVAn ennusteiriin pitää tosin suhtautua hieman varauksella, koska sen pohjalla ovat lähes 10 vuoden takaiset tiedot pk-seudun väestökehityksestä, autolla vs joukkoliikenteellä matkustamisen kustannuksista, ihmisten elintasosta jne...
YVA tehtiin Espoon tuoreilla maankäytön suunnitelmilla.
Antero
