Vs: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla
Oletko käynyt lämmittämättömässä syvässä maanalaisessa tilassa? Niissä tosiaan on tasainen lämpötila, mutta se ei aivan vastaa metroasemien lämpötilaa
Eli kyllä metroasemia lämmitetään ja varsin runsaasti lämmitetäänkin. Asemilla on kuitenkin paljon ilmaa lämmitettäväksi.
Rullaportaiden energiankäyttökin on lopulta aika helppoa mieltää. 12 henkeä kerrallaan kuljettava hissihän on jo iso hissi. Rullaportaissa voi kuinkin olla monta kymmentä tai jopa toista sataa henkeä samaan aikaan nostettavina tai laskettavina. Puhutaan siis suuritehoisista laitteista, jotka voivat käyttää lyhyessäkin ajassa paljon sähköä. Ei ole se laskeminenkaan mitään vapaapudotusta. Jokainen aseman käyttäjä pitää siis nostaa tai laskea aseman syvyydestä riippuva matka ja siihen kuluu energiaa, vaikka rullaportaat eivät pyörisi sekuntiakaan turhaan. Olen käynyt Hakaniemen aseman itäpään rullaportaiden alla ja niitä eivät aivan pienet laitteet liikuta, vaikka nousukorkeus ei ole pisimmästä päästä.
Metroradalta ja asemilta pitää myös jatkuvasti pumpata sisään tihkuvaa vettä pois. Sekin vie energiaa kohtuullisen paljon, kun vesi pitää nostaa asemalta viemäriverkon tasolle.
Eivät ne impulssipuhaltimet yleensä ole päällä kummassakaan. Metrossa niitä käytettäisiin tulipalon aikana savunpoistoon. Kampissa niitä taidetaan lisäksi käyttää tarpeen mukaan pakokaasujen tuulettamiseen ja tietysti Kampissa on erikseen normaali pakokaasujen tuuletus, jollaista metro ei suoranaisesti tarvitse. Metron ilmanvaihdosta kohtuullisen suuri osa perustuu junien mäntävaikutukseen ja asemien yhteydessä oleviin pystykuiluihin. Asemien ilmanvaihtoa täytynee kuitenkin avustaa tuulettimin ja korvausilmaa pitää lämmittää tarpeen mukaan luultavasti kohtuullisen lämpimille keleille asti, koska muuten maanalaisten asemien lämpötila olisi alle 15 astetta.
Varikoista olen pitkälti samaa mieltä Rainerin kanssa eli ne pitäisi saada HKL:n ympäristöraportista ulos. Ratikoidenkin varikot ovat lämmitettyjä sisätiloja, joten kummallakin liikennemuodolla on luultavasti melko vastaava varikoiden energiankäyttö. Saatan jopa arvata, että Helsingin tapauksessa metrovarikko on tehokkaampi, koska se on uusi ja täsmälleen tarkoitukseensa rakennettu. Metron huoltotarve ja siten huollon energiankulutuskin tahtoo yksinkertaisten junien ja eristetyn liikenneympäristön takia olla pienempi kuin ratikoilla. Bussien ulkosäilytyksen takia niiden varikoiden energiankulutus lienee pienempi. Vastaavasti liikennöinnin energiankulutuksessa pitäisi näkyä autojen aamulämmitys, joka tehdään lisäksi kylmillä ja saastuttavilla polttomoottoreilla eli rasittaa ympäristöä suhteettoman paljon käytettyyn energiamäärään nähden. Tietysti osin lämmitys perustuu moottorin hukkalämpöön, mikä on ihan tehokasta, mutta kylmillä keleillä moottoria täytynee käyttää turhaan.
Liiketilojen energiankulutuksen en usko olevan kovin ratkaisevassa osassa metroasemilla. En ylipäänsä usko, että asemien pinnan lähellä olevat tilat vastaavat kovin suurta osaa asemien energiankulutuksesta. Niitäkään ei kyllä suoraan voi verrata avoimeen alikulkukäytävään.
Oletko käynyt lämmittämättömässä syvässä maanalaisessa tilassa? Niissä tosiaan on tasainen lämpötila, mutta se ei aivan vastaa metroasemien lämpötilaa
Eli kyllä metroasemia lämmitetään ja varsin runsaasti lämmitetäänkin. Asemilla on kuitenkin paljon ilmaa lämmitettäväksi.Rullaportaiden energiankäyttökin on lopulta aika helppoa mieltää. 12 henkeä kerrallaan kuljettava hissihän on jo iso hissi. Rullaportaissa voi kuinkin olla monta kymmentä tai jopa toista sataa henkeä samaan aikaan nostettavina tai laskettavina. Puhutaan siis suuritehoisista laitteista, jotka voivat käyttää lyhyessäkin ajassa paljon sähköä. Ei ole se laskeminenkaan mitään vapaapudotusta. Jokainen aseman käyttäjä pitää siis nostaa tai laskea aseman syvyydestä riippuva matka ja siihen kuluu energiaa, vaikka rullaportaat eivät pyörisi sekuntiakaan turhaan. Olen käynyt Hakaniemen aseman itäpään rullaportaiden alla ja niitä eivät aivan pienet laitteet liikuta, vaikka nousukorkeus ei ole pisimmästä päästä.
Metroradalta ja asemilta pitää myös jatkuvasti pumpata sisään tihkuvaa vettä pois. Sekin vie energiaa kohtuullisen paljon, kun vesi pitää nostaa asemalta viemäriverkon tasolle.
Eivät ne impulssipuhaltimet yleensä ole päällä kummassakaan. Metrossa niitä käytettäisiin tulipalon aikana savunpoistoon. Kampissa niitä taidetaan lisäksi käyttää tarpeen mukaan pakokaasujen tuulettamiseen ja tietysti Kampissa on erikseen normaali pakokaasujen tuuletus, jollaista metro ei suoranaisesti tarvitse. Metron ilmanvaihdosta kohtuullisen suuri osa perustuu junien mäntävaikutukseen ja asemien yhteydessä oleviin pystykuiluihin. Asemien ilmanvaihtoa täytynee kuitenkin avustaa tuulettimin ja korvausilmaa pitää lämmittää tarpeen mukaan luultavasti kohtuullisen lämpimille keleille asti, koska muuten maanalaisten asemien lämpötila olisi alle 15 astetta.
Varikoista olen pitkälti samaa mieltä Rainerin kanssa eli ne pitäisi saada HKL:n ympäristöraportista ulos. Ratikoidenkin varikot ovat lämmitettyjä sisätiloja, joten kummallakin liikennemuodolla on luultavasti melko vastaava varikoiden energiankäyttö. Saatan jopa arvata, että Helsingin tapauksessa metrovarikko on tehokkaampi, koska se on uusi ja täsmälleen tarkoitukseensa rakennettu. Metron huoltotarve ja siten huollon energiankulutuskin tahtoo yksinkertaisten junien ja eristetyn liikenneympäristön takia olla pienempi kuin ratikoilla. Bussien ulkosäilytyksen takia niiden varikoiden energiankulutus lienee pienempi. Vastaavasti liikennöinnin energiankulutuksessa pitäisi näkyä autojen aamulämmitys, joka tehdään lisäksi kylmillä ja saastuttavilla polttomoottoreilla eli rasittaa ympäristöä suhteettoman paljon käytettyyn energiamäärään nähden. Tietysti osin lämmitys perustuu moottorin hukkalämpöön, mikä on ihan tehokasta, mutta kylmillä keleillä moottoria täytynee käyttää turhaan.
Liiketilojen energiankulutuksen en usko olevan kovin ratkaisevassa osassa metroasemilla. En ylipäänsä usko, että asemien pinnan lähellä olevat tilat vastaavat kovin suurta osaa asemien energiankulutuksesta. Niitäkään ei kyllä suoraan voi verrata avoimeen alikulkukäytävään.