Joukkoliikennehankkeiden lobbaus

On ollut ikävä seurata viime päivinä, miten puolue, joka sanoo toimivansa ympäristön puolesta, on yrittänyt kampittaa Laajasalon raitiotietä, jotta sinne joskus rakennettaisiin metro ja noin 10.000 asukasta tekisi päivittäin 6000 automatkaa enemmän kuin raitiotien kanssa. ”Metroa odotellessa” vaaditaan lauttaliikennettä, jonka CO2-päästöt henkeä kohden ovat samassa luokassa kuin autolla ja rikkipäästöt moninkertaiset.
No jaa, ko. lautakunta oli kuitenkin yksimielinen ihan yli puoluerajojen. Samoin kuin toiset lautakunnat olivat kannalla.

Jos äänestämänsä puolueen, ihan sama mikä se on, edustajat puuhaavat jotain mitä ei pidä järkevänä, niin kannattaa pyytää selitystä. Minä olen sellaisen ainakin aina saanut. Sitten kun ymmärtää miksi puolueesi edustajat toimivat toisin kuin haluaisit niin asiasta voi keskustella.

Nyrkkisääntö on että jos 50% ihmisistä vastustaa jotain, niin julkisessa keskustelussa, palautteissa, tms. yhtä myönteistä kommenttia kohti on viisi kielteistä. Eli kannattaa myös kehua kun siihen on aihetta. Miksei sitten vaikka pääministeriä työsuhdelipun edistämisestä. Kustannustehokkaampaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistämistä tosin olisi halvemmat liput, koska työmatkavähenys autoilijalle lasketaan useimmiten halvimman julkisen vaihtoehdon mukaan...
 
No jaa, ko. lautakunta oli kuitenkin yksimielinen ihan yli puoluerajojen. Samoin kuin toiset lautakunnat olivat kannalla.
Olen keskustellut tästä asiasta lautakuntalaisten kanssa, ja on muodostunut aika selkeä kuva miksi ja kuka on masinoinut lausuntoja antavissa lautakunissa samansisältöisiä lausuntoja. Samalta taholta yritettiin esittää myös joukkoliikennelautakunnassa ratikan kaatamista, mutta siellä ei onnistunut. Kuten ei onnistunut Ympäristölautakunnassakaan.

Ympäristölautakunnan ensimmäisessä lisäyksessä on minunkin mielestäni järkeä, sillä kysyin päästöeroja jo Kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun niitä ei raporttiluonnoksessa esitetty. Kun liikennemäärät ovat tiedossa, ovat tiedossa myös päästömäärät, mutta ne eivät olleet tulleet mukaan raporttiin. En pitänyt asiaa kynnyskysymyksenä, sillä päästömäärien suhteet ovat varsin selkeät. Olisin vain halunnut tietää, miten paljon 6000 päivittäistä automatkaa vähentävä ratikka vähentää päästöjä, jotta olisi voinut verrata muihin hankkeisiin.

Antero
 
Vantaan kehäradan puolesta puhuivat tässä keskustelussa http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_30_2008_ke_p_1.shtml

(Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko: Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020 , Eduskunta 1.4.2008)

Muun muun muassa Anu Vehviläinen (kesk, P-Karjala), Mikko Alatalo (kesk, Pirkanmaa), Pertti Salo (kok, Varsinais-Suomi), Oras Tynkkynen (vihr, Pirkanmaa), Mats Nylund (rkp, Vaasa), Christina Gestrin (r, Uusimaa), Marjo Matikainen (kok, Uusimaa), Johanna Karimäki (vihr, Uusimaa), Anne Kalmari (kesk, Keski-Suomi)......

Eli kovasti ovat myös "maakuntien miehet" vakuuttuneita tästä radasta ja sen tarpeellisuudesta. Se on helppo ymmärtää, sillä mahdollisuudet ovat niin valtavat. Ei Konkurssi-Vantaa ole mitään yksin lobannut ole, vaan asian tärkeys on ymmärretty niin oppositiossa kuin hallituspuolueissakin yli puoluerajojen. Selvitystä pikajunaradan tekemisestä kentän kautta ei ole tehty, koska asiasta ei ole poliittista yksimielisyyttä.

Helppohan näitä viittauksia ja name-droppingia on tehdä, mutta luitko edes itse läpi mitä ko. kansanedustajat sanoivat nimenomaan kehäradasta?

Esimerkkejä:

Mikko Alatalo /kesk sanoi:
Aivan oma lukunsa on se, kuinka merkittävästi Vanhasen kakkoshallitus parantaa Pääkaupunkiseudun liikenneoloja. Kehärata ja valtion tuntuva rahallinen panos länsimetron rakentamisessa ovat keskustalaista aluepolitiikkaa siinä missä yksityisteiden avustaminenkin. [...] Keskustan eduskuntaryhmän on helppo tukea Pääkaupunkiseudun liikennehankkeita. Pääkaupunkiseudun menestys tukee maakuntien menestystä.

Elinkeinoelämää ja talouden kasvua palveleva liikennejärjestelmä on elintärkeä kaikille alueille. Maakunnilla on omia kärkihankkeitaan, joiden toteuttaminen tuo alueelle elinvoimaa ja verotuloja. Liikenteen sujumisen tarpeet ja ratkaisut ja myös niiden hinta vain ovat erilaisia eri osissa maata. Harvaanasutuilla seuduilla ihmiset antavat arvoa teiden kunnolle, kun taas kaupunkiseuduilla asuville toimiva ja luotettava joukkoliikenne helpottaa arkielämää parhaiten.

Aivan kaikissa maakunnissa ei uusia hankkeita käynnisty siinä tahdissa ja aikataulussa kuin alueen ihmiset toivoisivat.

Oras Tynkkynen /vihr sanoi:
Historiallista selonteossa on myös poikkeuksellisen mittava satsaus raideliikenteeseen. Tiettävästi ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa ratahankkeisiin investoidaan enemmän kuin tiehankkeisiin. Tämä on johdonmukaista ilmastotavoitteiden kanssa. Ratojen osuutta on tulevaisuudessa edelleen kasvatettava, mihin selonteossa viitataankin.

Kehärata ja Länsimetro saavat nyt rahoituksensa. Pohjanmaan radan kunnostukseen satsataan huikeat 800 miljoonaa euroa. Tampereen seudun lähiraideliikenne pääsee vauhtiin, ja myös Elsa-ja Heli-ratojen varaukset ovat tärkeä signaali tulevaisuuden suunnasta.

Näissä kahdessa puheenvuorossa ei mielestäni sanallakaan korosteta että nimenomaan kehärata on erinomainen hanke. Kyse on yleisluontoisista puheenvuoroista, joissa kehärata esitetään esimerkkinä toteutettavaksi valittavasta hankkeesta, jonka nähdään jossain määrin toteuttavan haluttuja poliittisia linjanvetoja. Sama näyttäisi pätevän kaikkiin muihinkin käytettyihin puheenvuoroihin (etsintäkriteeri: find "Kehärata" tältä sivulta).

Näitä kannanottoja ei mitenkään voi pitää erityisen analyyttisinä juuri kehärata-viittausten osalta. Huomattavaa on myös, että kehärata nähdään nimenomaisesti Helsingin seudun hankkeena ja aluepolitiikkana. Vain satunnaisesti jossain puheenvuorossa oli niputettu liturgianomaisesti maininta valtakunnallisista hyödyistä mukaan.

Sen sijaan tämä oli mielenkiintoinen puheevuoro:

Eero Lehti /kok sanoi:
Suomi joutuu sopeutumaan ilmaston taakkoihin, ja lentoliikenne tässä on varmasti se, jota joudutaan monestakin syystä pohtimaan. Lennonjohto ja harvat liikenneyhteydet, lyhyet lentomatkat eivät ole kovin hyvä yhdistelmä. Sen sijaan parantunut rataverkko, parantunut vaunukalusto tekee rautatieliikenteestä lentoliikenteeseen nähden kilpailukykyisen aina usean sadan kilometrin etäisyydelle. Onkin arvioitu, että lentoliikenne joutuu ennen pitkää pohtimaan aidosti rooliaan, ja on mahdollista, että yhä useammin raideliikenne korvaa maamme sisäisen liikenteen aina tasolle Seinäjoki-Kuopio Helsingistä käsin laskettuna.

Nyt tekeillä olevissa suunnitelmissa ja toteutuksissa on nähtävissä jo se, että Helsingin seudun Kehärata on tulossa, mutta yhteys päärataan on edelleen jossain määrin avoin. Selonteossa on varattu niin sanottuihin teemahankkeisiin 50 miljoonaa, johonka on ajateltu ehkä sijoitettavan myös tämä pääradan ja Helsinki-Vantaan lentoliikenteen välinen ratayhteys. Tällä ratayhteydellä saataisiin mutkaton liikenneyhteys päärataverkkoon. Se toisi todella Helsingin seudulle läheisyyttä siten, että matkustusaika Kuopioon ja ennen kaikkea matkustuskustannus sekä vuorotiheys ja mahdollisuus myös väliasemilta käyttää junaa olisivat nykyistä olennaisesti paremmat. Toivoisin, että liikenneministeri jälleen kerran paneutuisi tähän kysymykseen, koska Kehärata nyt joka tapauksessa tehdään. Kyse ei ole kuin noin kilometrin pituisesta rataosuudesta.

Eero Lehti on oikeilla jäljillä hakiessaan parempaa intermodaliteettia juna- ja lentoliikenteen kesken, mutta ilmeisesti ajatus noin kilometrin rataosasta perustuu siihen, että johdettaisiin kaukojunat kehäradalle eikä niinkään siihen, että tehtäisiin koko rata kaukoliikenteen kannalta hyväksi.

Tämä eduskuntakeskustelu ei mitenkään osoita, että kansanedustajat olisivat hyvin informoituja kehäradasta ja sen vaihtoehdoista vaan kehärataa kannatetaan symbolinomaisesti kun ei paremmasta tiedetä ja toisaalta alueellisen tasapainon vuoksi "pääkaupunkiseudun aluepolitiikkana", jotta vastavuoroisesti saataisiin jotain muuallekin.

Tämä ei sinänsä ole ihme, kun ottaa huomioon kuinka vahvaa lobbaus kehäradan (ent. Marja-rata) puolesta on ollut. Hämmästyttää kuinka esim. Talouselämän välissä on monta kertaa vuodessa propagandaläpyskä nimeltä Aviapoliksen uutisia, ja joka numerossa toistellaan samat mantrat kehäradan siunauksellisuudesta uudestaan ja uudestaan läpi göbbelsmäisellä toistotehokkuudella. Ilmeisesti ajatellaan, että kun jotain toistetaan tarpeeksi usein (ja vaietaan vaihtoehdoista) niin se muuttuu totuudeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Janille sellainen kommentti, että olen lukenut koko keskustelun. Ilmeisesti lukutaitoani epäillään enemmänkin tällä foorumilla. Yhtälailla ed. Alatalo (kesk.) toteaa, että menestyvä pk-seutu on koko Suomen etu. Mutta ainahan kuvio on ollut sama: pk-seutu ei saisi saada mitään ja jos se saa, se on riistoa. Hyvä esimerkki on Espoo, joka ei saanut ollenkaan valtionosuuksia viime vuonna.

Ymmärrän kyllä, että pk-seutu "imee" muualta maasta ihmisiä, mutta kyse voi olla työpaikkojen lisäksi muustakin: ehkäpä moni nuori kokee löytävänsä virikkeellisempää elämää Helsingin seudulta. Aiemminkin olen maininnut suomalaisten kaupunkien ankeuden yhdeksi syyksi. Hyvä esimerkki on vaikka Tampere: samalla on kun haukutaan sinänsä aiheellisesti Pasilaa, on saapuminen Manseen saapumista takapihalle tai Neuvostoliittoon. Vilkaisu Tammelaan kertoo aika paljon. Toisaalta "rento" Tampere vetää ihmisiä paljon,kaikkiahan ei kaupunkikuvalliset arvot kiinnosta.

On totta, että ei kukaan käytä sanaa "erinomainen", mutta uskallan väittää, että ainakin ko. puhujat suhtautuvat rataan myönteisesti. En tietysti ole suomen kielen professori, joten 100% varmuutta ei ole.

Otin keskustelun esimerkiksi siitä, miten laajaa poliittista kannatusta hanke nauttii, kyse ei ole jostain Konkurssi-Vantaan lobbauksesta, jolla ihmisiä on jymäytetty jonkun projektin taakse. Kun nyt esitetyt mielipiteet eivät sitten kelpaakaan, niin harrastan "name droppingia" ja kaikki onkin vain "liturgiaa".

Eero Lehden puheenvuoro on hyvä, mutta hänen ajatuksensa on vähän kaukaa haettu, sillä ainoa keino tuoda pikajunat kentälle on valtaisa tunneli Keravalta Tuusulan kautta Pasilaan.

Omalta osaltani olen aika pian ajatellut lopettaa kehärata-keskustelun, koska rata joka tapauksessa tulee ja kylttikin on pystyssä. Pidän investointia niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin merkittävänä ja uskon sen hyödyttävän suurta joukkoa suomalaisia niin Helsingin seudulta kuin muualtakin. Siinä missä valtio investoi muualla Suomessa, on ihan kohtuullista, että maan suurin kaupunkiseutu saa myös osansa ja vieläpä tavalla, joka nopeuttaa monien ulkopaikkakuntalaistenkin matkaa sekä vähentää päästöjä.
 
Elmo: täytyy sanoa, etten itsekään ole saletti tästä asiasta, on hyvin mahdollista, että sotken tähän Heli-radan asiaa. Helihän olisi ammuttu Tapanilasta itään.
 
Ymmärrän kyllä, että pk-seutu "imee" muualta maasta ihmisiä, mutta kyse voi olla työpaikkojen lisäksi muustakin: ehkäpä moni nuori kokee löytävänsä virikkeellisempää elämää Helsingin seudulta. Aiemminkin olen maininnut suomalaisten kaupunkien ankeuden yhdeksi syyksi. Hyvä esimerkki on vaikka Tampere: samalla on kun haukutaan sinänsä aiheellisesti Pasilaa, on saapuminen Manseen saapumista takapihalle tai Neuvostoliittoon. Vilkaisu Tammelaan kertoo aika paljon. Toisaalta "rento" Tampere vetää ihmisiä paljon,kaikkiahan ei kaupunkikuvalliset arvot kiinnosta.

Antero sanoi jossain aikaisemmassa kommentissa tämän hienosti. Summittaisesti lainaten kyse ei ole siitä, että halutaan paikkaan jossa on töitä tarjolla vaan on pakko lähteä pois sieltä missä ei ole töitä. Harvemmin kyse on pelkistä virikkeistä, niitä kun löytää muistakin suurista kaupungeista Suomessa. Mutta tämähän menee nyt koko keskustelun pointista ohi. Sanottakoon vain, että Tammelan kaupunkikuva ei mitenkään erityisesti paranna Tampereen imagoa ja se kyllä tiedostetaan täällä. Sen sijaan meillä on sellaisia ainutlaatuisia paikkoja kuin Pyynikki ja Pispala (ja järvenrantamaastot yleisemminkin) sekä tietysti Hämeenkadun urbaani ilmapiiri, joista sopii olla ylpeä. Lisää tuollaista tarvitaan, ja vähemmän Tammelaa, Tesomaa ja Hervantaa. Kenties toivottu ja suunniteltu järjestelyratapihan siirto Viinikasta/Rautaharkosta Pirkkalan ja Lempäälän rajamaille mahdollistaa kaupunkikuvan parantamisen lähitulevaisuudessa.

On totta, että ei kukaan käytä sanaa "erinomainen", mutta uskallan väittää, että ainakin ko. puhujat suhtautuvat rataan myönteisesti. En tietysti ole suomen kielen professori, joten 100% varmuutta ei ole.

Otin keskustelun esimerkiksi siitä, miten laajaa poliittista kannatusta hanke nauttii, kyse ei ole jostain Konkurssi-Vantaan lobbauksesta, jolla ihmisiä on jymäytetty jonkun projektin taakse. Kun nyt esitetyt mielipiteet eivät sitten kelpaakaan, niin harrastan "name droppingia" ja kaikki onkin vain "liturgiaa".

Tämä keskustelu kiertää kehää (kuten ratakin), joten ehdotan että pistämme tälle pisteen. Totean vain, että miten päin tahansa lukien tuosta eduskuntakeskustelusta ei paista läpi, että kehärata spesifinä teknisenä toteutuksena nauttisi erityisen laajaa poliittista kannatusta sinänsä (tarkoittaen että kansanedustajat nimenomaan liputtaisivat sen puolesta). Pikemminkin sen tulo on hyväksytty poliittisena realismina eikä kukaan ole pysähtynyt ajattelemaan saisiko samalla rahalla jotain parempaa. Luotetaan asiantuntijoihin ja valmistelijoihin sen kummemmin kyseenalaistamatta ja todetaan että jos hanke on hyvin valmisteltu, niin sittenhän tämä on kannatettava hanke, kun se vaikuttaisi täyttävän yleisesti toivottavia tavoitteita.

Vaan kun tätä ei ole hyvin valmisteltu. Kansanedustajia on petetty, kun heiltä on pimitetty paremmat vaihtoehdot, kun niitä kerran ei ole valmisteltu eikä arvioitu nykyisiä kehäratasuunnitelmia vasten. Olisi aika paljon vaadittu kansanedustajalta, että pystyisi itsenäisesti selvittämään tällaisen hankkeen taustoja ja tutkimaan onko kyseessä järkevin mahdollinen julkisen rahan käyttö.
 
Hämeenkadun urbaani ilmapiiri, joista sopii olla ylpeä.

Hämeenkatu rautatieaseman ja Keskustorin välillä on miellyttävän urbaani, melkein kuin olisi Helsingin Aleksanterinkadulla tai vastaavalla. Lisää tällaista myös Helsingin ulkopuolelle! Kaupungit saisivat uskaltaa olla kaupunkeja, tuskin on liikaa vaadittu edes parin korttelin urbaani osuus suuremmissa kaupungeissa? Pienemmistä kaupungeista voisi miellyttävän keskustan omaavina mainita ainakin Järvenpään ja Iisalmen (!).
 
Hämeenkatu rautatieaseman ja Keskustorin välillä on miellyttävän urbaani, melkein kuin olisi Helsingin Aleksanterinkadulla tai vastaavalla. Lisää tällaista myös Helsingin ulkopuolelle! Kaupungit saisivat uskaltaa olla kaupunkeja, tuskin on liikaa vaadittu edes parin korttelin urbaani osuus suuremmissa kaupungeissa?

Off-topic mutta...

Hämeenkadun länsipää (Keskustorilta Tuulensuuhun) on mielestäni rakennuskannan puolesta jopa upeampi kuin nykyisellään eläväisempi itäpää, mutta on kärsinyt viimeiset parikymmentä vuotta keskustan kaupallisen painopisteen siirtymisestä Stockmannin mukana rautatieaseman suuntaan. Vähän parannusta on tosin luvassa vielä tänä vuonna, kunhan kohtuullisen onnistunut ja katukuvaan sopiva Tampereen Westend -uudisrakennus valmistuu (siihen tulee lehtitietojen mukaan paraatipaikalle nykyisin Hallituskadulla toimiva japanilainen ravintola Maruseki) ja vastapäätä avaa musiikkiteatteri Palatsi upeasti saneeratuissa entisen Kino-Palatsin tiloissa.

Tiedän, että tämä kuulostaa naurettavalta, mutta minulle itselleni tulee Hämeenkadusta jotenkin mieleen Pariisin Champs Elysées. Itse kaduissa on toki eroja, mutta kumpikin linjaa samalla tavalla selkeän kiistattomasti itä-länsi -suunnassa koko kaupungin pääakselin ja on kaupungin pääkatu. Molemmilla on selkeä alku ja loppu (Aleksanterin kirkko -- rautatieasema versus riemukaari -- Place de la Concorde) ja kumpikin nousee selvästi länteen kävellessä niin että tuntee kävelevänsä ylämäkeen. Niin, ja kumpikin on suosittu ja miellyttävä katu ihan vain promeneerauksellekin.

Helsingin Aleksanterinkatu on kyllä urbaani katu, mutta se tuntuu jotenkin sivukadulta suhteessa mahtipontiseen Mannerheimintiehen, jonka laitaa käveleminen puolestaan ei ole mitenkään erityinen elämys ainakaan minulle.

Suomessa on upeita kaupunkimiljöitä monessakin paikassa (kuten Aurajoen ranta Turussa, Rotuaari Oulussa, vanha Porvoo, Helsingin Esplanadi jne.), mutta Hämeenkadun kaltaisia urbaaneja katumiljöitä ei ole liikaa. Veikkaisin, että kaavoittajien korvissa korkeat (keskimäärin 6 kerrosta) umpikorttelit kuulostavat pahalta, niin kuin voivat ollakin huonosti toteutettuna, mutta juuri nämä osaltaan luovat Hämeenkadun tunnelmaa. Suomalaisissa pikkukaupungeissahan yleensä tyydytään keskustassakin vaatimattomiin 2-3 kerrokseen, jolla yleensä syntyy rumaa laatikkomaista betoniarkkitehtuuria, kun mittasuhteissa leveys korostuu korkeutta paljon voimakkaammin.

Tosin kyllä uutta rumaa osataan tehdä Tampereellakin. Tullin alueen Pendoliino-kiinteistö on aivan liian matala ja leveä --> laatikkomainen, ja vaikutelmaa vain korostavat leveät mutta matalat ikkunat. Tulli Business Park puolestaan olisi parempi jos se olisi 3-4 kertaa nykyisen korkuinen: nykyisellään se muistuttaa kovasti Lakalaivan Tampereen Porttia, joka liian matalana on elegantti kuin katkaistu haulikko.
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaisin, että kaavoittajien korvissa korkeat (keskimäärin 6 kerrosta) umpikorttelit kuulostavat pahalta, niin kuin voivat ollakin huonosti toteutettuna, mutta juuri nämä osaltaan luovat Hämeenkadun tunnelmaa. Suomalaisissa pikkukaupungeissahan yleensä tyydytään keskustassakin vaatimattomiin 2-3 kerrokseen, jolla yleensä syntyy rumaa laatikkomaista betoniarkkitehtuuria, kun mittasuhteissa leveys korostuu korkeutta paljon voimakkaammin.

Mielestäni Tampereen viehätys perustuu siihen että se on Pohjoismaiden suurin sisämaassa oleva teollisuuskaupunki. Rakennuskanta on sen mukaista, tyylikkäästi vanhentunutta. Myös ratapiha heti keskustasta etelään ympäröivine entisine tehtaineen oh ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Helsingillä oli paineita saada tavararatapihat ja -satamat keskustasta pois, koska ne eivät sopineet sen pääkaupunki-imagoon, ja niillä ei ollut varaa kasvaa.

t. Rainer
 
Helsingin Sanomat nro 39385 sanoi:
...Samalla liikenteen tarvetta on kuitenkin vähennettävä. Vanhasen vastaus tähän ovat juuri puutarhakaupungit, joissa työpaikat ja palvelut ovat ihmisten lähellä.
Matti Vanhasen (kesk) mielestä puutarhakaupungissa on, oletettavan ilmeisesti puutarhamaista omakotiasumista (oma oletukseni), sekä työpaikkoja ja palveluja.

Kertoisiko joku Vanhasen linjalla oleva, että missä tällainen utopistinen paikka olisi Suomessa nähtävissä. Onko sellainen esimerkiksi Helsingin Sörnäinen vai Kamppi. Jälkimmäiseen ainakin osoittaa tienviittoja "KESKUSTA CENTRUM".

(Kuntavaalit lähestyvät)
 
Takaisin
Ylös