Viestiketju: Kotikunnan vaikutus kausilippujen hinnoitteluun

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Osaako kukaan sanoa, onko Suomi ainoa Euroopan maa jossa kirjoillaolopaikkakunta vaikuttaa joukkoliikenteen kausilipun hintaan? Kun on käyttänyt joukkoliikennettä eri puolella Eurooppaa,niin ei ole tullut pantua merkille että missään muualla olisi tällaista käytäntöä, tai sitten se info joka koskee kanta-asiakkaiden kausilippujen alennuksia on saatavilla vain erikseen pyydettäessä tms. Jotkut entisen itäryhmän maat ovat joukkoliikenteen alennusten osalta oma lukunsa, mutta määräytymisperusteet liittyvät yleensä muihin tekijöihin kuin kirjoillaolopaikkakuntaan.

Asuin kesän 1999 Lyypekissä, kun olin siellä työharjoittelussa. Paikallinen liikennelaitos eli Stadtwerke Lübeck uskoi muitta mutkitta minun olevan opiskelija - niin kuin olinkin - ja niinpä minulle myönnettiin opiskelijalipun kantaosa sen kummemmin kyselemättä. ...Saksalaisetko tarkkoja? Eivät ainakaan jos vertaa Vantaan joukkoliikennetoimistoon: tuohon aikaan Vantaan joukkoliikennetoimisto oli sen sijaan sitä mieltä, että vantaalaiset opiskelijat, joiden opinahjo sijaitsee silloisen YTV -alueen ulkopuolella, eivät tarvitse opiskelijahintaisia matkalippuja liikkuessaan kotikuntansa alueella. (No, nyt tuo on onneksi korjattu.)

Alunperin kirjoittanut Jussi

Toisaalta onko muissa maissa samanlaista kirjoillaolopaikkakuntaan perustuvaa kunnallisverojärjestelmääkään. YTV-alueellahan se paikkakuntalaisten alempi hinta katetaan kunnallisveroista, joten mielestäni on ihan luonnollista että liikennettä veroillaan rahoittavat kunnat panostavat enemmän omiin asukkaisiinsa.

Ainakin täällä Ruotsissa ja myös Saksassa on vastaavanlainen kuntavero-systeemi.
Saksassa tosi kunnat eivät saa kilpailla alhaisella verolla joten kaikissa kunnissa on sama vero koko Liittovaltiossa.

Ja Ruotissahan se on Landstinget joka vastaa joukkoliikenteestä, Landsting on yleensä sama geograafisesti kuin lääni. (Siitä on muutama poikkeus, esim. Gotland jolla ei ole Landstingiä vaan siellä kunta vastaa liikenteestä ja terveydenhoidosta).

Alunperin kirjoittanut antaeus

Ja Ruotissahan se on Landstinget joka vastaa joukkoliikenteestä, Landsting on yleensä sama geograafisesti kuin lääni. (Siitä on muutama poikkeus, esim. Gotland jolla ei ole Landstingiä vaan siellä kunta vastaa liikenteestä ja terveydenhoidosta).

Gotlanti onkin siitä jännä, että siellä lääni koostuu vain yhdestä kunnasta. Joten ei ihme, ettei maakäräjiä tarvita.

Täällä "Itämaassa" vastaava maakuntahallintojärjestelmä saattaa joskus tulla, mutta ainakin seuraavat 5 vuotta tultaneen toimeen systeemillä, jossa joukkoliikenteen osalta kunnat päättävät itse, mikä taho on toimivaltainen viranomainen: peruskunta, seutukunnan/kaupunkiseudun kuntayhtymä, erillinen kuntayhtymä, maakunta vai valtion "Ellu"-virasto (elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, joka muodostuu yhden tai enintään muutaman maakunnan alueesta).

Toivoisin itse sopivan moniportaista hallintoa. Valtion alue- ja paikallishallinnolle saisi riittää yksi, selkeä taso. Itsehallinnollisten maakuntien, seutukuntien/kaupunkiseutujen ja peruskuntien valtuustot valittaisiin vaaleilla ja kullakin näistä olisi selkeä toimiala.

Peruskunnat hoitaisivat vain alueensa sisäisiä tehtäviä, joita ei ole perusteltua hoitaa maantieteellisesti laajemmalla alueella (esimerkiksi asemakaavoitus ja palvelujen mikromanagerointi), seutukunnat ja kaupunkiseudut seudullisesti vaikuttavia asioita (yleiskaavoitus, joukkoliikenne, palveluverkon allokaatio) ja maakunnat nykyisiä maakuntaliittojen, sairaanhoitopiirien ym. kuntayhtymien ja myös joitain valtion nykyisiä aluehallintotehtäviä Kainuun kokeilun hengessä. Myös maakunta olisi joukkoliikenteen osalta toimivaltainen viranomainen, mutta mahdollisesti vähemmin reguloiva kuin kaupunkiseudut, jotka luultavasti ainakin jollain aikavälillä siirtynevät tilaaja-tuottaja-malliin oman etunsa vuoksi.

Tämä keskustelu tosin rupeaa jo rönsyilemään kotikunta-kausilippu-kysymyksestä, joten keskustelun mahdollisesti jatkuessa mode varmaan siirtää keskustelun ao. ketjuun.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Peruskunnat hoitaisivat vain alueensa sisäisiä tehtäviä, joita ei ole perusteltua hoitaa maantieteellisesti laajemmalla alueella (esimerkiksi asemakaavoitus ja palvelujen mikromanagerointi), seutukunnat ja kaupunkiseudut seudullisesti vaikuttavia asioita (yleiskaavoitus, joukkoliikenne, palveluverkon allokaatio) ja maakunnat nykyisiä maakuntaliittojen, sairaanhoitopiirien ym. kuntayhtymien ja myös joitain valtion nykyisiä aluehallintotehtäviä Kainuun kokeilun hengessä.

Kainuun kokeilussa tehtiin se virhe, että palvelujen järjestämisvastuu laitettiin maakunnalle, mutta verotulojen kerääminen jätettiin kunnille. Tässä mahdollistuu se, että yksi kunta luistaa yhteisvastuusta laskemalla omaa veroprosenttiaan, jolloin muiden kuntien vastuulle tulee yhä suurempi osa tämän kunnan peruspalvelujen kustannuksista. Olisi pitänyt laittaa verojen kerääminenkin maakunnalle, mutta jostain syystä tämä jätettiin keräämättä. Kokeilu oli kuitenkin hyvä siinä, että ollaan saatu kokemusta tällaisen järjestelyn toimivuudesta opiksi muun Suomen järjestelyjä varten. Vielä kun kyseessä on pieni ja kuihtuva maakunta, joka suureksi osaksi elää muun Suomen tuella, niin vahingotkaan eivät jää suuriksi, jos kokeilu ei toimisi. Tässä tullaankin siihen, että kun tilanne on tarpeeksi vaikea, niin saadaan ajettua läpi sellaisia tärkeitä uudistuksia, joita ei saataisi läpi asioiden ollessa hyvin.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Kai tuo ratkeaisi sillä, että kotikunta alkaisi maksaa osan lipusta. En minä halua vantaalaisena maksaa järvenpääläisten opiskelijoitten alennuksia. Verot menevät heiltä kumminkin Järvenpäähän, Järvenpää maksakoon jos alennus halutaan myöntää.

Tällainen ajattelu on haitallista, koska todellisuudessa koko seutu on samaa suurkaupunkia. Samalla tavallahan minä voisin ajatella, että koska satun asumaan kantakaupungilla, niin en haluaisi maksaa kuukausilipussani koillishelsinkiläisten kalliiksi käyviä bussilinjoja keskikaupungille. Ei kuitenkaan voi napsia vain parhaita paloja asioista, vaan on osallistuttava myös yhteisen hyvän maksamiseen. Vantaalaisenkin etu on, että se järvenpääläinen ei tuki henkilöautollaan Vantaan autoväyliä matkallaan Helsinkiin. Turha luoda korkeita muureja kuntarajoille, kun ne ovat kuitenkin vain ihmisen keksimiä keinotekoisia rajoja, aivan kuten valtionrajatkin.

Alunperin kirjoittanut Jussi

Vastaus tähän riippuu luonnollisesti siitä, hankkiiko tämä opiskelija joka tapauksessa ytv-alueen lipun. Jos hän opiskelee pk-seudulla, hän todennäköisesti myös hankkii jonkinlaisen lipun. Nyt hän vain maksaa siitä täyden hinnan, joten lipunmyynnistä tulevat tulot kasvavat. Eli alennus on taloudellisesti kannattavaa myöntää vain jos kyseinen opiskelija ei muuten hankkisi lippua lainkaan.

Meidän on muistettava myös sosiaalipoliittinen näkökulma. Opiskelijan tuet ovat vähäisiä. Jos Järvenpäässä asuminen käy liian kalliiksi, niin tämä opiskelija on pian kuormittamassa Helsingin asuntojonoja. On kai meillekin edullisempaa, että tämä opiskelija voi asua Järvenpäässä ja käydä sieltä käsin koulua Helsingissä, kuin että asuntopula pahentuisi täällä Helsingissä entisestään.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Sosiaalipolitiikan sotkeminen tähän asiaan on vähän ongelmallista, rajanveto on hyvin hankalaa. Pitäisikö samanlaiset oikeudet kuin mitä tässä on j-pääläisille spekuloitu taata myös hyvinkääläisille, lahtelaisille, kuusamolaisille ... ?

Kyllä, jos tarvetta on. Tarkoitushan on käsittääkseni mataloittaa kuntarajojen merkitystä, ei lisätä sitä entisestään. Kuntarajojen tulisi palvella ihmisiä, eikä olla esteenä järkeville toimenpiteille. Todennäköisesti tarve ulkokuntalaisten opiskelijoiden osalta on niin vähäinen, että sallimisella eivät matkustajamäärät suuresti lisääntyisi. On vaikea ymmärtää, miksi keravalainen opiskelija matkustaa edullisesti koko matkan alennetulla YTV-hinnalla, mutta järvenpääläinen maksaa täyden hinnan sekä kuukausilipustaan VR:lle, että Helsingin sisäisestä lipustaan.