Polttoaineiden hinnan vaikutus joukkoliikenteeseen

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

edsel sanoi:

Bensiinin lisäksi dieselkin kallistuu. Se nostaa kaiken joukkoliikenteen kustannuksia ja lipunhintoja. Nykyisessä lippujärjestelmässä tämä koskee kaikkia matkustajia, myös niitä jotka käyttävät vain ratikkaa tai metroa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Joukkoliikenteessä noin 25% lipunhinnasta on dieselkuluja. Loput kulut aiheutuvat kuljettajan palkasta ja muusta kuin polttonesteestä. Henkilöautoilun kustannukset nousevat siis suhteellisesti enemmän kuin joukkoliikenteen. Näin olen jostain lukenut.

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Vaan onhan meillä jo ratikkalippu. Ja ihan syystä. Seuraavaksi pitäisi eritellä bussi-, metro-, metro+liityntäliikennelippu jne...

Ei vaan. Mutta ratikkalippu voisi kyllä tulevaisuudessa siirtyä leveimmilekin kiskoille. Eli lippu, joka kelpaa junassa, metrossa ja ratikassa. Taitaisi johdinautoliikenne nousta taas puheenaiheeksi.

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Vesa Nurminen sanoi:

Vaan onhan meillä jo ratikkalippu. Ja ihan syystä. Seuraavaksi pitäisi eritellä bussi-, metro-, metro+liityntäliikennelippu jne...

Klikkaa laajentaaksesi...

Länsimaissa on periaatteena ollut pyrkimys asukkaiden tasapuoliseen kohteluun vakio lipunhinnalla riippumatta siitä, miten joukoliikennettä käyttää. Tällöin eri liikennemuotojen kulut tasataan kaikille, mutta tietenkin raideliikenteen osuuden ollessa suuri, joukkoliikenteen kulut ovat pienemmät ja se tasattu lipunhintakin voi olla pienempi.

Viime aikoina on kuitenkin keskusteltu siitä, onko tämä tasahinta lopulta tasapuolista kohtelua vai ei. Koska siinä lähellä asuvat maksavat kaukana asuvien matkat. Yhdyskuntarakenteen hajautumista ei pitäisi tukea, mutta tämä tukee. Samoin kuin pitkien työmatkojen tukeminen esim. verovähennyksellä.

Kun hinnoittelulla halutaan estää epäterve kehitys, olisi oikein, että halvemmin kustannuksin syntyvää liikennettä käyttävät myös maksavat vähemmän. Eli raideliikenteen tai sähkökäyttöisen liikenteen (johdinautoja pidetään noin 30 % halvempina kuin dieselbusseja) liput olisivat halvempia. Ohjaisi terveeseen kehitykseen Espoossakin, eli bussiliikenteen minimointiin myös raideratkaisuissa.

Soininvaaran ratikkapysäkkiletkautus on kyllä aivan oikein sen kannalta, että oli hinta mikä hyvänsä, ratikkakyytiä tarjotaan niukan öljyn aikana enemmän kuin bussikyytiä.

Antero

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Antero Alku sanoi:

Kun hinnoittelulla halutaan estää epäterve kehitys, olisi oikein, että halvemmin kustannuksin syntyvää liikennettä käyttävät myös maksavat vähemmän.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa tälläistä on mietitty HKL:llä osana taksajärjestelmän uudistamista. HKL:llähän on tehty joukkoliikenteen kustannusselvitys, josta nähdään kustannukset nousua kohden vuonna 2004 (ratikka 0,81 €, metro 0,758 €, juna 1,220 €, sisäinen bussi 0,951 €, seutubussi 1,579 €).

Jos sisäisen bussilipun hintana säilyisi 2,20 €, voisi näillä suhteilla pistää vaikka seuraavat kertalipunhinnat (hinnat pyöristetty vallitsevan käytännön mukaan lähimpään 20 senttiin):
ratikka 1,80 €
metro 1,80 €
juna 2,80 €
seutubussi 3,60 €

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

kemkim sanoi:

Joukkoliikenteessä noin 25% lipunhinnasta on dieselkuluja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Viime vuonna Linja-autoliiton jäsenyritysen kokonaiskustannuksista kaikki aine- ja tarvikekustannukset olivat vajaat 22% (vielä 2004 ne olivat vähän alle 20%).

Nyt on kuitenkin nähty, että polttoaineiden hinnan nousu siirtää matkustajia henkilöautoista joukkoliikenteeseen. En ole kuitenkaan vielä nähnyt mitään analyysiä siitä, riittävätkö lisämatkustajien tuomat tulot kattamaan nousseet kustannukset. Tässä suhteessa puhtaasti lipputuloilla toimiva bussiliikenne on vahvoilla, koska siellä lippujen hinnat ovat sen verran kovat että matkustajamäärien nousu kasvattaa tuloja enemmän kuin subventoidussa liikenteessä.