Poimintoja HKL:n aikataulukirjasta 1989-1990

Onko kellään tiedossa muuten linjan h33 (Munkkiniemi - Tarvo) ideaa? Linjan liikennöintiajat olivat aika mielenkiintoiset!

1.9.1989-31.5.1990

Tarvosta:
09 30 50
10 10 30 50
11 10 30

13 10 30 50
14 10 30 48
15 10

Munkkiniemestä:
09 20 40
10 00 20 40
11 00 20

13 00 20 40
14 00 20 40
15 02

Linja kulki siis hieman aamuruuhkan jälkeen ja hieman ennen iltapäiväruuhkaa. Oliko tämä kenties vain hyvää lisäpalvelua Tarvolaisille? Vai kenties jopa Joukolinjan kaukainen serkku :D

HKL:n letkulinjoja oli siis tuolloin ainakin h18, h20/N, h42, h64/N, h65A/N, h66/A ja h71, sekä osittain h55A. Mahtoikohan h58 tai h59:llä kulkea jo tuolloin letkuja?

1.10.1989 alkoi Läpi yön liikennekokeilu. Linjojen numerot olivat 01N-07N

01N Rautatientori - Munkkiniemi - Konala - Vihdintie - Ruskeasuo - Rautatientori
02N Rautatientori - Hakaniemi - Pasila - Haaga - Kannelmäki - Nurmijärventie - Pasila - Hakaniemi - Rautatientori
03N Rautatientori - Länsi-Herttoniemi - Itäkeskus (M) - Myllypuro - Kontula - Mellunmäki - Vuosaari - Itäkeskus (M)
04N Itäkeskus (M) - Puotila - Roihuvuori - Laajasalo - Itäkeskus (M) - Rautatientori

Linjat 05N-07N
lähtivät tuolloin Koskelasta ja niiden reitit olivat seuraavat:
05N Koskela - Pihlajamäki - Jakomäki - Puistola - Malmi - Koskela
06N Koskela - Rautatientori - Lauttasaari - Erottaja - Rautatientori - Koskela
07N Koskela - Pukinmäki - Siltamäki - Paloheinä - Pakila - Maunula - Koskela

Valitettavasti linjojen kulusta ei saa vielä tuosta aikataulusta minkäänlaista tietoa.
06N toimi siis syöttölinjana linjoille 05N ja 07N. Vuoden 1990 syysaikataulussa (1.9.1990 - 31.5.1991) oli linjat 06N ja 07N yhdistetty linjaksi 06N. Valitettavasti vielä -90 syysaikataulussakaan ei kerrota mitään linjojen kulusta, ainoa info on "Aikatauluja saa myynti- ja neuvontatoimistoista."
 
Onko kellään tiedossa muuten linjan h33 (Munkkiniemi - Tarvo) ideaa? Linjan liikennöintiajat olivat aika mielenkiintoiset!
Linja kulki siis hieman aamuruuhkan jälkeen ja hieman ennen iltapäiväruuhkaa. Oliko tämä kenties vain hyvää lisäpalvelua Tarvolaisille? Vai kenties jopa Joukolinjan kaukainen serkku :D

Eihän Tarvossa kukaan asunut silloin, kuin ei nykyäänkään. Siellä oli - ja onkos vieläkin - kaupungin ylläpitämä eläkeläisten jortsupaikka. Päivätanssit ja mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten kanssa. Linjaa liikennöinyt bussi tuli jostain ruuhkasta ja teki vuoronsa perusajonsa täytteeksi. Saatiin huonojalkaiset Tarvoon ja takaisin. Hienoa palvelua!

Munkkalaiset eivät Tarvon linjaa tarvinneet saati käyttäneet.
 
Päivätanssit ja mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten kanssa. Linjaa liikennöinyt bussi tuli jostain ruuhkasta ja teki vuoronsa perusajonsa täytteeksi. Saatiin huonojalkaiset Tarvoon ja takaisin. Hienoa palvelua!

Kiitoksia Compactille selvennyksestä! Minua olikin jo jonkin aikaa ihmetyttänyt tuo linja, mutta sen loogisuus selvenikin, hienoa palvelua eläkeläisille! Nykyään Tarvoon pääsee linjalla J33.
 
Onko kellään tiedossa muuten linjan h33 (Munkkiniemi - Tarvo) ideaa? Linjan liikennöintiajat olivat aika mielenkiintoiset!
Minun muistini mukaan ideana oli lyhyt patikointi Tarvosta Tarvaspäähän.
Mutta muisti se pätkii jo tässä iässä...
 
Taidanpa lähteä jokupäivä sivistämään itseäni Tarvoon Jouko 33:lla, en ole oikeastaan kertaakaan Tarvossa käynyt, mutta se on kiehtonut jo pidemmän aikaa. Oma kotikaupunkihan on aina hyvä tuntea! ;)
 
Joo, Tarvaspää on todella tutustumisen arvoinen paikka.

Ja meitsillä on positiivisten vierailuisäntäkokemusteni pohjalta vain hyviä mielikuvia edesmenneestä H33-linjasta.

Sillä H33 yhdistettynä H4-raitiovaunumatkoihin oli parhaimmillaan (enimmäkseen ulkomaalaisille) vieraillemme erinomainen matkailu- ja museoreitti Gallen-Kallelan Tarvaspäähän ja koko Munkkiniemen-Ruukinrannan kauniille rantaseuduille (koska vain muutamat askeleet pois H33:n päättäriltä ja Tarvontien liikennemelusta, niin olemme jo harjujen rauhoittamilla Laajalahden pohjoispoukamien saarilla ja rannoilla, suomalaisen taiteen ja arkkitehtuurin huippusaavutusten ydinpaikoilla).

Mutta tosiaan, tuskinpa H33:n jälkeen kukaan vieras joukkoliikennematkailija enää nykyisin Tarvaspäähän päätyisi:

YTV-reittiopashan tarjoaa ensisijaisesti joitakin Kehä-I kautta kiertäviä seutulippu-206-yhteyksiä (joihin bonuksena saa myös n. 2-3 km kävelyn koko Ruukinrannan läpi).
Tai voihan joku innokas sankarimatkailija kävellä myös H4-spåran päättäriltä suunnilleen samaiset kilometrit Tarvoon (joka meille paikallisille ei ole mikään ongelma, vieraammalle matkailijalle sen sijaan ylittämätön kynnys).
Myös sen J33-linjan löytäminen on kaikille vähänkään satunnaisemmille vieraille matkailijoille aika mahdoton tehtävä.

Mutta H33 oli toimintavuosinaan siis todella hyvä linja.
 
Minun muistini mukaan ideana oli lyhyt patikointi Tarvosta Tarvaspäähän.
Mutta muisti se pätkii jo tässä iässä...

Vai tarkoitatko Lankiniemestä, siitä Ritokalliontien kääntöpaikalta? Tarvaspäähän on taas sitten Espoon puolella ja vähän etäämmällä.

Minäkin luulen, että lyhyen matkaa joutuu jalkojaan käyttämään sinne kääntöpaikalle asti.
 
H33:n historiaa:
Toimintakertomus 1970 sanoi:
1970: Liikennelaitoksen lautakunta puolsi kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa (28.4., 192 pykälä) Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön ehdotusta, että tarpeellisen tieyhteyden valmistuttua liikennelaitos ulottaisi jonkin kaupungin bussilinjoista kulkemaan Tarvon saareen saakka.
19.7.1970: Perustettiin uusi autolinja 33 Munkkiniemestä Tarvon saareen...
 
Onko kellään tiedossa muuten linjan h33 (Munkkiniemi - Tarvo) ideaa? Linjan liikennöintiajat olivat aika mielenkiintoiset!

1.9.1989-31.5.1990

Tarvosta:
09 30 50
10 10 30 50
11 10 30

13 10 30 50
14 10 30 48
15 10

Munkkiniemestä:
09 20 40
10 00 20 40
11 00 20

13 00 20 40
14 00 20 40
15 02

Linja kulki siis hieman aamuruuhkan jälkeen ja hieman ennen iltapäiväruuhkaa. Oliko tämä kenties vain hyvää lisäpalvelua Tarvolaisille? Vai kenties jopa Joukolinjan kaukainen serkku :D
Bussilinjaa h33 liikennöitiin Ruhan varikolta ja ainakin silloin 90-luvun alussa sen ajosarja oli ns. yksiosainen ruuhkasarja, jossa oli vieläpä aina sama vakiokuljettaja. Toki ko. kuljettajan lomien tai muiden vapaiden aikana sitä ajosarjaa ajoi joku muu kuljettaja (ns. ylimääräinen kuljettaja). Tuo yksiosainen ruuhkasarja tarkoittaa sitä, että kuljettajalla oli tuo aamupäivän pätkä ja sitten ruokatunti Ruhassa, jonka jälkeen iltapäivällä toinen työrupeama (sama auto kokoajan). Kuljettaja ei ajanut mitään muuta ja hänella oli aina viikonloput, arkivapaat, juhlapyhät yms. vapaana.

Vastaavanlaisia ajosarjoja oli muitakin; muutama per varikko ja ne oli tarkoitettu sellaisille kuljettajielle, joilla oli esimerkiksi pieniä lapsia tai muu sellainen syy, että oli hyvä olla pelkkä päivätyö arkisin ja viikonloput (tai muut vastaavat) vapaana. Nämä ajosarjat olivat vieläpä ns. lukittuja eli olivat ulkona myös linjavaalikierroksilta (eivät siis mennet uudelleen jakoon linjavaaleissa).

Autona tässä linja h33 ajosarjassa oli HKL 8833 (Scania N112/Wiima K202) niin kauan kuin minä muistan (siis 90-luvulla), eikä se siis ajanut mitään muuta ajosarjaa ainakaan silloin.

Varikolla kerrottiin yleisesti, että tämä kuljettaja palveli matkustajiaan varsin yksilöllisesti ;).
 
Kyselin mm. linjan 58 tilanteesta, että aiotaanko tehdä mitään etusiltaa myöten täynnä oleville busseille, vastaus alla:
Linjat h58, h58B ja h59 ovat "pullistelleet" varsinkin aamuruuhkassa niin kauan kuin minä vain muistan; jopa nivelissä oli ns. tuulilasikuorma 90-luvun alussakin, jolloin allekirjoittanut ajoi sitä vakioautonaan HKL8500 (Volvo B10M/Wiima N201).
 
Vai tarkoitatko Lankiniemestä, siitä Ritokalliontien kääntöpaikalta? Tarvaspäähän on taas sitten Espoon puolella ja vähän etäämmällä.

Minäkin luulen, että lyhyen matkaa joutuu jalkojaan käyttämään sinne kääntöpaikalle asti.
Bussilinja h33 ajoi todella Tarvaspäähän saakka. Ainoastaan sellaisina aikoina, jolloin tuo lyhyt soratie oli meriveden peittamä (keväälla usein) käännyttiin ympari hieman aiemmin, jota varten oli oma suht ahdas kääntöpaikkansa.
 
Munkkalaiset eivät Tarvon linjaa tarvinneet saati käyttäneet.

Älä nyt noin jyrkästi sano. Minäkin käytin monta kertaa, mm. mentiin mummon kanssa uimarannalle joskus 1980-luvun alussa. Oli mieleenpainuvat siniset tekonahkapenkit 80-luvun bussissa (liekö 70-luvun valmistetta kuitenkin...)

Ja käytin sitä joskus muutenkin mennessäni Ritokalliontien viimeisiin kerrostaloihin, samoin kaverini käyttivät sitä koulumatkalinjana, kun asuivat tuolla Ritokallion alueella. Ja äitini siivooja kulki sillä joka keskiviikko. :lol:

Varikolla kerrottiin yleisesti, että tämä kuljettaja palveli matkustajiaan varsin yksilöllisesti ;).

Näin teki. 33 oli todellinen Palvelulinja isolla peellä. Noi nykyiset pakettiautot on jotain aivan muuta... :( Harvemmin siellä 33:ssa kovin paljon matkustajia oli, mutta oli sentään huomattavasti suuremmat kuormat kuin nykyisellä touhulla. Ja oli se joskus täynnäkin, lie sitten niitä jortsupäiviä.

Ainakin jossain vaiheessa 33:n auto oli ruuhkassa 17:lla. Sen näki mm. kääntämättä jääneistä linjakilvistä ja yleisöaikatauluista.

Kuski taisi jäädä sairaseläkkeelle linjan lopettaessa. Hänestä ja 33:sta oli muuten kokosivun juttu Liikennepeilissä joskus 90-luvulla.

Kumpikohan mahtaa olla kalliimpaa, ajaa erikseen hankitulla pakettiautolla nykyisiä J-vuoroja vai ajaa jo hankitulla ja maksetulla ruuhkabussilla päiväsaikaan 33:n vuoroja? Tietysti ison auton käyttö on kalliimpaa kuin pienen, mutta investointi on 0 tai lähellä sitä.
 
Kumpikohan mahtaa olla kalliimpaa, ajaa erikseen hankitulla pakettiautolla nykyisiä J-vuoroja vai ajaa jo hankitulla ja maksetulla ruuhkabussilla päiväsaikaan 33:n vuoroja? Tietysti ison auton käyttö on kalliimpaa kuin pienen, mutta investointi on 0 tai lähellä sitä.

J33:lla ajava auto hoitaa kaksi muutakin Joukolinjaa. Linjoilla, ilmeisestikin koululaisten takia, ajetaan myös ennen aamukahdeksaa ja iltapäiväneljän jälkeen. Ei sitä voisi hoitaa millään ruuhkabussilla.

Jouko on loistava keksintö, astukaa rohkeasti kyytiin ja antakaa Joukon viedä. Asianharrastajat saavat varmaan selvää aikatauluista ja löytävät pysäkit.

Tuon vanhan linjan 33 periaate sinänsä on ajatuksena mainio. Vaikkapa täällä Vantaalla joistain kaupunginosista puuttuu suora ja sujuva asiointiyhteys Tikkurilaan. Samoin tietyiltä asuinalueilta on joukkoliikennereitin varrelle varsin pitkä matka. Siispä voisi pienin kustannuksin ajaa muutaman kerran päivässä eräänlaisen palvelulähdön vaikkapa linjoilla Leppäkorpi-Tikkurila, Vierumäki-Tikkurila, Vallinoja-Tikkurila ym. Muitten linjojen ruuhkaliikenteen autoilla olisi aikaa ajaa tuollaiset lähdöt.

Kysyin oikein suunnittelijalta kerran, miksi näin ei tehdä. Vastaus oli se, että hyville linjoille alettaisiin vaatia lisää palvelua, mikä kaataisi tuon alkuperäisen ajatuksen edullisista asiointivuoroista.
 
Vai tarkoitatko Lankiniemestä, siitä Ritokalliontien kääntöpaikalta? Tarvaspäähän on taas sitten Espoon puolella ja vähän etäämmällä.

Bussilinja h33 ajoi todella Tarvaspäähän saakka. Ainoastaan sellaisina aikoina, jolloin tuo lyhyt soratie oli meriveden peittamä (keväälla usein) käännyttiin ympari hieman aiemmin, jota varten oli oma suht ahdas kääntöpaikkansa.

No kun tässä on näin tarkasti ryhdytty selvittämään Munkkiniemen ja Ruukinrannan välistä maantiedettä, niin h33:n päätepysäkin sijaintipaikka on kai ollut nimenomaan Tarvo (vrt. esim. J33 reittikartta http://www.hel2.fi/HKL/kuvat/Jouko/Munkkiniemi_crop.pdf).

Tarvaspäähän astihan ei nimittäin Munkkiniemen suunnasta ulotu mitään autotietä, sillä Tarvon saaren ja Pellavaniemen/Tarvaspään välillä on vain kevyen liikenteen silta.
 
Takaisin
Ylös