Näytetään tulokset 1-12/12

Viestiketju: Joukkoliikennemuotojen luokittelua

  1. #1

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Joukkoliikennemuotojen luokittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Kaikki katuajokelpoiset junat eivät olekaan raitiovaunuja - vaikka kaikki raitiovaunut ovatkin katuajokelpoisia. Mutta mikä ihmeen duovaunu? Mitä ovat ne kaksi, jotka tuohon vaunuun liittyvät? Yhdysvalloissa on ajetaan nykyisinkin Amtrakin matkustajajunia kadulla, mutta ei niitäkään duojuniksi nimitetä.

    North Shore Line oli interurban-rata. Minä en ole tälle keksinyt parempaa suomennosta kuin (pika)raitiotie (Stadtbahn ei ole suomea). Electrolinerien lisäksi kaikki muu matkustajaliikenne radalla ajettiin sen ajan pikaraitiovaunuilla: neliakselisilla tankovirrotteisilla yhteenkytkettävillä sähkömoottorivaunuilla. Radalla ei siis ollut muuta veturivetoista liikennettä kuin vähäinen tavaraliikenne. Jos tuo ei ole raitiotie, niin mikä sitten? Esikaupunkirautatie? Suomessa ja Norjassa tuota tietysti voisi nimittää metroksi.
    Nämä ei pelkästään kaupunkien keskustoissa kulkevat raitiotiet voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin (mielestäni):
    1) Interurbaanit. (nimitys on kelpo suomeksikin) Eli kahden tai useamman eri kaupugin välillä kulkeva rautatie jossa käytetään raitiotiekelpoista kalustoa. Esimerkkinä juuri em amerikkalaiset ja esim Belgian kuuluisa rannikkoraitiotie tai Saksan Ruhr-alueen tai Reininmaan useita kaupunkeja yhdistävät raitiotiet. Monia interurbaaneja sittemmin lakkautettu tai muutettu joko osaksi metro- tai lähijunajärjestelmää.
    2) Maaseuturaitiotiet. Läheistä sukua interurbaaneile, mutta kulkee vain maalaiskylien tai pikkukaupunkien välillä. Käyttövoimana ei aina sähkö. Esimerkkinä monet yhtä toimivat Itävallan ja Puolan paikallisradat.
    3) Pikaraitiotiet/aikaisemmin myös esikaupunkiraitiotiet. Pelkästään suurten kaupunkien esikaupunkeihin menevät raitiotiet jotka eivät kulje kaupungin metroverkossa. Esimerkkinä vanhemmasta päästä Tukholman Lidingöbanan tai Helsingin Kulosaaren tai Haagan raitiotiet, tai nykyisin monet eurooppalaiset nykyaikaiset pikaraitiotiet kuten Tvärbanan.
    4) Esimetrot. Raitiotiekalustolla ajettavia ratoja jotka kokonaan tai osittain kuuluvat kaupungin metroverkkoon. Esimerkkinä Saksan Stadtbahnit ja ranskankielisten maiden Premetrot.
    5) Nähtävyysraitiotiet. Erilaiset nähtävyyskohteisiiin rakennetut lähinnä matkailua tai muuta rajattua tarkoitusta varten rakennetut kevyet radat. Näitä on laaja kirjo kuten Blackpoolin raitiotie, amerikkalaiset ostoskeskusradat ym. Käyttövoimana ei aina sähkö. Huom vuorille kulkevat funikulaarit ym ja huvipuistolaitteet eivät kuulu nähin koska eivät ole raitioteitä.

    t. Rainer

    ---------- Viesti lisätty kello 12:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:25 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Nämä ei pelkästään kaupunkien keskustoissa kulkevat raitiotiet voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin (mielestäni):
    Jatkan omaa listaani muutamalla raitiotietyypillä:

    6) Duoraitiotiet eli TramTrainit. Junaliikenteelle avatulla rautatieverkolla kulkevat raitiovaunut. Duo-etuliite nimenomaan silloin kun vaunu tarvitsee muuntajia ym laitteita tai apugeneraattoreita että pystyy kulkemaan sekä raitiotiellä että rautatiellä jota sähköistetty eri jännitteellä kuin raitiotiet tai sähköistämättömiä, ja vaunut varustettu junien turvalaittein.
    7) Laitosraitiotiet. Esim kaivosten tai teollisuuslaitosten sisäisiin henkilökuljetuksiin tarkoitetut raitiotietyppiset radat, joissa voi olla myös tavaraliikennettä.
    8) Kumipyöräradat. (parempi nimi voitaisiin keksiä) Erityyppiset radat joissa linja-autoja tai raitiovaunuja muistuttavia kumipyörillä kulkevia vaunuja liikutetaan ohjainkiskon tai uran varassa.
    9) Museoraitiotiet. Pääasiassa antiikki- tai nostalgiakalustolla liikennöitäviä raitoteitä.

    Eiköhän tässä ala riittää.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 10.09.2009 kello 11:49. Syy: jaettu omaksi ketjukseen

  2. #2

    Liittynyt
    22.08.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1732

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    8) Kumipyöräradat. (parempi nimi voitaisiin keksiä)
    Urabussi?

    (15 merkkiä kohta täynnä... ainakin nyt.)

  3. #3
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    6) Duoraitiotiet eli TramTrainit. Junaliikenteelle avatulla rautatieverkolla kulkevat raitiovaunut. Duo-etuliite nimenomaan silloin kun vaunu tarvitsee muuntajia ym laitteita tai apugeneraattoreita että pystyy kulkemaan sekä raitiotiellä että rautatiellä jota sähköistetty eri jännitteellä kuin raitiotiet tai sähköistämättömiä
    Jos duoraitiotiellä (rautatie/raitiotie) liikkuva vaunu tarvitsee muuntajia ym laitteita tai apugeneraattoreita että pystyy kulkemaan sekä raitiotiellä että rautatiellä, joka on sähköistetty eri jännitteellä kuin raitiotiet tai sähköistämättömiä, on se hybridivaunu.
    Viimeisin muokkaaja vko; 08.09.2009 kello 20:52. Syy: lainausta siivottu

  4. #4
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut tlajunen Näytä viesti
    Urabussi?

    (15 merkkiä kohta täynnä... ainakin nyt.)
    Urabusseja on toki olemassa, mutta mielestäni kaikki kumipyöräradat eivät ole urabusseja. Esimerkiksi VAL muistuttaa selkeästi enemmän junaa kuin bussia, samoin Pariisin kumipyöräiset metrolinjat.

    Henkilökohtaisesti en usko, että täydellistä luokittelua on edes mahdollista laatia. Poikkeuksia ja erikoistapauksia on liian paljon.

  5. #5
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Henkilökohtaisesti en usko, että täydellistä luokittelua on edes mahdollista laatia. Poikkeuksia ja erikoistapauksia on liian paljon.
    Olen tässä samaa mieltä. Vaikkakin vastaan tulee käytännön tilanteita, joissa esim. lainsäädännön ja hallinnon vuoksi täytyy vetää rajoja.

    Silti ei voitane välttää tilanteita, joissa tekniset ratkaisut menevät määrittelyjen mielessä päällekkäin ja tulee ongelmia tai ristiriitaisuuksia. Kuten HKL:n metron ja paikallisjunaliikenteen kanssa. Jos metron olisi rakentanut virasto-VR täsmälleen samanlaisena kuin se nyt on, metro olisi Ratalain alainen, ja mm. turvallisuutta valvoisi eri viranomainen kuin se, joka metroa pyörittää. Kun rakentajaksi sattui kunta, metro on lainsuojaton eikä sitä valvo oikein kukaan.

    Toinen esimerkki olisi Kulosaaren raitiotie. Jos se olisi suunnitelmansa mukaan tullut rakentaneeksi interurban-ratansa Porvooseen, olisi syntynyt yksityisrautatie, joka myös olisi nykyään Ratalain alainen. Aikaisemmin sitä olisi pidetty kapearaiteisena rautatienä ja sitä olisivat koskeneet samat säännöt kuin kaikkia nyt jo lopetettuja kapearaiteisia tai muita yksityisratoja.

    Ja jos Suomi olisi vähän toisenlainen maa ja täällä olisi raitioteitäkin enemmän kuin yhdessä kaupungissa, niille luultavasti olisi oma lainsäädäntönsä sekä viranomaisvalvonta, nyt ehkä RVI:oon yhdistettynä.

    Mutta olennaista minusta on ymmärtää ero väylän ja kaluston välillä. Mikä on Electroliner? Ehkä se on vain Electroliner, ei mikään erillisen määrittelyn tarvitseva järjestelmä, kun junia/vaunuja ei ollut kuin 2 kpl. Nämä 2 vaunua olivat harvinaisen monipuolisiksi rakennettuja ja kykenivät kulkemaan teknisesti hyvin erilaisilla radoilla.

    Samalla radalla voi olla erilaista liikennettä: paikallisjunia, kaukojunia, tavarajunia, moottorivaunuja jne. Rata on yleiskäyttöinen, jos siinä on monenlaista liikennettä. Mutta kun liikenne jostain syystä supistuu, muuttuuko rata joksikin vain siitä, että siihen jää esim. ainoastaan tavaraliikennettä tai moottorivaunuliikennettä? Turku–Uusikaupunki oli ja on normaali sekaliikennerautatie, jonka liikenne vain on supistunut tavaraliikenteeksi.

    Martinlaakson rata tehtiin metroradaksi, mutta myös öljy- ja hiilikuljetuksiin Martinlaakson voimalaitokselle. Polttoainerahti loppui lyhyeen eikä ensimmäinenkään HKL:n metrojuna ole radalla liikkunut, mutta rata on entisensä (pl. purettu pistoraide voimalaitokselle). Siis metrorata, joka päätyikin RHK:n hallintaan, ja nyt sillä on sitten eri lainsäädäntö kuin Ruoholahteen päättyvällä rautatiellä.

    Antero

  6. #6

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Urabusseja on toki olemassa, mutta mielestäni kaikki kumipyöräradat eivät ole urabusseja. Esimerkiksi VAL muistuttaa selkeästi enemmän junaa kuin bussia, samoin Pariisin kumipyöräiset metrolinjat.

    Henkilökohtaisesti en usko, että täydellistä luokittelua on edes mahdollista laatia. Poikkeuksia ja erikoistapauksia on liian paljon.
    Tarkoitin tällä kumipyörärata- luokallani kyllä ns urabusseja ja raitiotiemäisiä ratoja mutta en varsinaisia kumipyörämetroja. Eräs kumipyöräradan versio on Ranskan Nancy:ssa. Ks. http://www.trams-in-france.net/reload.htm?nancy.htm. Tekstin mukaan ei vaikuttaisi kovin luotettavalta systeemiltä, joten ainokaiseksi taitaa jäädä.

    t. Rainer

    ---------- Viesti lisätty kello 9:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:52 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Martinlaakson rata tehtiin metroradaksi, mutta myös öljy- ja hiilikuljetuksiin Martinlaakson voimalaitokselle. Polttoainerahti loppui lyhyeen eikä ensimmäinenkään HKL:n metrojuna ole radalla liikkunut, mutta rata on entisensä (pl. purettu pistoraide voimalaitokselle). Siis metrorata, joka päätyikin RHK:n hallintaan, ja nyt sillä on sitten eri lainsäädäntö kuin Ruoholahteen päättyvällä rautatiellä.
    Ehkä yksi ratkaiseva määritelmä onko rata metro vai ei, on se onko se osa valtakunnallista rautatieverkkoa myös kaupallisessa mielessä. Yksittäinen rautatieverkkoon kuuluva rataosuus jolla liikennöidään metromaisilla paikallisjunilla ei tee koko radasta "metroa" vaan se on yleisemmin "kaupunkirata". Saksaksi S-Bahn. Eri asia jos liikenne on brändätty kaupallisessa mielessä "metroksi" niin siten se kai on enemmän sitä.

    USA:n tilanteesta ennen 1970-lukua täytynee todeta se, että koska radat olivat tuolloin kaikki yksityisiä, ja eri yhtiöiden radat olivat kilpailusta johtuen heikosti toisiina integroitua, ovat tällaiset interurban-radat tavallaan oma luokkansa. Jos niillä käytettävä kalusto on puhtaasti junia, niin on kyse paikallisrautatiestä, mutta jos raitiovaunuja, niin interurbaanista raitiotiestä.
    Termi interurbaani tarkoittaa kaupunkienvälistä, ja on kätetty ennen vanhaan ainakin ruotsin ja varmaan suomenkin kielessä esim puhelinliikenteen yhteydessä.

    t. Rainer

    ---------- Viesti lisätty kello 9:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:15 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Albert Näytä viesti
    Jos duoraitiotiellä (rautatie/raitiotie) liikkuva vaunu tarvitsee muuntajia ym laitteita tai apugeneraattoreita että pystyy kulkemaan sekä raitiotiellä että rautatiellä, joka on sähköistetty eri jännitteellä kuin raitiotiet tai sähköistämättömiä, on se hybridivaunu.
    Hyvä että löytyi se oikea termi. Silloin kun kirjoitin en heti muistanut.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 09.09.2009 kello 08:57. Syy: vähän jatkettu

  7. #7

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Mikä on Electroliner? Ehkä se on vain Electroliner, ei mikään erillisen määrittelyn tarvitseva järjestelmä, kun junia/vaunuja ei ollut kuin 2 kpl. Nämä 2 vaunua olivat harvinaisen monipuolisiksi rakennettuja ja kykenivät kulkemaan teknisesti hyvin erilaisilla radoilla.
    Electroliner oli tosiaan junan tuotemerkki samoin kuin esim. Allegro. Siksi Electroliner ei tarvitse mitään määritelmää. Electrolinerit eivät olleet ainoita, vaan niiden kaltaisia, mutta hitaampia junia oli Yhdysvalloissa sadoittain. Minä ainakin nimitän näitä raitiovaunuiksi kun parempaakaan nimitystä ei ole keksitty. Ville Turusen ehdottama 'seudullinen rautatie' on tietysti paljon kuvaavampi nimitys.
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  8. #8

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1276

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Ville Turusen ehdottama 'seudullinen rautatie' on tietysti paljon kuvaavampi nimitys.
    Mutta käyttöön otettavaksi turhan kömpelö.
    Ville

  9. #9

    Liittynyt
    22.08.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1732

    oletus Joukkoliikennemuotojen luokittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Mutta käyttöön otettavaksi turhan kömpelö.
    Miten olisi siis: "seutis".

  10. #10
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Ehkä yksi ratkaiseva määritelmä onko rata metro vai ei, on se onko se osa valtakunnallista rautatieverkkoa myös kaupallisessa mielessä. Yksittäinen rautatieverkkoon kuuluva rataosuus jolla liikennöidään metromaisilla paikallisjunilla ei tee koko radasta "metroa" vaan se on yleisemmin "kaupunkirata".
    Toit tässä esiin kolmannen asian, liikennöintikäytännön. Siis on (1) radan rakenne, (2) kaluston rakenne ja (3) liikennöintitapa. Nämä kaikki ovat eri asioita, mutta ne sekoitetaan kielenkäytössä täysin.

    Menneisyydessä oli paljon helpompaa, kun tekniikka rajasi junat, ratikat ja metrot suhteellisen selkeästi niin, että rata, kalusto ja liikennöintitapa kuuluivat yhteen. Mutta näitä rajoituksia ei enää ole, eikä ollut Electrolinerin kohdallakaan. Eikä se ole ainoa joka ruodusta poikkeaa. Niitä poikkeajia olivat inerurbanit, esikaupunkiratikat, Feldbahnit kaupunkien kaduilla, S-Bahnit jne. Esimerkki metron määrittelyn vaikeudesta on tällä nettisivullani.

    Nykyään on mahdotonta ja turhaakin määritellä näitä asioita yhdessä, sillä perustelut ovat puhdasta mielivaltaa, jossa samaa asiaa voidaan nimittää miksi vaan perustuen yhteen ominaisuuteen kolmesta. Minusta saksalainen käytäntö käsitteelle U-Bahn on fiksu tapa. U-Bahn tarkoittaa aina ”metroa” käsitteenä maanalainen riippumatta siitä, mitä siellä maan alla ajetaan. U-Bahn on siis selkeästi nimitys sille, että mennään maan alla. Mutta onhan siitäkin poikkeuksia, kuten Stuttgart, jossa U-Bahn on kaikialla myös maan päällä. Vaikka Stuttgartin ratikkaa nimitetään Stadtbahniksi, sen tunnuksena on kuitenkin U.

    Antero

  11. #11
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3385

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    U-Bahn on siis selkeästi nimitys sille, että mennään maan alla. Mutta onhan siitäkin poikkeuksia, kuten Stuttgart, jossa U-Bahn on kaikialla myös maan päällä. Vaikka Stuttgartin ratikkaa nimitetään Stadtbahniksi, sen tunnuksena on kuitenkin U.
    U-Bahn ja U Stadtbahn tosiaan ovat kaksi eri asiaa. U-Bahn on täysmetro, ja sillä tietenkin voi olla pintaosuuksia metrojen tapaan. U Stadtbahn -nimeä käytetään joillakin Saksan Stadtbahn-paikkakuntien (pika)ratikoiden maanlaisilla osuuksilla. U-logo on siis pystytetty yleensä maanalaisen pysäkin luokse. Stuttgartin Stadtbahnin linjakartassa U esiintyy myös maanpäällisillä pysäkeillä, mikä tuo omaa värikkyyttään vallitseviin käytäntöihin. Liikkuva kalustokin on hieman metromaisempaa siellä verrattuna vaikkapa Nordrhein-Westfalen -alueen vastaavaan kalustoon. Joka tapauksessa Stuttgartinkin väline on katukelpoinen raitiovaunu. Itse arvostan saksalaista kaupunkiliikennettä juuri sen monimuotoisuuden ja kaiken muun rikkauden tähden.

  12. #12

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: USA:n joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Esimerkki metron määrittelyn vaikeudesta on tällä nettisivullani.

    Nykyään on mahdotonta ja turhaakin määritellä näitä asioita yhdessä, sillä perustelut ovat puhdasta mielivaltaa, jossa samaa asiaa voidaan nimittää miksi vaan perustuen yhteen ominaisuuteen kolmesta. Minusta saksalainen käytäntö käsitteelle U-Bahn on fiksu tapa. U-Bahn tarkoittaa aina ”metroa” käsitteenä maanalainen riippumatta siitä, mitä siellä maan alla ajetaan. U-Bahn on siis selkeästi nimitys sille, että mennään maan alla. Mutta onhan siitäkin poikkeuksia, kuten Stuttgart, jossa U-Bahn on kaikialla myös maan päällä. Vaikka Stuttgartin ratikkaa nimitetään Stadtbahniksi, sen tunnuksena on kuitenkin U.
    Metro on siis venyvä käsite mutta jonkinlainen nyrkkkisääntö on että järjestelmällä on edes jossain kaupungin keskustassa raiteita tai jonkinlainen ura maan alla, ja ainakin pari maanalaista asemaa tai pysäkkiä. Ainoan poikkeuksen maanalais-vaatimuksesta ovat ns ilmaradat eli radat jotka lähes koko matkaltaan kulkevat katujen yläpuolella silloilla.

    Tämäntyyppisiä alalajeja löytyy siis metroista kaiken kaikkiaan:
    - Höyrymetro (ei enää käytössä missään, mutta Lontoon 1800-luvulla rakennetut linjat ja Wienin ja Berliiniin vanhat Stadtbahnit olivat alunperin sellaisia)
    - Cut & cover metro (Pariisin ja eräiden muiden vanhempien metrojen kaltainen, maanpinna lähellä kulkeva)
    - Putkimetro (Lontoon "Tuben" mallinen)
    - Syvämetro (Helsingin ja monen muun kaupungin mallinen)
    - Kevytmetro (VAL:in kaltainen sekä erilaiset "people moverit")
    - Rautatiemetro (S-Bahn, S-tog, RER)
    - Pikametro (New Yorkin metron jotkut linjat)
    - Esimetro, raitiotiet joilla maanalaisia osuuksia (Stadtbahn, Prémetro)
    - Bussimetrot
    - Lentokenttäradat
    - Hotelli- ja lomakeskusradat
    - Ilmarata tai korkorata
    - Riippurata (Wuppertal)
    - Yksiraiteinen (Alweg, Maglev)
    - Funikulaari, vinohissirata
    - Tavarankuljetus- ja postimetrot
    - Maanalaiset kunnallistekniikan ylläpitoa varten rakennetut huoltoradat
    - Teollisuus- kaivos- ja laitosmetrot joko tavaran tai työntekijöiden kuljettamista varten
    - Sairaalametrot
    - Koeajometrot, metroteollisuuden testiradat
    - Museo- ja nostalgiametrot

    Jatketaan vielä "sekalaisella" osastolla:
    - Salaiset metrot valtionjohtoa, salaista poliisia, väestönsuojelua, armeijaa tai puolustusstrategista teollisuutta varten
    - Kielletyt metrot tai asemat (kuten Berliinin muurin aikana)
    - Kansainväliset metrot (valtionrajan ylittävät)
    - Suljetut metrot, metroarkeologiset kohteet
    - Rikollista toimintaa palvelevat, mutta ei siihen tarkoituksen alunperin rakennetut metrot (esim salakuljetusta, vankien karkaamista, rikollisten ja varastetun tavaran kätkemistä varten)
    - Koskaan avaamattomia, puolivalmiiksi rakennettuja metroja ja asemia (kuten Kymlinge ja Munkkivuori)
    - Kummitusmetrot (kuten Silverpilen -juna Tukholmassa)
    - Metroaiheisesti sisustetut ravintolat ja vastaavat ajanviettopaikat
    - Valemetroja ja metroa muistuttavia paikkoja esim graffitimaalareiden ym mielenilmaisua varten
    - Pelastustoimen ja poliisin ym harjoituksia varten rakennettuja metroja ja asemia
    - Scifi -metrot kuten pneumaattiset radat, merenalaiset pitkät putkiradat, ydin- tai hiukkaskäyttöiset radat, avaruusradat, mustat aukot

    t. Rainer

Vastaavia viestiketjuja

  1. Eri joukkoliikennemuotojen kuljettajien palkkaus
    kirjoittanut kuukanko foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 64
    Viimeisin viesti: 02.01.2015, 00:52
  2. Eri joukkoliikennemuotojen energiankulutus
    kirjoittanut teme foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 16
    Viimeisin viesti: 30.08.2008, 16:10
  3. Eri joukkoliikennemuotojen päällekkäinen tarjonta
    kirjoittanut late- foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 20.08.2005, 20:21
  4. Joukkoliikennemuotojen arvostus
    kirjoittanut marX foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 6
    Viimeisin viesti: 18.08.2005, 23:56

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •