HSL:n lippujen hinnat 2010

aki

Liittynyt
30 Kesäkuu 2005
Viestit
4,281
Tänään YTV siis julkisti ensi vuoden lippujen hinnat, 30 pv. seutukausilippuun tulee korotusta jopa 5,5% eli uusi hinta on 89€! Aloin etsimään lippujen hintoja aina vuodesta 2000 lähtien jotta saisi paremmin käsityksen kuinka paljon seutulipun hinta on kymmenessä vuodessa noussut!

2000: 340mk(n.57€)
2002: 61,00€
2004: 70,30€
2006: 79,32€
2008: 82,90€
2010: 89,00€

Seutulipun hinta on siis noussut kolmanneksen kymmenen vuoden aikana! Mielestäni aika kova korotus noinkin lyhyessä ajassa! Tuo 89€ alkaa olla itselläni jo kyllä kipurajalla varsinkin kun asun vantaalla kolmen kilometrin päässä helsingin rajasta!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää

Tänään YTV siis julkisti ensi vuoden lippujen hinnat, 30 pv. seutukausilippuun tulee korotusta jopa 5,5% eli uusi hinta on 89€! Aloin etsimään lippujen hintoja aina vuodesta 2000 lähtien jotta saisi paremmin käsityksen kuinka paljon seutulipun hinta on kymmenessä vuodessa noussut!

2000: 340mk(n.57€)
2002: 61,00€
2004: 70,30€
2006: 79,32€
2008: 82,90€
2010: 89,00€

Seutulipun hinta on siis noussut kolmanneksen kymmenen vuoden aikana! Mielestäni aika kova korotus noinkin lyhyessä ajassa! Tuo 89€ alkaa olla itselläni jo kyllä kipurajalla varsinkin kun asun vantaalla kolmen kilometrin päässä helsingin rajasta!


Aika paljon! Mutta jos sinulla on vain 3 km matkaa niin kannattaisi hankkia cyclocross polkupyörä (800-2000€), kevyt polkea ja hauskaa myös!;)
 
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää

Liikkuminen maksaa, niin myös joukkoliikenne. Hintoja on varaa tästäkin korottaa, henkilöauton pitäminen on kuitenkin yhä moninkertainen hinta rutiinimatkoja ajatellen, vaikka tinkisi.

Ennen pitkää korkeammilla hinnoilla palvelua voidaan järjestää heikommalle asiakaspohjalle, jota toivon mukaan voidaan tervehdyttää joukkoliikenteen mahdollistamalla täydennysrakennuksella. Nykytilassa on kuitenkin tärkeämpää varmistaa palvelu liian suosituilla linjoilla, jotka eivät kuitenkaan ole riittävän itsekannattavia. Toinen tärkeä kohde on nopea poikittaisliikenne, jonka järjestämisessä sekä asiakaspohjan muodostamisessa kestää aikansa.

Aina voi myös toivoa, että kovemmilla hinnoilla jää rahaa muuhunkin kuin lähtötason liikenteen järjestämiseen.
 
2000: 340mk(n.57€)
Vuosi 2000 alkaa olla jo sen verran kaukana nykypäivästä, ettei voi ajatella 340 markan vastaavan 57:ä tämän päivän euroa. Tilastokeskus julkaisee rahanarvokertoimia eri vuosille, joilla päästään tulokseen 340 mk * 0,1939 = 65,92 €. No, on siinä nousua edelleen, mutta nousivat ne hinnat markka-aikanakin.
 
Tänään YTV siis julkisti ensi vuoden lippujen hinnat, 30 pv. seutukausilippuun tulee korotusta jopa 5,5% eli uusi hinta on 89€! Aloin etsimään lippujen hintoja aina vuodesta 2000 lähtien jotta saisi paremmin käsityksen kuinka paljon seutulipun hinta on kymmenessä vuodessa noussut!

2000: 340mk(n.57€)
2002: 61,00€
2004: 70,30€
2006: 79,32€
2008: 82,90€
2010: 89,00€

Seutulipun hinta on siis noussut kolmanneksen kymmenen vuoden aikana! Mielestäni aika kova korotus noinkin lyhyessä ajassa! Tuo 89€ alkaa olla itselläni jo kyllä kipurajalla varsinkin kun asun vantaalla kolmen kilometrin päässä helsingin rajasta!

Vuosi 2000 alkaa olla jo sen verran kaukana nykypäivästä, ettei voi ajatella 340 markan vastaavan 57:ä tämän päivän euroa. Tilastokeskus julkaisee rahanarvokertoimia eri vuosille, joilla päästään tulokseen 340 mk * 0,1939 = 65,92 €. No, on siinä nousua edelleen, mutta nousivat ne hinnat markka-aikanakin.

Tuolla logiikallahan pitäisi sitten nuo vuosien 2002, 2004, 2006 ja 2008 eurohinnatkin muuttaa "tämänpäivän" euroiksi. Eli siis eikö vuonna 2002 ko. lippu maksanutkaan 61 euroa, kuten se maksoi. Sama juttu: jos saan nyt palkankorotuksen, se ei olekaan "palkankorotus" vaan voi olla peräti palkanalennus tai palkan ennallaanpitäminen.
 
Tuolla logiikallahan pitäisi sitten nuo vuosien 2002, 2004, 2006 ja 2008 eurohinnatkin muuttaa "tämänpäivän" euroiksi. Eli siis eikö vuonna 2002 ko. lippu maksanutkaan 61 euroa, kuten se maksoi. Sama juttu: jos saan nyt palkankorotuksen, se ei olekaan "palkankorotus" vaan voi olla peräti palkanalennus tai palkan ennallaanpitäminen.

En ihan pääse viestistäsi jyvälle, kysytkö siinä jotain vai et. Ja ilmaisu "tuolla logiikallahan" myös yleensä tarkoittaa, ettei kirjoittaja allekirjoita logiikan järkevyyttä.

Mutta toisen virkkeen vastaus on: Kyllä, maksoihan se 61 euroa silloin, mutta 1 euron arvo ei enää ole yhtä paljon kuin silloin. Eli jos meillä olisi aikakone ja siten myös aikainvälistä valuuttakauppaa, joutuisit vuoden 2002 lipusta pulittamaan reilu 70 nykyeuroa.

Ja ensimmäiseen virkkeeseen vastaus: Kyllä, juuri näin pitäisikin tehdä, kun halutaan tutkia lipun reaaliarvon muutosta, eli kuinka paljon muita ostomahdollisuuksia menetät, kun ostat lipun. Koska lipun euromääräinen hinta on noussut nopeammin kuin muiden hyödykkeiden keskimäärin, sen reaalihinta on noussut. Mutta ei ihan niin paljon kuin sen euromääräinen hinta.

Palkankorotus kyllä nostaa aina palkkaa aikaisempaan tilanteeseen nähden, mutta palkan reaaliarvo on se, mitä sillä pystyy tekemään. Ja inflaation seurauksena se alenee koko ajan. Ja jos palkankorotus tosiaan on inflaatiota pienempi, palkkasi reaaliarvo ei nouse. Mutta ei silti voi sanoa, että palkankorotus sitä laskisi.
 
No, on siinä nousua edelleen, mutta nousivat ne hinnat markka-aikanakin.

Mutta kun sitä todellista nousua nimenomaan ei pitäis olla. Kyllä bussilippujen hintojen pitäisi seurata kustannuskehitystä eikä reaalisesti kallistua aina vaan.

Nämä lippujen hinnatkin on hyvä esimerkki HSL:n asukasdemokratian toteutuksesta. HKL vasta alensi lippujen hintoja, Helsingissä pitkän aikavälin tavoitteena on laskea hintoja reilustikin. Mutta samahan se on mitä jonkun piskuisen Helsingin kaupunginvaltuusto haluaa, tokihan HSL tekee mitä tykkää. Sitten 2011 maksetaan jo varmaan satanen siitä seutulipusta, vaikka inflaatio on pikemminkin miinusmerkkinen.
 
Kyllä bussilippujen hintojen pitäisi seurata kustannuskehitystä eikä reaalisesti kallistua aina vaan.

Joukkoliikenteen tuotantokustannukset ovat nousseet yleistä kustannuskehitystä nopeammin ja lippujen hintojen on tietysti seurattava joukkoliikenteen tuotantokustannuksia, jos subventioastetta ei kasvateta.
 
HKL vasta alensi lippujen hintoja, Helsingissä pitkän aikavälin tavoitteena on laskea hintoja reilustikin. Mutta samahan se on mitä jonkun piskuisen Helsingin kaupunginvaltuusto haluaa, tokihan HSL tekee mitä tykkää.

Piskuisen Helsingin kaupunginvaltuusto HSL:n suurimpana rahoittajana vaikuttaa hyvinkin suoraan lippujen hintaan. HSL nostaa hintoja, koska rahoittajilta ei tipu enempää subventiota. Valtuusto pääsee tosin näppärästi laistamaan vastuustaan syyttämällä HSL:ää asukasdemokratian puutteesta.
 
Joukkoliikenteen tuotantokustannukset ovat nousseet yleistä kustannuskehitystä nopeammin ja lippujen hintojen on tietysti seurattava joukkoliikenteen tuotantokustannuksia, jos subventioastetta ei kasvateta.

Okei, tuon selityksen hyväksyn. Valtakunnallinen inflaatio-% on tietysti keskiarvo, sen sisällä vaikkapa bussiliikenne voi kallistua voimakkaasti ja vaikkapa asunnot halventua, mutta jälkimmäinen ei näy joukkoliikenteen tuotantokustannuksissa.

Piskuisen Helsingin kaupunginvaltuusto HSL:n suurimpana rahoittajana vaikuttaa hyvinkin suoraan lippujen hintaan. HSL nostaa hintoja, koska rahoittajilta ei tipu enempää subventiota.

Voi sen nähdä noinkin. Tai sitten näin: jos Helsinki subventoisi ylimääräisillä miljoonilla, niin HSL hassaisi ne uusiin tyhjänä kulkeviin bussilinjoihin, kuten se hassasi valtion tuen bussiin 56, ja nostaisi kuitenkin lippujen hintoja.

Off-topic: Tänään Käpylässä parhaaseen ruuhka-aikaan klo 16:35 tuli 56:n bussi vastaan (suunnassa Kalasatamaan), matkustajia alle 10. Noh, yksi havainto ei vielä merkitse sitä, että "kaikki" vuorot "aina" ovat yhtä tyhjiä, mutta ei tuo rohkaisevaltakaan vaikuta.

Ja paluu on-topic: subventioasteesta tulee vielä ongelma. Helsingissä se on ollut noin 50%, mutta kuinka monta % Espoossa, Vantaalla tai Kirkkonummella? Jatkossa tullaan varmasti kiistelemään siitä, että toinen kaupunki rahoittaa ei-vapaaehtoisesti toisen joukkoliikennettä. Varsinkin kun HSL:n periaatteena tuntuu olevan samat hinnat kaikissa kunnissa. Eli jos Helsinki nostaisi subventioastettaan, niin hinnat laskisivat koko seudulla, ja vain pieni osa subventiosta kohdistuisi Helsingin lippuihin, loput valuisi naapurikuntien alennettuihin lippuihin.

On kaiketi sovittu suurin piirtein niin, että jokainen maksaa omat matkustajansa, ts. jos vaikka kasin ratikassa matkustajista on 7% espoolaisia, niin Espoo maksaa sen kustannuksista 7%. Se, miten tuo on todennettavissa, onkin sitten mielenkiintoista. Linjakohtaisesti sitä ei varmaankaan aleta käydä läpi. Periaate on kuitenkin oikein, ja tuon periaatteen mukaan Helsinki kai selviää lähinnä "voittajana", koska voisi olettaa, että helsinkiläiset tekevät vähemmän matkoja naapurikuntiin kuin mitä naapurikuntalaiset tekevät Helsinkin.

Mutta joka tapauksessa uskoisin, että jossain vaiheessa on odotettavissa keskustelua siitä, miten Helsinki joutuu subventoimaan jotain sellaista, josta ei ole helsinkiläisille hyötyä, kuten jotain Pornaisten paikallisbusseja...
 
Sisäisen lipun ja seutulipun suhde ei ole kohdallaan. Olisi hyvä päättää noitten välinen suhde pysyvästi. Kaksi vyöhykettä vaikka 1,5 x sisäinen ja kolme vyöhykettä sitten 2 x sisäinen. Näin sen pitäsi olla, kaikissa lippulajeissa.

Myös kerta-, arvo- ja kausilippujen keskinäiset suhteet pitäisi miettiä valmiiksi. Esim. kuukauden lippu voisi aina maksaa 20 kertaa kertalipun ja vuoden lataus 10 kertaa kuukausilipun hinnan. Arvolla voisi saada esim. 25 % alennuksen. Vyöhykelisä tulisi palauttaa ja se voisi aluksi olla kalliihko sisäisen arvolipun hinta.

Seutumatkoista suuri osa tapahtuu toisaalta kovin lyhyillä seutulinjoilla. Toisaalta taas mennään ainakin periaattessa tehokkaasti täysissä ja pitkissä junissa. Joku tolkku seutulipun hintaan on saatava. Ei kymmenen kilometrin juuri seuturajan ylittävä työmatka saa maksaa älyttömiä.
 
kuten se hassasi valtion tuen bussiin 56, ja nostaisi kuitenkin lippujen hintoja.

Tämä oli toki tuon tuen ehtona, eli sitä nimenomaan ei saanut käyttää lippujen hinnanalennukseen.

---------- Viesti lisätty kello 12:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:56 ----------

Off-topic: Tänään Käpylässä parhaaseen ruuhka-aikaan klo 16:35 tuli 56:n bussi vastaan (suunnassa Kalasatamaan), matkustajia alle 10. Noh, yksi havainto ei vielä merkitse sitä, että "kaikki" vuorot "aina" ovat yhtä tyhjiä, mutta ei tuo rohkaisevaltakaan vaikuta.

Uuden linjan löytäminen vie aina kauan aikaa, ja tuon bussilinjan aluehan on vasta rakentumassa Hermanniin ja Kalasatamaan. Eli juuri sitä oikeaa periaatetta: perustetaan joukkoliikenne heti rakentamisen alkuvaiheessa, vaikka sitä joutuisikin aluksi tyhjänä liikennöimään.
 
Tuolla logiikallahan pitäisi sitten nuo vuosien 2002, 2004, 2006 ja 2008 eurohinnatkin muuttaa "tämänpäivän" euroiksi. Eli siis eikö vuonna 2002 ko. lippu maksanutkaan 61 euroa, kuten se maksoi.
No jos niitä hintoja oikeasti halutaan vertailla keskenään, niin kyllä nimenomaan pitäisi.

Vuoden 2002 61 euron ostovoima oli suurempi kuin tämän päivän 61 euron.

Jos halutaan vain esittää kasa irrallisia numeroita, ei tarvitse.
 
Takaisin
Ylös