Vieraskieliset kuulutukset

Lähijunien kuulutukset voisi muutenkin olla vähän lyhyemmällä kaavalla selostettuja, enemmän metromaiseen tyyliin. Eli jos tullaan risteysasemalle jossa vaihtomahdollisuus, niin riitäisi jos kertoisi esim näin: "Huopalahti, vaihtomahdolliuus linjalle M" , "Hoplax, bytesmöjlighet till linje M", tai "Pasila, vaihtomahdollisuus linjoille R, H, Z, K ja I sekä kaukojuniin", "Böle, bytesmöjlighet till linjerna R, H, Z, K och I samt till fjärrtågen"

Kannattaisin tätä myös. Ongelma on tietysti VR, joka haluaa välttämättä mainostaa kaukojunayhteyksiään. Se voisi olla ihan järkevää edelleen vaikka R-, H- ja Z-junissa, mutta YTV-alueen junista sen voisi poistaa.

Tukholmassa myöskin riittää sana byte, ilman möjlighetiä, ja uskoisin sen toimivan täälläkin. Suunnan voisi myös sanoa: "Huopalahti, vaihto M-junaan Vantaankosken suuntaan. Hoplax, byte till M-tåget mot Vandaforsen." Tai tulevaisuudessa tietysti "Huopalahti, vaihto ?-junaan Lentoaseman suuntaan. Hoplax, byte till ?-tåget mot flygplatsen."

VR:n puolustukseksi on sanottava, että se on ollut ainoa taho, joka on käyttänyt lentoasemasta oikeata käännöstä flygplats eikä flygstation, kuten esim. Tiehallinto. Sehän on yhtä hassua jos englanniksi puhuisi air stationista tai saksaksi flugbahnhofista.
 
Vs: Parempi Pisara?

Maassa maan tavalla. Suomessa, ja yleensäkin kaikissa maissa arvostetaan kotimaan kieltä. Vieraskielet ovat välttämätön paha, ja niitä käytetään jopa hieman tietoisesti ala-arvoisesti.
Venäjänkielisiin kuulutuksiin VR:lläkin on silti otettu ihan natiivi lukemaan...
 
Se johtuu siitä että kuljettjan tai lipunmyyjän tehtäviin on tavallisesti rekrytoitu ihmisiä joilla on mahdollisimman suppea koulutus, ja ovat koulussa oppineet tavallisesti vain yhden kielen jos sitäkään.

Melko ala-arvoinen kannanotto, mikäli ei ollut huumoria? Liekö joskus pyritty vr:lle töihin, huonolla menestyksellä...
 
Muita 'hassuja' käänöksiä:
Paloheinässä: Kuusimiehentie - Seksmannavägen (katu)

Ei tommoista olekaan. Katu on Kuusmiehentie - Sexmansvägen. Siihen liittyvät myös Kuusmiehenpolku - Sexmansstigen ja Kuusmiehenkaari - Sexmansbågen.

Kadunnimi on johdettu vanhasta talonnimestä Kuusmies. Se oli yksi niistä taloista, joista aikanaan Tuomarinkylän kartano muodostettiin. Talonnimi oli ilmeisesti peräisin sen alkuperäisen asukkaan tehtävästä. Kuusmies eli sexman oli aikoinaan mm. kirkon kiinteistöjen hoidosta vastannut pitäjänneuvoston jäsen.

Titteli ei viittaa kuusipuuhun, vaikka varmaan sitäkin käytettiin silloin rakennusmateriaalina ja kuusia kasvaa myös Helsingin pitäjän kirkkomaalla. Kyseessä oli pitäjän kuudes luottamusmies.
 
Kannattaisin tätä myös. Ongelma on tietysti VR, joka haluaa välttämättä mainostaa kaukojunayhteyksiään. Se voisi olla ihan järkevää edelleen vaikka R-, H- ja Z-junissa, mutta YTV-alueen junista sen voisi poistaa.

Tukholmassa myöskin riittää sana byte, ilman möjlighetiä, ja uskoisin sen toimivan täälläkin. Suunnan voisi myös sanoa: "Huopalahti, vaihto M-junaan Vantaankosken suuntaan. Hoplax, byte till M-tåget mot Vandaforsen." Tai tulevaisuudessa tietysti "Huopalahti, vaihto ?-junaan Lentoaseman suuntaan. Hoplax, byte till ?-tåget mot flygplatsen."

VR:n puolustukseksi on sanottava, että se on ollut ainoa taho, joka on käyttänyt lentoasemasta oikeata käännöstä flygplats eikä flygstation, kuten esim. Tiehallinto. Sehän on yhtä hassua jos englanniksi puhuisi air stationista tai saksaksi flugbahnhofista.

Saksaksi lentoasema on toki Flughafen, eli lentosatama.... eli maassa maan tavalla.
Että suomenruotsalaiset kutsuvat sitä Flygstation ei ole mielestäni kummallista!
Suomalaiset opiskelijathan opiskelevat suomenruotsia, ei riikinruotsia.
 
Saksaksi lentoasema on toki Flughafen, eli lentosatama.... eli maassa maan tavalla.
Että suomenruotsalaiset kutsuvat sitä Flygstation ei ole mielestäni kummallista!
Suomalaiset opiskelijathan opiskelevat suomenruotsia, ei riikinruotsia.

Ranskassa sen sijaan lentokenttä on aéroport l. "lentosatama", mutta sellainenkin sana löytyy kuin aérogare l. "lentoasema". Jälkimmäinen ilmeisesti kuitenkin tarkoittaa jotain muuta kuin lentokenttää.
 
Ilmari, kiitos korjauksesta. Kiireessäni muistin taas väärin...
Ja kadunnimen tausta on. mielenkiintoinen
 
Kuusmies eli sexman oli aikoinaan mm. kirkon kiinteistöjen hoidosta vastannut pitäjänneuvoston jäsen.

Muualla Suomessa olen aikoinani asunut Seksmannintiellä, joten tällaistakin käännöstä näkyy tuosta sexmanista käytetyn. Tuo osoite oli kyllä lukemattomien kaksimielisten huomautusten aiheena... :lol:
 
Saksaksi lentoasema on toki Flughafen, eli lentosatama.... eli maassa maan tavalla.
Että suomenruotsalaiset kutsuvat sitä Flygstation ei ole mielestäni kummallista!
Suomalaiset opiskelijathan opiskelevat suomenruotsia, ei riikinruotsia.

Suomenruotsin puhekielessä käytetään sanoja "flygfält" tai "flygplats". Ei koskaan "flygstation". Sitä käytetään pelkästään lakiteksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:00 ----------

Muualla Suomessa olen aikoinani asunut Seksmannintiellä, joten tällaistakin käännöstä näkyy tuosta sexmanista käytetyn. Tuo osoite oli kyllä lukemattomien kaksimielisten huomautusten aiheena... :lol:

"Sexman" eli seurakunnan edustaja talonpoikaisyhteisössä käännetään suomeksi "kuudennusmies". Eli sen kadun nimi on suomeksi väärin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Suomenruotsin puhekielessä käytetään sanoja "flygfält" tai "flygplats". Ei koskaan "flygstation". Sitä käytetään pelkästään lakiteksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.

Väittäisin että suomen puhekielessä puhutaan samalla tavalla "lentokentästä" ("ajetaan lentokentälle kiitos", "hei, olen kentällä...", "tuletko vastaan kentälle?" jne.). Sana "lentoasema" on käytännössä rajattu virallisiin ja puolivirallisiin yhteyksiin ("Tervetuloa Helsinki-Vantaan lentoasemalle!").

Ei tulisi ainakaan minulle mieleen tilata taksia "lentoasemalle"...
 
Väittäisin että suomen puhekielessä puhutaan samalla tavalla "lentokentästä" ("ajetaan lentokentälle kiitos", "hei, olen kentällä...", "tuletko vastaan kentälle?" jne.). Sana "lentoasema" on käytännössä rajattu virallisiin ja puolivirallisiin yhteyksiin ("Tervetuloa Helsinki-Vantaan lentoasemalle!").

Ei tulisi ainakaan minulle mieleen tilata taksia "lentoasemalle"...

Mä olen varmuuden vuoksi pyytänyt Kuopiossa taksin ajamaan nimenomaan lentoasemalle, ettei hän vahingossa veisi esim kentän toiselle puolelle ilmavoimien tukikohtaan.

t. Rainer
 
"Sexman" eli seurakunnan edustaja talonpoikaisyhteisössä käännetään suomeksi "kuudennusmies". Eli sen kadun nimi on suomeksi väärin. t. Rainer
Kempeleen seurakunnan sivuilta:
Papisto, lukkari ja seksmanni eli kuudennusmies valvoivat ihmisten vaellusta.
Olkoon seksmanni väärin, muuta sitä sanaa on kuitenkin käytetty.
 
"Sexman" eli seurakunnan edustaja talonpoikaisyhteisössä käännetään suomeksi "kuudennusmies". Eli sen kadun nimi on suomeksi väärin.

Kuudennusmies on tietenkin parempaa kirjasuomea, mutta se on vääntynyt puhekielessä kuusmieheksi.

Paloheinän kadunnimi ei kuitenkaan ole väärin på finska. Sehän tulee vanhasta talonnimestä Kuusmies, joka vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa on joskus kirjoitettu myös muodossa Kuusmes. Mutta aika nuijalta kuulostaisi ruotsinkielisenä muotona Kuusmiesvägen.

Seksmanni on varmaan ollut ihan oikeaa puhekieltä joillakin paikkakunnilla siinä missä kuusmies täällä. Kuusmiehen lähellä olleen Skeppars-nimisen talon isäntää ovat suomenkieliset sanoneet todennäköisemmin kippariksi kuin laivuriksi. ;)

Mutta tietääkö joku, mistä tulevat Vaaralassa olevat paikan- ja kadunimet Kuussilta - Sexbro ja Kuussillantie - Sexbrovägen?
 
Mutta tietääkö joku, mistä tulevat Vaaralassa olevat paikan- ja kadunimet Kuussilta - Sexbro ja Kuussillantie - Sexbrovägen?
Olisiko tehty kuusista (oksista) "pitkospuita" suon yli?
Tai jäätietä pitkin käyn, kuusisiltaa pitkin käyn
 
Viimeksi muokattu:
Suomenruotsin puhekielessä käytetään sanoja "flygfält" tai "flygplats". Ei koskaan "flygstation". Sitä käytetään pelkästään lakiteksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.

OK, sitä en tiennytkään. Mutta ainakin täällä suomenruotsia kuullessa he ovat käyttäneet sitä ilmaisua, ja se yleensä herättää hilpeyttä (posiitivisella tavalla) ruotsalaisten keskuudessa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös