LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäAivan varmasti pahastuu. Ei kannata yrittääkään...Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Tiedän kyllä Huopalahden nimen historian, mutta mikä on se varsinainen syy, että pääkaupunkiseudulla aseman nimeä ei voi muuttaa vastaamaan kaupunginosan tai alueen oikeaa nimeä? Tuskin kukaan Haagassa asuva pahastuisi jos Hupikasta tehtäisiin Haaga. Huopalahti ja Pohjois-Haaga eivät ole ainoat nimiepätarkkuudet. On myös sellaisia täysin keksittyjä tai teollisuushistoriasta revittyjä nimiä kuten "Valimo" ja "Kera", joista kukaan 1950-luvun jälkeen syntynyt ei tiedä mistä nimi on peräisin.
Onhan maakunnissa muutettu asemien nimiä silloin kun on tapahtunut kuntaliitoksia, ja hyvin tavallista on ollut myös, että jokin asema on perinyt jonkun toisen, lakkautetun aseman nimen.
Osaat varmaan vastata, jouhtuuko se liikenneturvallisuudesta, että pelätäänkö että vilkasliikenteisellä Helsingin seudulla kuskit ajaisivat päin punaista tai liikenteenohjauksessa möhlitäisiin, jos asemien nimiä muutettaisiin yhtäkkiä? Ja jos näin on, niin voisihan sisäisen käytön lyhenteet säilyttää, jos yleisölle päin näkyvät nimet muuttuisi.
t. Rainer
Aivan varmasti pahastuu. Ei kannata yrittääkään...
"Valimon" lähellä on Valimotie eli siellä on ollut kai jokin valimo. Minkähän niminen, vai onko nimen syntyhistoria vain "aihepiiri: teollisuuslaitoksia"? Valimoa ennen siinä vierellä oli seisake "Strömberg".
"Kera" tulee muinoin alueella toimineesta keraamisesta tehtaasta O/Y Kera A/B.
Tehtaat ovat antaneet aikoinaan monille seisakkeille nimen. On ollut Alfaa, Sokeria jne.
Valimo on nimenomaan ollut Strömbergin valimo. Parempi olisi ollut jos maankuulu nimi Strömberg olisi saanut säilyä aseman nimenä. Vaikka romppasen omistaa nykyinen monikansallinen konserni, niin koko teollisuusalue on aikoinaan syntynyt Strömbergin tehtaan ympärille, eikä se ole jäänyt kenellekään epäselväksi.
Tässä on taas ihan päinvastaisesta ilmiöstä kysymys. Alunperin tehtaan nimi taisi olla jopa jotain "Grankullan Keramiikkatehdas". Ongelma on, että tehdas toimi hyvin lyhyen aikaa ja lopetti jo 50-luvulla, kauan ennenkuin sinne muutti muuta teollisuutta ja SOK:n varasto. Juuri kukaan sen jälkeen syntynyt ei tiedä "Kera"- nimen alkuperästä yhtään mitään. Kaupunginosan, jossa Keran asema sijaitsee, virallinen nimi on Karamalmi.
t. Rainer
Kyllähän näitä asemannimeämiskäytäntöjä on monenlaisia. Täällä toisella puolella maapalloa voi aikatauluista löytää mm. asemat "Spencer Street", "Roma Street" ja "Kingston". Ilman paikallistuntemusta näistä on hankala tietää, että kyseessä on Melbournen, Brisbanen ja Canberran päärautatieasemat. Sydney keskusasema on kuvaavasti nimetty "Central":iksi, ilman sen kummempaa mainintaa kaupungin nimestä.
Vanhalla stadin slangilla puhutaan Fredikasta. Tuskinpa kukaan nykyään enää edes osaa yhdistää sitä Fredriksberg-nimiseen asemaan, joka aivan tylysti muutettiin Böleksi, kuten muukin Pasilaa ruotsiksi vastaava infrastruktuuri. Vaikka olisihan Fredriksberg, suomeksi vaikka Reetunmäki, ollut paljonkin vetävämpi nimi derkkutyyliselle asuin-ja liikehuoneistoalueelle kuin Itä-Pasila. Ylen keskukseen ja poliisitaloon viittaava Pasila (ruotsiksi Böle) olisi tällöin jäänyt merkitsemään vain radan länsipuolista aluetta, kuten alunperin olikin.
Yksi -tai oikeastaan kaksikin- hupaisimmista kielikäännöksistä mitä asemanimiin tulee, löytyy rantaradalta, nyttemmin lakkautettujen liikennepaikkojen joukosta. Käla (äännetään zela) oli Siuntion murteella lähde. Tämä nimi määriteltiin aikanaan seisakkeelle, jolle sitten keksittiin suomenkielinenkin nimi -Kela. Seisakkeen ympärille kasvaneesta kylästäkin tuli näin Kela, joka toki on ruotsiksi yhä Käla eikä FPA...
Toinen länsiuusmaalainen rautatiekukkanen oli Fagervik, joka pitkään tunnettiin vain tällä Inkoon länsiosissa sijaitsevaan ruukkiin viittaavalla nimellä -Fagervikissähän asema ei tosiaankaan ollut, vaan aika monen kilometrin päässä sieltä ja tietä Fagervikin kylän ja aseman välillä ei ollut. Jossain vaiheessa aseman nimi suomennettiin Kaunislahdeksi, vaikka lähimmän veden ääreen oli useita kilometrejä. Kun rata oikaistiin, jäi asema sivuun ja radan varteen tehtiin uusi seisake: Kaunislahti-Grundsjö...
Misiköhän useissa Turun busseissa lukee pelkästään "stannar"?
Ainakin TLO:hon kuuluvilla yhtiöillä näyttäisi olevan käytössään tietty määrä Ruotsistä käytettynä tuotuja linja-autoja.
Se oli aikanaan vahinko että Helsingin kaupunki alkoi 1970-luvulla, kun Itä-Pasila rakennettiin, käyttää Pasilasta ruotsiksi nimeä (Östra) Böle eikä sen vanhempaa, rautatieaseman ja Länsi-Pasilan paikalla olevan puuhökkelikaupunginosan nimenä ollutta Fredriksbergiä. Böle on varsin ruma nimi rautatieasemalle, etenkin kun kuulutetaan junassa "PASILA - BÖLE". Se kuulostaa niin kököltä että monet nauravat sille.
Mitä derkkumaisuuteen tulee, niin olet varmaan pannut merkille, että "Östra Böle" kuulostaa nopeasti lausuttuna melkein samalta kuin "Öst-Berlin", ehkä juuri tuo kävi 1970-luvun hengessä kaupungin virkamiesten mielessä kun alueelle annettiin tuo nimi.
Joka tapauksessa Pasilan alueen historia on niin ankkuroitu rautatiehen ja teollisuuteen, ett agraariajalta peräisin oleva Böle-nimi ei mitenkään istu siihen. Siksi kaupungin tulisi tässä tapauksessa vaihtaa vanha aseman ja konepajan nimenä toiminut Fredriksberg takaisin ja unohtaa koko Böle.
Pasilan aseman ruotsinkielisen nimen muuttaminen Fredriksbergistä Böleksi v 1990 on tosin ainoa kerta kun VR on suostunut vaihtamaan pääkaupunkiseudulla aseman nimeä vastaamaan kaupungin nimeämiskäytäntöä. Tässä tapauksessa olisi aseman nimi saanut jäädä vaihtamatta.
Toisaalta, kun VR ja RHK ovat niin jästipäisiä muiden asemien kohdalla, että nimiä ei muuteta, niin voisihan kaupunki nimetä Etelä-Haagan kaupunginosa Huopalahdeksi, niin olisi yksi kummitusasema vailla omannimistä paikkakuntaa vähemmän.
Hassua on, että vaikka Kelan rautatiepysäkki on lakkautettu, niin maantiepuolella kyseinen paikannimi elää yhä. Valtatie 51:llä Pikkalan Esson kohdalla on suuri sinivalkoinen tienviitta KELA-KÄLA. Kaunislahden kohdalta, kun seisake lakkautettiin, katosi kokonaan sen suomenkielinen nimi ja tienviitassa lukee muistaakseni vain Grundsjö.
t. Rainer
Ennen Itä-Pasilan asutusalueen rakentamista paikalla sijaitsi Mäkelän teollisuusalue (ruots. Backas). Paikkakuntanimestä "Mäkelä" kertoo nykypolville enää vain lähellä kulkeva katu eli Mäkelänkatu, alunperin Pakaankatu. Siis Itä-Pasilan kuuluisi kenties olla Mäkelä ja Länsi-Pasila olisi pelkkä Pasila. Mäkelän teollisuusalueen etelälaidalla toimi vielä 60-luvulla myös Vallilan kesäteatteri, eli hieman hapuilevaa tuo nimeämispolitiikka on ollut. Ja missä sijaitseekaan Pasilan konepaja. Nykykäsityksen mukaan ei ainakaan Pasilassa.
Onko sulla mitään kuvia tuosta Mäkelän teollisusalueesta, tai osaatko sanoa mitä siellä tarkkaan oli.
Eräs vanhempi lähisukulaiseni joka ei ole syntyperäinen helsinkiläinen, väittää kivenkovaaa että Itä-Pasila rakennettiin aikoinaan kaatopaikan päälle. Eräs hänen tuttunsa oli kaivinkoneurakoitsijana silloin, ja häneltä se "varma" tieto on peräisin. Itse epäilen että hän sekoittaa tämän kanssa Ilmalan suolla olleeseen kaatopaikan, jolle VR:n varikko on rakennettu.
Oliko se Mäkelän teollisuusalue pääasiassa romuvarastoalue "köyhien stockan" tai Tattarisuon tyyliin, ja voisiko se "kaatopaikkaväite" johtua siitä että se olisi ollut lähestulkoon epävirallinen sellainen? Itse muistan niiltä ajoilta vain Pasilan ratapihan, Käpylän raviradan, velodroomin ja Vallilan, mutta mitä Itä-Pasilan paikalla oli ennen nykyisiä tornitaloja ei ole hajuakaan kun ei ikääkään ollut erityisen paljon.
t. Rainer
Kotusin Mikael Reuter on kirjoittanut asiasta artikkelin. Sen (ja nationalencyklopedin) mukaan sanaa flygstation käytetään lähinnä "Ilmailuhallinnon hallinnoimista osista pääasiallisesti sotilaskäyttöön tarkoitetusta kentästä, josta Ilmailuhallinnon ja Puolustusvoimain välisen sopimuksen mukaan sallitaan siviililinjaliikenne ja muu ilmailutoiminta".
(Lähde: http://www.kotus.fi/svenska/reuter/2001/200601.shtml)
Nämä kentät lienevät aika harvassa, eikä Pk-seudulla taida olla ainuttakaan sellaista.
Totta, ainakin juuri nimeämissäsi kaupungeissa tulisi osoittaa keskusasema "Helsinki K"(eskus) ja "Helsingfors C"(entrum). Muut keskeiset asemat niinkuin joku muu ilmaisi voitaisiin ilmoittaa tyyliin "Helsinki-Pohjoinen" -- tai "Helsinki-Pasila" ja "Turku-Kupittaa".
Böle on tosiaan ihan järkyttävä nimi, joka tulisi vaihtaa takaisin Fredriksbergiksi. Itse asiassa kun Pasilaa sanotaan ainakin wanhassa slangissa Fredikaksi epäilen jopa koko suomenkielisen käännöksen tarkoituksenmukaisuutta. Jos joku susirajan takaa tuleva stereotyyppinen juntti ei osaa lausua oikein niin sallittakoon "Reetrikperi".
Eli käännökset paikannimistä tulisi julistaa pannaan ja tukea alkuperäisiä suomalaisväestön keksimiä nimiä. Minua järkyttää sekin kun nuoriso puhuu "Kuliksesta" Brendikan/Bräntsikan sijaaan.
Sitäpaitsi kun meidän anglosaksisia vieraitamme hyysätään tarjoamalla englanninkieliset kuulutukset, eikö olisi tarkoituksenmukaista että vähintään liikematkailijoiden risteysasema olisi helposti äännettävissä. Berg ääntyisi vähän eri tavalla kuin 2. kotimaisessa, mutta silti paremmin kuin "Phäsilä". Oikeastaan kaikki Suomen liikennepaikat ja kaupungit voitaisiin englanniksi esittää kielisukulaisuuden ja nimistöetymologian perusteella ruotsinkielisistä nimistä (kun mahdollista), niin kuin ennen H:gin olympialaisia ja II maailmansotaa oli tapana tehdäkin. "We will shortly arrive at Pännäinen" kuulostaa järkyttävältä.
Olen samaa mieltä tässäkin. Käsittääkseni varsinainen Kaisaniemi, tai sen kärki sijaitsee suunnilleen siinä kohtaa, missä rautatie ja Eläintarhanlahti kohtaavat. Vanha Kluuvin (Gloet) pohjukka sijaitsee jossain Rautatientorin ja Kaisaniemen metroaseman välillä, joten Kluuvi olisi todella ollut parempi nimi.
Muistaakseni paikka sai nimen Kaisaniemi suomenkielisiltä ylioppilaita, jotka viettivät Kaisaniemen ravintolassa iltaa ja todella Kajsa Wahllundin mukaan.Ilmeisesti paikka ei ollut ruotsinkielisten suosiossa muuta kuin Hakasalmen toiselta puolelta huvila-alueena.
Kaisaniemestä, Kluuvista ja muustakin lisää: http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/...ki/#kaisaniemi
Sakari Kestinen
Voi olla ettei ehdotus menisi ihan kokonaisuudessaan läpi.
Mutta eikö nytkin, niillä paikkakunnilla, joissa ruotsi on ykköskieli, kuten Karjaa, käytetä juuri paikkakunnan ruotsinkielistä nimeä englanninkielisissä junakuulutuksissa, eli Karjaa on englannniksi Karis (eikä Cattle :P )
Siitä Pännäisistä puheen ollen, olin kuulevinani n vuosi sitten että Pännäisten aseman nimeä oltaisiin muuttamassa Pietarsaareksi. Nykyisissä aikatauluissa Pännäinen komeilee yhä entisellä paikallaan. Onko aikeesta luovuttu?
t. Rainer
Kävin tässä kuussa Oulussa kuullessani tuon Pännäis-kuulutuksen, joten Pännäinen on Pännäinen yhä vain. Se oli nimenomaan IC-junan kuulutus, joka särähti korviini sen englanti-Pännäisen takia. Pikajunassa se oli kuitenkin englanniksi Bennäs.
Mikähän järki muuten koko väännöksessä on edes suomeksi? Minusta Bennäs on helpompi lausua kuin Pännäinen, vaikka äidinkieleni on suomi. Kuitenkaan Dragsvikin asema ei ole mikään Raksviikki Vedonlahdesta puhumattakaan, vaan ihan Dragsvik.
Sinänsä tuo Pietarsaari kuulostaa ihan järkevältä, mutta muistaakseni sellainen liikennepaikka on jo. Vai onko Pännäisten-Pietarsaaren rautatie purettu pois? JunaBussi Pietarsaaresta Pietarsaareen olisi kyllä hämäävä.
Muutettakoon Pännäinen Pedersöreksi niin kaikki lienevät tyytyväisiä.
Kielisuhde on toinen ihan OK peruste liikennepaikan nimeksi englanniksi, mutta mitään kielilakiin pohjautuvaa ohjettahan ei ole. En vain itse ymmärrä miksi käännetään ensin paikkakunnan nimi suomeksi ja käytetään sitten kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä surutta sitä suomalaista käännöstä, ellei kohdekielessä ole omaa varianttia paikannimelle. (Helsinge->Helsinki esimerkkinä)
Sakari Kestinen
Karis on ainoa asema, joka englanniksi kuulutetaan ruotsiksi.
Bennäs on Pedersören kunnan keskustaa eikä ole soveliasta, että jonkin kunnan ainoan aseman nimenä käytettäisiin naapurikaupungin nimeä. Pännäinen on VR:n omatekemä käännös asemakylästä. Lisäksi Pietarsaaren keskustassa oleva nykyinen tavara-asema jäisi olemaan, joten sille pitäisi saada jokin toinen nimi: olisikos se sitten vaikka Pedersöre?
Kokemäen kaupunki on puolestaan määrännyt, ettei sen ruotsinkielistä nimimuotoa Kumo saa käyttää. Se on siis rautateillä ruotsiksi myös Kokemäki.
Mäkelän teollisuusalue oli samantapaista aluetta kuin Ruskeasuon vastaava, jos kuka muistaa. Tosin laajempi. 1950-60-lukujen kaupungin kartoissa näkyy Mäkelän asemakaavaa. Siellä oli melko tiheä maaston mukaan polveillut katuverkosto. Ei tainnut kyllä olla kaduilla mitään nimiä.
Lähettämissäännöt