Norjalaisten ja Tanskalaisten kohdalla johtuu tietämättömyydestä ja ruotsalaisten kohdalla todellakin poliittisesta ylikorrektiudesta. Kylmän sodan aikana riikinruotsalaiset kuvittelivat, että koska Puolan ja muun itäblokin kohdalla saksankielisyys oli epäkorrektia, niin sama olisi muka koskenut Suomea ja ruotsinkielisyyttä täällä. Tämän olen pannut merkille ruotsalaisissa Suomea koskevissa kirjoissa ja lehtikirjoituksissa. Poikkeuksia on, isot Tukholmassa ilmestyvät sanomalehdet ovat aina käyttäneet ruotsinkielisiä nimiä Suomen tärkeimmistä paikkakunnista joila sellainen on.Alunperin kirjoittanut JE
Olen pannut merkille myös että riikinruotsalaiset käyttävät Tartosta vain sen vironkielistä nimeä Tartu, kun me suomenruotsalaiset aina käytämme sen vanhaa ruotsin- ja saksankielistä nimeä Dorpat. Viron tärkeimpien kaupunkien saksalais-ruotsalaisissa nimissä ei ole kommunismin kaatumisen jälkeen mitään poliittista latausta, ihan samalla tavalla kuin Viroa ei ole enää pakko suomeksi kutsua Eestiksi. Olisi kerrassaan typerää jos suomenrutsalaiset alkaisivat "Universitetet i Dorpat", ja " Freden i Dorpat" kohdalla korvata Dorpat Tartu:lla, eli ei sitä noin vain meidän kollektiivisesta muistista pyyhitä pois. Samaan kielisammakkosarjaan kuuluu myös Viipurin kohdalla Vyiborg -nimimuodon käyttö ruotsiksi. Se on jo epäkorrektia Viipurin entisiä asukkaita kohtaan.
t. Rainer
Meillä käytetään Puolan linjan virallisissa laivalistoissa ja aikatauluissa aina Stettin-nimeä, esim. Helsinki-Stettin. Ilmeisesti puolannosta ei osata kirjoittaa ja ääntää. Kuitenkin toisaalta Gdansk (ex. Danzig) on näissä samoissa listoissa puolannettu.
Näinhän se on varmaan järkevintä toimia. Sittenhän niitä on paljon aloja, jotka ovat sen verran kansainvälistyneitä kuten lentoliikenne, että käytetään sisäisessä kielenkäytössä kaikista paikkakunnista vain englanninkielisiä nimiä ja niistä johdettuja paikkakuntalyhenteitä. Ja VR:llähän käytetään suomea "komentokielenä", mutta mitä nimiä matkustajille näytetään on eri asia.
Se, mikä on vähän erikoista, on että matkatoimistot käyttävät aina lentoliikenteen paikkakuntalyhenteitä vaikka kirjoittavat junalippuja, ainakin käsin kirjoitetuissa. Ei olla kuitenkaan koskaan sanottu että lippu ei kelpaisi vaikka lukee STO-CPH.
t. Rainer
Ainakin Karjaan asaemalta ostetussa menolipussa lukee vain ja ainoastaan ruotsiksi 'Karis - Helsingfors'. Ja aseman asiakaspalvelu sujuu huomattavasti paremmin kun asiakas puhuu ruotsia.
Olisikohan niillä lipunmyyntijärjestelmään jäänyt oletuksena ruotsi päälle kielivalinnassa. Johtuisikohan siitä, että samat henkilöt vastaavat koko VR:n ruotsinkielisestä puhelinneuvonnasta ja ennakkovarauksista? Kyllä sen lipun varmaan saa pyytämällä suomeksikin. Varsinkin jos matkaan sisältyy vaihtoja, on tärkeää että lippu on tulostettu asiakkaan asiointikielellä.
Vielä 80-luvulla, kun läntisen Uudenmaan pienemmät asemat ei ollut läheskään kaikki kytketty ATK-järjestelmiin, niin niiden käsin kirjoitetuissa lipuissa luki asemat usein vain ruotsiksi.
t. Rainer
No olisi todella typerää käyttää vironkielistä nimitystä Tartosta. Eikö se niin ole, että pitäisi käyttää paikallisten käyttämää muotoa? Tartto lienee ns. tarton kirjakieltä (nyk. võrun kieli), Tartu sen sijaan on virolaisten nimitys (virolaiset eivät osaa sanoa samassa sanassa a:ta ja o:ta).
Ne, ketkä eivät tiedä, mistä puhutaan, lukekoon vaikka tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%B5ron_kieli Ja tämä ei ole mitään nykypäivän kansallismielisten võrulaisten huuhaata vaan võrun kieli on ollut olemassa pitkään; Uusi testamentti ilmestyi ensiksi tarton kirjakielellä, sitten vasta pohjoisvirolaisten kielellä.
Edit: tyhmä foorumiohjelma ei osaa näyttää linkkejä, joissa olisi õ-kirjain.
Tartu/Dorpat/Tartto-keskustelussa pitää myös ottaa huomioon paikallinen ajattelutapa. Tämä Viron toiseksi merkittävin ja älyllisesti huomattavin keskus kun on -ainakin asukkaidensa sivistyneistön edustajien väittämien mukaan- ylpeä siitä, että sillä on eri kielillä erilaisia nimiä. Joten niitä myös käytettäköön.
Tallinnaakin voitaisiin aivan hyvin kutsua Rääveliksi tai Revaliksi ties millä kielillä. Tai Danske Stadeniksi...(Tallinn<=Taanin Linna<=Tanskalaisten kaupunki).
Edellämainitussa Kälan ja Grundsjön tapauksissa vielä sellainen täsmennys, että tottakai paikannimet ovat yhä käytössä, kun paikoissa on sennimiset taajamat. Eri kysymys -ja ihan aiheellinen- on se, olisiko näitä taajamia olemassakaan, jos rataa ei aikanaan olisi linjattu niiden kautta ja liikennepaikkoja rakennettu...
Hauska "suomennos" on myös Tammisaaren eteläpuolella entisessä Tenalan kunnassa sijainnut seisake nimeltä Leksvall. Tuon paikan suomenkieliseksi nimeksi kun määräytyi VR:n byrokratiassa Kisa...
Rainer, itse molemmat kotimaiset kielet taitavana en koe sitä mitenkään negatiivisena että saan matkalipun vain ruotsinkielisenä. Kun liikun alueella jossa ruotsi on enemmistökielenä, koen ruotsinkielisen palvelun itsetäänselvyytenä.
Kadunnimet sopinevat tähän kielitiedeketjuun. Kolmen raitiovaunukaupunkimme, Helsingin, Turun ja Viipurin vierekkäisten katujen ryhmien nimistä löytyy hauska yhtäläisyys: Helsingin Kalliossa on Ensi Linja, Toinen Linja, ... , Viides Linja. Turun satamasta löytyy 1. Linja, 2. Linja, ... , 5. Linja. Viipurin Sorvalissa oli Ensimmäinenkatu, Toinenkatu, ... , Kuudeskatu.
Helsingissä kääntyi ratikka Ensi ja Toista Linjaa pitkin, toivottavasti linjaratikka palaa vielä Linjoille. Pätkän Viidettä Linjaa kulkevat 1, 1A, 3B ja 3T.
Turussa kulki 1-linjan raitsikka 1. Linjaa pienen matkaa sataman silmukassa. Nykyään laivapikajuna kulkee 3. Linjaa takaisin.
Jos Viipurin suunnitelmat olisivat saaneet toteutua, kääntyisivät Sorvalin vaunut ehkä Kolmaskatua ja Neljäskatua pitkin...
Entäs ne Uudenmaankadut...joilla raitiovaunut eri kaupungeissa ovat kulkeneet.
Uudenmaankatua ei Viipurin kadunnimiluettelosta löydy. Uudenmaankadun lisäksi voi turkulainen Helsingissä ajaa muistoissain ainakin Hämeentietä ja Linnankatua, jota pitkin viipurilainenkin. Marian sairaalan haaran lopettamien jälkeen oli vastaavasti stadilaisilla tilaisuus ajaa Eerikinkatua Turussa 1972 asti.
Neitsytniemen kääntösilmukka oli Mariankadulla, joten viipurilainen voi verestää muistojaan lyhyellä osuudella samannimistä katua Helsingissä.
Yhden yhtäläisyyden voi vielä mainita: Helsingin ratikkaverkon pohjoisin kohta on Pohjolanaukion kääntösilmukka. Turun vastaava pohjoisin kohta oli Pohjolan silmukka.
Ensimmäinenkadut jne. ovat viipurilaisten mukana kulkeutuneet ainakin Lahteen ja Savonlinnaan.
Viipurin vuoden 1897 näköispainoskartassa Mariankatu on merkitty Mariegataniksi. Katu löytyy myös Helsingistä ja Turuus Maariankatu on på åboländska Mariegatan
Piirka
Näköispainoksessa prof. Otto I. Meurmanin piirtämästä Viipurin opaskartasta v. 1935 1- ja 2-linjoilla on vielä omat silmukkansa Ristimäessä ja Lepolassa. Linjoja ei ole vielä yhdistetty Kalevan- ja Valtakatujen kautta.Viipurin vuoden 1897 näköispainoskartassa Mariankatu on merkitty Mariegataniksi. Katu löytyy myös Helsingistä ja Turuus Maariankatu on på åboländska Mariegatan
Spårvagnen har gått längs Mariegatan i alla tre städer, Helsingfors, Viborg och Åbo. (Menikö oikein?)
offtopic
Tai tämä
MOEDIT/vko: Keskustelu tästä viestistä eteenpäin siirretty funikulaari-ketjusta.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 29.04.2006 kello 15:11.
Sakari Kestinen
Re: offtopic
Tuo on kyllä aivan outo. Onkos se jotain SFP-humöria? Kyllä Ahvenanmaan lippu on informatiivisempi ja kansainvälisestikin (=Ruotsin kuningaskunnassa) tunnettu. Sen me Fasta-Finlandissakin tunnemme ja siinä on H.M.Kuningashuonettakin sen verran kuin Suomen tasavallassa tarvitaan! Kuningas/Kuningatar valitaan aina kuuden vuoden välein, eikä se homma perustu mihinkään muinaiseen mammonaan, sukulaissuhteisiin eikä läänityksiin.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä