Helsingin seudun erinomainen julkinen liikenne on taas saanut kiitosta. ADACin Eurooppalaisten suurkaupunkien vertailussa Helsinki sijoittui toiseksi 23 kaupungin joukossa.
http://www.taloussanomat.fi/liikenne...a/20102508/139
http://www.autoliitto.fi/@Bin/360528...ostaulukko.pdf
Toki kehittämisen varaa on, mutta selkeästi Helsingin seudulla on tehty hyviä joukkoliikenneratkaisuja, jotka näkyvät joukkoliikenteen hyvänä toimivuutena.
En ole lukenut tutkimusta, mutta onhan hyvä ajatus selvittää sitä, miten autoilijat kokevat joukkoliikenteen käyttämisen. Autoilijathan ovat joukkoliikenteen suuri potentiaalinen käyttäjäjoukko, ja jos he kokevat joukkoliikenteen vaikeaksi tai huonoksi, niin he pysyvät autoissaan.
Ilkikuirisesti sanoen voisi todeta, että totta kai Helsingin autoilijat äänestävät joukkoliikenteen hyväksi. Eihän se kovin pahasti autoilua häiritse. Ja kun ei ole todellisia liikenne-etuuksia, niin autoilijalle ei tule paha mieli siitä, että ratikka tai bussi pääsevät vapaasti ohi tai että autoa ei päästettäisi risteyksessä ennen joukkoliikennettä. Mutta Taloussanomien uutiseen oli ainakin lainattu ihan asiallisia arviointikohteita.
Antero
Kun vähän tarkemin tutki asiaa Autoliiton sivuilta http://www.autoliitto.fi/testit_ja_a...nne_2009-2010/ , niin kävi siis ilmi että tutkimuksella haettiin ilmeisesti matkailijan näkökulmaa joukoliikenteen toimivuudesta, ei paikkakunnalla asuvien autonomistajien.
Tutkittujen kaupunkien joukossa muuten ei ole ollenkaan mukana Tukholma, Dublin eikä Berliini, eikä mikään entisen Neuvostoliiton kaupungeista, mutta otos lienee silti aika edustava.
t. Rainer
Tässä oli parikin oleellista pointtia. Itsekin olen kuullut turisteilta ja muilta vierailta lähes poikkeuksetta ylistävää palautetta Helsingin jukisista. Amerikkalaisten vieraiden kohdalla usein tulee mieleen, että mitkähän mahtavat olla heidän vertailukohtansa. Rima kehuille ei taida olla kovin korkealla.
Tukholma tuli myös itselle välittömästi mieleen. Tosin Helsinki on ilmeisesti pärjännyt sellaisissakin vertailuissa, joissa Tukholma on mukana ja tyytyväisyyttä on kyselty systeemin paikallisilta käyttäjiltä. Tämä on aika mielenkiintoista esimerkiksi metrojen erilaisten kehityshistorioiden valossa. Liekö niin, että Suomi on sittenkin järjestely-yhteiskunta, mikä osin paikkaa hajanaista kaupunkirakennetta ja puuttuvia kiskoja.
Tutkimus on tehty autoliittojen Eurotest-konsortion jäsenmaissa. Tukholman puuttumisen selittää yksinkertaisesti se, että Ruotsin KAK ei tähän konsortioon kuulu. Saksassa ADAC on syystä tai toisesta priorisoinut viisi muuta kaupunkia ennen Berliiniä, ilmeisesti valinnanvaraa kuitenkin riittää kun kaikki nuo viisi ovat top kympissä ja listalta puuttuu myös esimerkiksi täälläkin paljon hehkutettu Karlsruhe.
Tässä on HSL-liikenteestä (tosin siihen aikaan vielä HKL/YTV-liikenne, mikä paperissa on aika epäselvästi selitetty) tehty yhden sivun "dossier" plussineen ja miinuksineen. Ainakin opasteet ja Reittiopas saavat kiitosta - risuja taas Helmin suppea levinneisyys.
Niin, ainakin Nykissähän on varsin kehittynyt joukkoliikennejärjestelmä (tai laajennettuna läheisellä tri-state-alueella, joka toimii NYC:n työmatkalaisten poolina) ja toisin kuin hyvin, hyvin monessa muussa paikassa "subway" pyörii myös öisin. Järjestelmän turvallisuus ja siisteyskin on parantunut paljon vanhoista kunnon ajoista, mutta voin ymmärtää NYC:stakin tulevan viehtymyksen kantakaupunkialueellakin suhteellisen vikkelästi liikkuviin busseihin (vertaa Manhattanin sumppusumat) ja metrojuniin, joiden jarrut eivät kirsku, (harvoista) kuulutuksista saa selvää ja junaa ei kiihdytetä kuin drag-raceria...![]()
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.03.2010 kello 16:29. Syy: viestin muotoilu
--
On-line since 10th of January 1863.
Luin raportista että Berliini oli jätetty pois koska siellä suuri osa S-Bahn-verkosta on teknisten syiden vuoksi poissa käytöstä ja siksi kaupungin muu joukkoliikenne takkuilee.
Myös Ateena puuttuu ja se siksi että testaajat eivät onnistuneet pääsemään kielivaikeuksien takia haluamansa bussin kyytiin ja siihen loppui testaamnien, eli oli ns toivoton tapaus.
t. Rainer
Mitä tarkoitettiin Helsingin seudulla kyseisessä tutkimuksessa? Nimittäin Helsingin seudun joukkoliikenteen erinomaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, minkä kokoiseksi ja minkä muotoiseksi Helsingin seutu määritellään.
Tässä omia kokemuksiani Helsingin seudun joukkoliikenteestä:
Opiskeluaikoinani pyörin päivisin Töölönlahden ympäristössä ja opiskeluasunto sijaitsi rautatien varrella. Siihen aikaanHelsingin seudun joukkoliikenne tuntui erinomaiselta. Melkein ainoa puute oli tungos aamuruuhkan aikana junissa.
Mutta sitten alkoi työelämä. Nuorena ihmisenä minulla ei ollut varaa ostaa asuntoa Kehä I:n sisäpuolelta. Työ- ja asiointimatkat olivat enemmän tai vähemmän itä - länsi -suuntaisia. Huomasin, että joukkoliikenneyhteydet eivät olleetkaan hyviä. Henkilöauto oli kilpailukykyinen vaihtoehto ja usein parempi kuin joukkoliikenne.
Nämä siis ovat henkilökohtaisia subjektiivisia, mutta todellisia kokemuksia Helsingin seudunjoukkoliikenteestä.
Mulla on ollut ihan samanlaien elämäntilanne aikoinaan ja kirosin mm sitä että Espoo jolla on eniten työpaikoja tarjolla ns "uuden talouden " aloilla pitkään vetkutteli etelä-Espoon raideliikennepäätöksen kanssa "koska kaiki jotka tulevat Espoosen töihin kulkevat autolla" mutta lopulta taipui.
Mutta kansainväliseen vertailuun palatakseni niin kuvittelisin että niillä Euroopan suurkaupungeilla joilla isot raideliikennehankkeet ovat vasta vaiheessa, on ihan sama tilanne, tai on jopa pahempi jos kaupunki on muuten ruuhkaisempi ja kaikki joukkoliikenen kulkee vain keskustan kautta. Tähäön joukkoon kuuluvat monet itä-Euroopan suurehkot kaupungit.
t. Rainer