Ikävältä kuullostaa koko kaupungin talous tällä hetkellä ja joitain asuinalueprojekteja, kuten myös raideliikenneinvestointeja, saattaa siirtyä hamaan tulevaisuuteen.
Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään:
Helsingin talous luultuakin pahemmassa jamassa
Tuosta artikkelista lainaus:
Mitkä projektit olisivat tulilinjalla? Kruunuvuorenrannan uusi alue raitiotieyhteyksineen, Raide-Jokeri vai esimerkiksi Pisara-ratako? Niiden sijaan rakentaminen keskitettäisiin ehkäpä Jätkäsaaren tai Kalasataman kaltaisiin alueisiin?Alunperin kirjoittanut Helsingin Sanomat
Joukkoliikenneharrastaja
Suurimmaksi osaksi tuo juttu kuulostaa kun korvaani vaan Pajusen kiukuttelulta, kun ei hänen lakkautuslistansa olekaan menossa läpi.
Tulilinjalla lienee lähinnä Laajasalon ratikka, sillä ymmärtääkseni Pajusta on aika voimakkaasti lobattu, ja ilmeisen onnistuneesti, ja nyt Pajunen on kovasti innoissaan jonkunlaisesta lauttayhteydestä. Siinähän sitä rahaa vasta palaakin sitten, jos lautta tehdään![]()
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Se on ihan hyvä että raidehankkeita katsotaan kriittisesti, ja jos ei asuinalue nouse niin ei sinne kannata vetää kiskojakaan. Lähinnä minulle tulee näillä kriteereillä tosin mieleen Östersundom. Turhista kiskoinvestoinneista tosin ykkönen on Pajusen torikortelit :-)
Mutta siinä että säästetään lykkäämällä uusia asuinalueita ei ole mitään järjen hiventä. Samalla lykkääntyy kaupungin tulot tonttimaasta. Asuntojen kysyntä on suuri minkä näkee ihan suoraan siitä että niiden hinnat nousee keskellä lamaa (!), ja vähäisempi rakentaminen vain nostaa hintoja, joka taas haittaa koko seudun taloudellista kehitystä. Lisäksi rakentaminen sinänsä tuottaa talouskasvua eli verotuloja.
Ja siksi toisekseen, investointeja voi tehdä etupainotteisestikin jos kaupunkia ei rakenneta tasatahtiin,
---------- Viesti lisätty kello 10:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:37 ----------
Saa sitä lobata vaikka matkustajasukellusvenettä, ja ehkä joku uskookin. Lautalla vaan pitäisi olla jonkinlainen uskottava ja toimiva suunnitelma euroineen kaikkineen, ja sellaista tuskin koskaan tulee.
Ei tuo tunnelirata ole kuin Helsingin kaupungin (tai Pajusen) omaa ajattelua. Suomen valtio ei liene suunnittelemassa sitä, vai löytyykö Liikennevirastosta siitä tietoa? Suomalaisten veronmaksajien antamat ratarahat pannaan vain kotimaan ratoihin. Tunnelirata taitaa olla täysin yksityinen rautatieyritys...
Kyllä asiaa on RHK:ssakin pidetty yllä. Viimeisimpänä se löytyy julkaisusta "Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiot 2050". Kyseisen hankkeen kuvauksessa muuten ensisijainen vaihtoehto on juurikin Helsingin keskustasta alkava tunneli. Suunnitelma tosin on melko vanha. Mutta ei Tallinnan-tunneli todellakaan mitään Pajusen yksityisajattelua ole missään vaiheessa ollut, vaikkei sitä aktiivisesti valtion virkamiesten puolelta edistetäkään. Hanke vaatii kyllä vielä toteutuakseen paljon poliittista nostetta, mutta poliittiset tuulet saattavat joskus muuttua nopeastikin.
Mutta tämä asia kuuluu muutenkin kokonaan toiseen ketjuun.
Eipäs monopolisoida näitä ulkomaanrata-asioita miksikään Helsingin sisäisiksi jutuiksi. Tämä koskettaa mitä suurimmassa määrin koko valtakuntaa eikä pelkästään Helsinkiä, joka toki olisi suurin hyötyjä.
Uskomatonta, että kerran saa argumentoida näinkin päin. Yleensä olen joutunut selittämään, ettei se kehärata ole mikään valtakunnan hanke vaan Vantaan oma hanke...
Tosin täytyy sen tunnelin kanssa muistaa kanssa sitten ottaa huomioon myös muu Suomi raideleveysasioissa ja vastaavissa. Mutta toki selvästi eniten matkustajia kertyisi Helsingin ja Tallinnan keskinäisestä lähiliikenteestä.
Vaan miksi ei tingitä sellaisista megahankkeista kuin Herttoniemen uusi eritaso- ja tunneliristeys (noin 120 M€), Kehä 1:n ja Itäväylän risteys (yli 100 M€), kuljettajien poistaminen metrosta (120 M€), Lauttasaaren metro (asema 43 €) ja miksei myös Senaatintorin raiteiden siirto (15 M€)? Edellä mainitut esitetään yleensä adjektiivilla ”välttämätön”, toisin kuin joukkoliikenteen kehittäminen tai vaikkapa koulut.
Terveessä talouden hoidossahan jätetään niukkuudessa tekemättä sellaisia hankkeita, joiden toteuttamatta jättäminen ei estä tai muuta varsinaisesti mitään. Eli ne eivät ole ”aikuisten oikeasti” välttämättömiä. Mutta oikeasti välttämätöntä on esim. tehdä Kruunuvuorenrannan ratikka, ellei sitten koko aluetta jätetä rakentamatta. Mutta ei aluetta voi tehdä ilman liikenneyhteyttä. Ja jos liikenneyhteydeksi ei tehdä raitiotietä, sitten pitää tehdä autoteitä ja suuremmalla rahalla. Tosin, Suomessahan on puoli vuosisataa vallinnut ajattelu, että joukkoliikenne on vain pelkkä lisuke, ensin rakennetaan kaikkia varten autoilun kapasiteetti. Eli joukkoliikenne voidaan aina sivuuttaa, koska kaikkihan voivat kulkea autoilla.
Jokerista voi todeta samaan tapaan, että jos siitä ei tehdä ratikkaa, niin se se vasta kalliiksi tuleekin. Bussiliikenteen (niin sähköllä kuin dieselilläkin) kulut kun nousevat nopeammin kuin hyödyt ja tulot.
Antero