HS:"Helsinki joutuu lykkäämään uusien asuinalueidensa rakentamista"

vristo

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
4,087
Näin se viesti vain valitettavasti kuuluu:

Hesari: Helsinki joutuu lykkäämään uusien asuinalueidensa rakentamista

Ja tämänhän koskee, kuten hyvin tunnemme, myös noiden uusien asuialueiden joukkoliikenneyhteyksiä ja pahoin pelkään, että tuleva kaunis ja uljas vinoköysisilta Kruunuvuorenrantaan ja koko pitkälle suunniteltu moderni asuinalue on yksi niistä jäädytettävistä hankkeista.

Yksi karsintakohde voisi olla Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-metrolinja, jonka sijaan alettaisiin tosissaan panostaa,"Töölön metrona", Pisara-rataan.

Sensijaan esimerkiksi Jätkäsaareen tulee mielestäni panostaa nyt niillä rahkeilla kun vain pystyy. Kyllä ne muutkin sieltä joskus aikanaa rakentuvat, kun paremmat ajat koittavat.

Funtsaustauko on joskus ihan kiva asia itsekullekin.
 
Mietitäänpäs.

Tällä hetkellä käynnissä on kaksi hanketta, länsimetro ja Jätkän ratikoiden eka vaihe (eli 8:n jatko ja 9:n jatko satamaan). Nämä tuskin keskeytyvät, vaan tehdään kuten on suunniteltu. Jenkkityyliä olisi keskeyttää länsimetron rakentaminen ja jatkaa joskus 20 vuoden kuluttua, mutta siinä kyllä palaisi jo käytettyä rahaa hukkaan aikamoisia määriä.

Vireillä olevia ovat sitten eri asteilla
1. Jokeri 2:n tunneli
2. Kalasataman rv
3. Laajasalon rv
4. Ullanlinnan rv
5. Topeliuksen rv
6. Töölö-Pasila -metro
7. metro Pasilasta eteenpäin
8. "Sipoon" raideyhteys
9. pisara
10. metro Matinkylä-Kivenlahti
11. Jätkän ratikan 2. vaihe (=Välimerenkatu) ja 3. vaihe (=Atlantinkatu)

Jos näitä rupeaa erittelemään, niin #1:n lykkääminen tai hautaaminen ei oikeastaan haittaa yhtään mitään. Jokeri 2:n perustaminen tuo kyllä parannusta poikittaisyhteyksiin, mutta mitään pakottavaa syytä siihen ei ole.

#2 on ajankohtainen vasta sitten, kun aletaan rakentaa 400-500 m etäisyydelle metroasemasta. Jos rakentamista lykätään, niin #2:n lykkäämisestä ei ole mitään haittaa.

#3 on pakko tehdä, kun Kruunuvuorenranta rakennetaan. Jos asuinaluetta lykätään, niin ratikkaakin voi lykätä. Tietysti ratikka Yliskylään olisi hyvä jo nyt, mutta tämä on kuin #1. Mutta sitten kun Kruunuvuorenrantaa tehdään, ei ole varaa jättää ratikkaakaan tekemättä.

#4 on erikoinen hanke. Jos on rahasta pulaa ja asukkaat eripuraisia, niin laittaisin jäihin ja säilyttäisin nykytilanteen. Mutta voipi olla, että jos "oikeanlaiset" asukkaat painostavat, niin sitten tämä kuitenkin pitää tehdä. Se on sitä politiikkaa sitten...

#5 on hanke, jota en lykkäisi. Investionti on luokkaa 5-6 miljoonaa, ja summa saadaan takaisin liikennöintikustannusten alenemisena alle 10 vuodessa. Siis erittäin kannattava sijoitus, koska kaikki sen jälkeen on pelkkää plussaa. Nyt toivoisin vain, että radasta ja 3&7:n siirrosta sinne tehtäisiin pikaisesti luotettava selvitys, jotta saataisiin kunnon hintalappu investoinnille ja huolellinen arvio siitä, miten paljon 4&10 Manskulla nopeutuisivat ym. Eli tässä hanke, jota pitäisi niukkoina aikoina kiirehtiä sen sijaan että heitetään joka vuosi yli miljoona roskiin tehottomien ratayhteyksien takia.

#6 on monien mielestä turha silloinkin, kun rahaa olisi ylen määrin. Sanoisin, että menee samaan kategoriaan kuin #1.

#7 kuuluu ilman muuta haudattaviin. Palataan näihin sitten 50 vuoden päästä, kun Emme-malli antaa lentokenttämetrolle vähän enemmän matkustajia kuin viime ennuste, jossa matkustajamäärä liikkui samassa luokassa kuin kutosen ratikalla tänä päivänä.

#8 jos ex-Sipooseen jotain rakennetaan, niin samalla sinne on tehtävä heti kunnon liikenneyhteydetkin. Mutta jos ei vielä rakenneta, niin sitten ei tehdä raiteitakaan. Se, onko liikenneyhteys metro vai ratikka on vielä auki, niin että odotellaan. Luulen, että tämä alue on yksi lykättävistä, koska Pajunen selkeästi haluaa hidastaa asuinrakentamista ja tuo ex-Sipoo lie yksi hankalimmista rakennettavista.

#9 Pisarasta Helsinki maksaa vain murto-osan ja taitaa olla niin, että päätöksenteko on käytännössä valtion käsissä. Valtio vie, Helsinki vikisee. Jos valtio päättää rakentaa, niin kyllä Helsinki pakotetaan talkoisiin mukaan sillä 30% osuudella.

#10 on oikeastaan Espoon sisäinen asia. Toivotaan, että Helsinki osaa pitää siitä näppinsä erossa. :)

#11: sanoisin, että ks. kohta 2. Kuitenkin sillä erotuksella, että Jätkän suhteen ollaan jo pidemmällä kuin Kalasataman tai Kruunuvuoren kanssa. Jätkässä eteläkärjen maanpuhdistus tulee kuitenkin kalliiksi. Voihan olla, että eteläkärjen rakentamista lykätään hamaan tulevaisuuteen, jolloin vain Välimerenkadun ratikka tehdään suurin piirtein suunnitellusti, mutta Atlantinkadun lenkki jää tekemättä.
 
Ja tämänhän koskee, kuten hyvin tunnemme, myös noiden uusien asuialueiden joukkoliikenneyhteyksiä ja pahoin pelkään, että tuleva kaunis ja uljas vinoköysisilta Kruunuvuorenrantaan ja koko pitkälle suunniteltu moderni asuinalue on yksi niistä jäädytettävistä hankkeista.

Sinänsä aivan ymmärrettävää, että Laajasalo on ensimmäinen leikattava (jos leikkaamista haluaa ymmärtää). Paikka vaatinee eniten investointeja ja uutta kunnallistekniikkaa, eikä rakentamista ole vielä aloitettu. Hesarin jutunkin mukaan Jätkä ja Kalasatama ovet etusijalla.

Soininvaaran blogissa on kirjoitus aiheesta. Kommenteissa hän mm. huomauttaa, että Helsinki ei omista Östersundomin maita, joten siellä maan arvon nousu ei auta kaupunkia samalla tavoin kuin Kruunuvuorenrannassa.
 
Miten tuohon listaan suhtautuvat Kehärata ja Raide-Jokeri? Vai jäivätkö pois listasta siksi, etteivät ole Helsingin hankkeita?
 
Miten tuohon listaan suhtautuvat Kehärata ja Raide-Jokeri? Vai jäivätkö pois listasta siksi, etteivät ole Helsingin hankkeita?

Kehäradassa helsinki on tosiaan vapaamatkustajana, mutta Raide-Jokerin luulisi olevan listakamaa.
 
Yksi karsintakohde voisi olla Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-metrolinja, jonka sijaan alettaisiin tosissaan panostaa,"Töölön metrona", Pisara-rataan.
Ei Töölön metroa voi karsia, kun se ei ole missään ohjelmassakaan. Siitä tehtiin esiselvitys Keski-Pasilan kaavoittamista varten, jotta voitiin päättää asemavarauksen paikasta. Muuten todettiin, ettei ajatus ole ajankohtainen eikä anna aihetta muihin toimiin. Se, että reiälle on varaus myös maanalaisessa yleiskaavasuunnittelussa ei myöskään tarkoita, että metroa tehdään. On vain varattu tila, että voidaan tehdä. Yhtä lailla kun on varattuna tilaa keskustatunnelille ja monille muillekin asioille.

339-DF:n listasta puuttui minusta aivan oleellinen ja todellinen investointikohde ja säästömahdollisuus: metron kuljettajattomuus. Puhdasta rahaa laitetoimittajalle 70 M€, asemien uudistuksiin jotain 35 M€ ja 13 M€ uuteen valvomoon, jossa tilaa monitoreiden ääreen siirretyille metrokuljettajille. Tästä pelkästään kertyy 118 M€, jonka käyttämättä jättämisestä ei menetetä yhtään mitään. Talous- ja suunnittelukeskus on jo lausunut tästä – ennen kuin nämä ylimääräiset kulut edes oli kerrottu heillekään – että se ei puolla hanketta, jos kaupungin kassamenoja vähentävät toimet eivät myöskin toteudu. Ja niillä tarkoitettiin automaattimetron kanssa rinnakkaisen pintaliikenteen vähentämistä, ei kuviteltuja aikasäästöjä.

Tämän aamun radiossa YLEn aikainen jututti poliitikkoja, ja mielestäni parhaan kommentin esitti SDP:n Bergholm. Hän totesi, ettei ole aihetta suunnitella säästöjä hankkeissa, joita ei olla vielä toteuttamassa. Nyt pohditaan Helsingin rahankäyttöä ensi vuonna, siis 2011, ja ensi vuoden veroäyriä. Ei siihen vaikuta mitään Itäsalmen raideliikenneratkaisut tai Kruunuvuoren silta, vaan kaikki se, mitä aiotaan tehdä ensi vuonna. Ja juuri silloin esim. Kauppatorin järjestelyt ovat merkittävä asia.

Niistäkin puhuttiin erikseen. Toimittaja ihmetteli, onko 15 miljoonalla mitään merkitystä. Kokoomuksen Rautava vastasi, että pienistä puroista ne isot joet syntyvät. Ja jos on kyse noin 100 miljoonan säätötarpeesta, kyllä 15 miljoonaa on siinä aika iso osuus. Jo senkin vuoksi, että Helsinki investoi muuhunkin kuin vain joukkoliikenteeseen. Ja juuri sitä pitäisikin miettiä: mikä on vaihtoehto sille, että jossain ei investoida joukkoliikenteeseen. Paljonko enemmän sitten investoidaan autoiluun?

Kehäradassa helsinki on tosiaan vapaamatkustajana, mutta Raide-Jokerin luulisi olevan listakamaa.
Raide-Jokerin kohdalla on myös mietittävä, mikä on vaihtoehto. Annetaanko linjan yksinkertaisesti ruuhkautua ylikuormitettuna bussilinjana ja maksetaanko kasvavia liikennöintikuluja vai pannaanko talous ja kapasiteetti tasapainoon? Radan rakentamisesta on selvää taloudellista hyötyä liikennekustannusten alenemana ja joukkoliikenteen käytön ja tulojen lisääntymisenä. Jos vaikka verrataan metron kuljettajien poistoon, josta ei ole mitään osoitettavaa hyötyä. Mutta johan hyödyllinen Raidejokeri on kerran hävinnyt hyödyttömälle metrohankkeelle. :(

Antero
 
Miten tuohon listaan suhtautuvat Kehärata ja Raide-Jokeri? Vai jäivätkö pois listasta siksi, etteivät ole Helsingin hankkeita?

Raide-jokeri jäi pois mun listasta siksi, että unohdin sen... Raide-jokeri ei minusta saisi olla lykättävä hanke, sillä se on käytännössä "pakko" tehdä, kun bussiliikenteen kapasiteetti ei enää riitä.

Automaattimetrokin unohtui. Siinä olisi tosiaan hyvä karsinta- tai lykkäyskohde, sillä sen käytännön toteutusta ei vielä ole aloitettu, vaikka suunnitteluun onkin palanut rahaa. Kulunvalvonta pitänee joka tapauksessa uusia, mutta uutta kulunvalvontaa ei tarvita ennen länsimetron käyttöönottoa, eli odotteluaikaa lie parisen vuotta vielä.
 
Raide-jokeri jäi pois mun listasta siksi, että unohdin sen... Raide-jokeri ei minusta saisi olla lykättävä hanke, sillä se on käytännössä "pakko" tehdä, kun bussiliikenteen kapasiteetti ei enää riitä.

Automaattimetrokin unohtui. Siinä olisi tosiaan hyvä karsinta- tai lykkäyskohde, sillä sen käytännön toteutusta ei vielä ole aloitettu, vaikka suunnitteluun onkin palanut rahaa. Kulunvalvonta pitänee joka tapauksessa uusia, mutta uutta kulunvalvontaa ei tarvita ennen länsimetron käyttöönottoa, eli odotteluaikaa lie parisen vuotta vielä.

Mun ymmärtääkseni automaattimetro ja länsimetro kulkevat käsi kädessä. Jos länsimetro rakennetaan vanhanaikaisella kulunvalvonnalla ja sitten myöhemin päätetään koko metro automatisoida, tulee paljon kalliimmaksi kun uusia kulunvalvonta automaattiajoon sopivaksi samaan aikaan kun länsimetroa rakennetaan. Nykyisellä metronpätkällä varmistetaan että automatiikka toimii ennenkuin länsipätkä kytketään siihen.

Mitä raide-Jokeriin tulee niin olisi kovin ikävä jos joudutaisiin pistämään jäihin. Olisiko mitään järkeä edetä Jokerinkin kanssa pätkittäin, esim että Espoo rakentaisi Lepuski-Tapiola
osuuden ja Helsinki vaikka Itäkeskus-Oulunkylä ensin?

t. Rainer
 
Mitä raide-Jokeriin tulee niin olisi kovin ikävä jos joudutaisiin pistämään jäihin. Olisiko mitään järkeä edetä Jokerinkin kanssa pätkittäin, esim että Espoo rakentaisi Lepuski-Tapiola
osuuden ja Helsinki vaikka Itäkeskus-Oulunkylä ensin?

Oulunkylä - Leppävaara on minusta lyhin mahdollinen pätkä toteuttaa Jokeria ja varikkoyhteys tarvitaan toki myös.
 
Automaattimetrokin unohtui. Siinä olisi tosiaan hyvä karsinta- tai lykkäyskohde, sillä sen käytännön toteutusta ei vielä ole aloitettu, vaikka suunnitteluun onkin palanut rahaa.

Minä olen käsittänyt, että sopimus toimituksesta on jo tehty. Sopimussakot siis varmaankin realisoituisivat.
 
Mun ymmärtääkseni automaattimetro ja länsimetro kulkevat käsi kädessä. Jos länsimetro rakennetaan vanhanaikaisella kulunvalvonnalla ja sitten myöhemin päätetään koko metro automatisoida, tulee paljon kalliimmaksi kun uusia kulunvalvonta automaattiajoon sopivaksi...
Poliittisesti ne on toisiinsa kytketty, mutta mitään teknistä asiapeustetta ei ole. Nykyaikaisessa kulunvalvonnassa kuljettajaton ajo on kulunvalvontajärjestelmän laajennus. Eli kuljettaja-ajossa jätetään osa hankinnoista ja asennuksista tekemättä, mutta ne voidaan tehdä joskus myöhemmin. Kaikki väitteet siitä, että liian lyhyitä asemia tai vuoroväliä ei voida kuljettaja-ajossa toteuttaa ovat perättömiä.

Automaattimetrokin unohtui. Siinä olisi tosiaan hyvä karsinta- tai lykkäyskohde, sillä sen käytännön toteutusta ei vielä ole aloitettu, vaikka suunnitteluun onkin palanut rahaa. Kulunvalvonta pitänee joka tapauksessa uusia, mutta uutta kulunvalvontaa ei tarvita ennen länsimetron käyttöönottoa, eli odotteluaikaa lie parisen vuotta vielä.
Ja mainitsemani säästöt ovat ainoastaan kuljettajattomasta ajosta. Kulunvalvonnan uusimisen 50 M€ ei ollut summassa mukana.

Minä olen käsittänyt, että sopimus toimituksesta on jo tehty. Sopimussakot siis varmaankin realisoituisivat.
Kyllä, sopimus on allekirjoitettu. Mutta kaupungille on halvempaa maksaa sakot kuin koko kauppahinta. Lisäksi hankinta on riitautettu Markkinaoikeudessa. No, sehän voi sinänsä merkitä tuon rahanmenon lykkääntymistä parilla vuodella. Aiemman oikeuskäytännön perusteella oletan, etteivät meidän tuomioistuimemme kuitenkaan mitään muuta. Mutta jutun häviämisen riski lienee kumminkin suurempi kuin toimitussakot.

Antero
 
Oulunkylä - Leppävaara on minusta lyhin mahdollinen pätkä toteuttaa Jokeria ja varikkoyhteys tarvitaan toki myös.

Tai Oulunkylä-Pitäjänmäki. Leppävaaraan asti vedettynä se kulkisi rinnan rantaradan kanssa eli aika vähän hyötyä ellei Vermon peltoja tehorakenneta samassa yhteydessä.

Sekin on täysin epäselvää minne se varikko tulee. Jos nykyisiä ratikkavarikoita käytetään niin riittää että jokerille pääsee joko Koskelasta/Käpylästä tai Pikku-Huopalahdesta.

t. Rainer
 
Helsingin rahankäytöstä päättää valtuusto, ei kaupunginjohtaja.

Kaupungin kulut kasvavat nopeammin kuin tulot, en tosin näe syytä paniikkiin ja taantumassa niin käy, mutta kuitenkin jollain aikavälillä joko tuloja pitää nostaa tai kuluja pienentää. Lisää tuloja saa esimerkiksi hankkimalla lisää asukkaita, eli rakentamalla lisää kaupunkia, ja kuluja voi pienentää tehokkuutta kasvattavilla investoinnilla, kuten Raide-Jokeri.

Investoinnit on jotain joka tuottaa. Jos ne eivät tuota ne ovat kulutusta. Investointeja voi aikaistaa hakemalla rahaa pankista, ei Helsingillä ole mitään ylivelkaantumisongelmaa. Kulutuksen kattaminen lainarahalla taasen ei voi olla kuin väliaikaisratkaisu.

---------- Viesti lisätty kello 14:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:48 ----------

Ja otetaan nyt sitten nämä uuden asuinalueet yksi kerrallaan käsittelyyn, mutta ensin pari yleistä kommenttia.

Poliittisesti ja mielestäni myös taloudellisesti semmoinen säästökeino että rakennetaan vähemmän asuntoja on jokseenkin kuolleena syntynyt. Yksinkertaisin tapa pienentää investointien kuoletusaikaa olisi nopeuttaa rakentamista, näin kaupunki saisi nopeammin investoimansa rahat takaisin maan tuottona. Kalasatamassa on prosentin maksu asuntojen hinnasta joka käytetään kultuuriin. Miksei liikenne- ja muita investointeja voi rahoittaa samalla tavalla?

Ehdottamasti ja viivyttelemättä kannattaa tehdä Jätkäsaari, Kalasatama ja Hernesaari. Ainakin vaadittavat liikenneinvestoinnit ovat pieniä. Kalasataman investoinnit pienee jotain 80 miljoonaa sillä että jättää se keskustatunnelin pohjoispään eli Kalasataman tunnelin ja Sörnäisten rantatien remontin tekemättä.

Kruununvuori siltoineen kannattaa myös tehdä. Kaupunki omistaa maan ja sinne on käsittääkesni suunnitelu etupäässä vapaarahotteista tuotantoa, eli kaupunki saa maasta käyvän hinnan. Tällä maksaa ne investoinnit, jopa ne hallipysäköintipaikat on verrattaen halpoja (alle 20 000 kappale). Ainakaan niin ei voi tehdä että jätetään investoinnit puolitiehen, eli esimerkiksi ratikkasilta rakentamatta, ja myydään tai vuokrataan tontit. Taloudellisesti tuo olisi pöhköä koska maanarvo olisi niin paljon pienempi. Täälläkin voi tietenkin miettiä että onko sadan miljoonan motaritunneli Herttoniemeen nyt ihan oikeasti tarpeellinen.

Koivusaari on minusta vähän kannattavuusrajoilla, en tosin tunne kovin hyvin. Minusta se pitää tehdä, mutta maantäytöt ja metroasema suhteessa kerrosneliöhin tuntuu kalliilta. Eli voisi ehkä lykätä.

Kuninkaantammi on poliittisesti sensitiivinen sen takia että kaupunki sössi aikoinaan maakaupat siellä, ja joutui ostamaan sitten maan kalliilla. Siitä huolimatta miettisin vähän, se on kuitenkin aika kaukana eli houkuttelevuus ja sitä kautta hinta ei välttämättä ole juuri nyt kovin kummallinen. Voi odottaa.

Östersundom on joka tapauksessa aika kaukana. Ja ihan maantieteellisestikin aikana kaukana. Tässäkin on vaan ne poliittiset syyt tehdä jotain.
 
Poliittisesti ne on toisiinsa kytketty, mutta mitään teknistä asiapeustetta ei ole. Nykyaikaisessa kulunvalvonnassa kuljettajaton ajo on kulunvalvontajärjestelmän laajennus. Eli kuljettaja-ajossa jätetään osa hankinnoista ja asennuksista tekemättä, mutta ne voidaan tehdä joskus myöhemmin. Kaikki väitteet siitä, että liian lyhyitä asemia tai vuoroväliä ei voida kuljettaja-ajossa toteuttaa ovat perättömiä.


Ja mainitsemani säästöt ovat ainoastaan kuljettajattomasta ajosta. Kulunvalvonnan uusimisen 50 M€ ei ollut summassa mukana.
Suhtaudun vähän epäillen siihen että kulunvalvonnan uusiminen maksaisi vain 50 M€ , siis nykyisen metron uusiminen ja uuden rakentaminen länsipätkälle. Millaisen kulunvalvonnan sillä rahalla saa? Thaimaalaisen?

Tietysti voisi automatisointia lykätä pikkasen niin että länsipätkälle rakennetaan automatiikka alusta asti ja toimii sen koepätkänä. Bussithan saadaan sillä matkalla kulkemaan jos järjestelmä "kaatuu". Itämetron automatiikan rakentaminen aloitettaisiin pari vuotta myöhemmin kuin suunniteltu ja kun länsipätkän automatiikka on todettu toimivan 100%:sesti niin kytketään itämetronkin automatiikka päälle.

Itäpätkän laituriseinät ja laitureiden muutostyöt voidaan jättää myöhempään vaiheeseen. Osa ruuhka-ajan junista voi lähteä pelkästään Kampista itään kuljettajan ohjaamina vanhan järjestelmän radalla ja lännestä itään läpi ajavissa junissa voi olla kuski mukana koko matkalla jos tarvii jne

Tällaisen askel askeleelta eteneminen ehkä onnistuisi mutta mä en ole niin viisas että pystyisin heittämään mitä sillä säästäisi. Jossain vaiheessa koko metro tullaan kuitenkin automatisoimaan/nykyaikaistamaan ja kuljettajien uusiin tehtäviin perehdyttäminen samanaikaisesti heidän nykytehtävien jatkamisen kanssa maksaa kanssa.

t. Rainer
 
Suhtaudun vähän epäillen siihen että kulunvalvonnan uusiminen maksaisi vain 50 M€ , siis nykyisen metron uusiminen ja uuden rakentaminen länsipätkälle. Millaisen kulunvalvonnan sillä rahalla saa? Thaimaalaisen?
No ensinnä, Helsinki ei maksa Espoon metron kulunvalvonnasta yhtään mitään, joten se asia ei liity Helsingin säästöihin. Kaikki poliitikot eivät tosin ymmärrä metron kohdalla sitä, mihin Helsingin valtuuston valta yltää.

Mutta toiseksi, 50 M€:lla ostetaan nykyaikainen kulunvalvonta sillä tavoin kun asiaa koskevissa HKL:n raporteissa on selvitetty. Se ei perustu puna- tai keltapaitoihin, jotka valvovat kulkua Thaimaassa. :)

Itäpätkän laituriseinät ja laitureiden muutostyöt voidaan jättää myöhempään vaiheeseen.
Sehän tässä juuri kuljettajattomuuden kalliiksi tekee, että ei siitä ole mitään välimuotoa. Joko ajetaan kuljettajilla eikä tarvita yli 100 miljoonan kuluja tai jos välissä on yksikin kuljettajaton juna, se maksaa heti yli 100 miljoonaa ja kaikki viritykset on rakennettava. Jos taas junissa pidetään kuljettajia, niin miksi sitten käyttää rahaa kuljettajattomuuteen. Kuten Teme edellä muotoili, investointi on sellainen, josta seuraa säästöjä kuluissa. Muuten on kyse kulutuksesta, eikä ole mitään mieltä käyttää rahaa, jotta kulut vain kasvavat eikä saada mitään vastineeksi.

Jossain vaiheessa koko metro tullaan kuitenkin automatisoimaan/nykyaikaistamaan ja kuljettajien uusiin tehtäviin perehdyttäminen samanaikaisesti heidän nykytehtävien jatkamisen kanssa maksaa kanssa.
Minä en pidä automaatiota nykyaikaistuksena, vaikka automaatio onkin muotia nyt. En pidä sitä myöskään minään itseisarvoisena tavoitteena, kuten se nyt tosiasiassa on. Joukkoliikenteen tehtävä on palvella asiakkaitaan eli matkustajia. Optimoinnin ja maksimoinnin kohteen tulee olla palvelutaso eikä teknologian käytön maksimointi.

Antero
 
Takaisin
Ylös