Turku 2011 ja joukkoliikenne
Eli ajatuksia otsikon mielleyhtymistä. Arvoja joita nostetaan esille mm. on (tietysti) kulttuuri eri muodoissa, ympäristö ja esteettömyys.
Aloitanpa muutamalla ajatuksella.
- Kulttuuri/historia: museoraitiovaunut/bussi ex. TuKL talleilla näytteille ja yleisölle pääsy niitä katsomaan.
- Ympäristö: tosimielellä tehdyt suunnitelmat saasteettoman joukkoliikenteen toteuttamisesta Turussa (eli ei tyhjiä vaalipuheita..). Raitioliikenteen ja johdinautojen integroiminen kestävän kehityksen hengessä Turun-joukkoliikenteeseen. Ihmisten tutustuttavaksi esim. Helsingistä uusi nivelraitiovaunu ja Tallinnasta (Turun 2011 "kulttuuri-pari") johdinauto.
- Esteettömyys: kunnon matalattiaratkaisut esim. Scania OmniCity (ei vain matalakäytävä keskiovelle), toimivat pysäkkiratkaisut ja moderni raitiotie/johdinauto kalusto.
Turku 2011 tavotteista ja arvoista lisäinfoa http://www.turku2011.fi
Hyvänmielen matkat - Keltsulla !
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Miksi matala lattia keskiovelle asti ei riitä? Miksi sen esteellisen henkilön pitää välttämättä päästä takapenkkiin asti, eikö riitä istumapaikka bussin etuosassa?Alunperin kirjoittanut Scania-111
Suhtaudun esteettömyysvaatimuksiin ehkä keskimääräistä kriittisemmin, mutta ymmärrän kyllä portaattoman vaunuunnousun tärkeyden sekä bussi- että kiskopuolella. Sitä en ymmärrä, että vaunusta 100% pitäisi olla matalaa, kyllä osan tulisi riittää.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Ei henkilön tarvitse välttämättä peräpenkkiin päästä, muttei se matkustaja myöskään käytävällä istu, tarkoitan että kun se onneton matala ränni penkkien välissä ei paljon auta kun on etupäässäkin tolkuttomat podesterit penkkien alla. Koko autossa/raitiovaunussa siksi että matkustaja voi nousta valinnaisesta ovesta ettei kaikki rollattorit, pyöratuolit ja lastenvaunut ole tukkeena yhdellä ovella ja syvennyksessä.
Katsotaanpa esim. Volvon ratkaisuja, kun matkustaja ei vaadi kunnon 100% "low-floor" ratkaisua on se signaali liikkennöitsijän kautta valmistajalle että puolivillainen viritelmä on ok. Volvon matala-räpellykset on pelkkää säästämistä, ettei vaan tarvitse nähdä vaivaa tai tule kustannuksia kun on muutakin kuin hyväjalkaisia tai/ja lastenvaunuttomia matkustajia. Scania taas on asian ottanut tosissaan esimerkkinä tämä OmniCity. Mikäli nämä volvo-viritelmät riittää, niin silloin on samantekevää ottaa GD-busseja Kiinasta, jopa siellä osataan tehdä samanlainen säästö-viritelmä.Suhtaudun esteettömyysvaatimuksiin ehkä keskimääräistä kriittisemmin, mutta ymmärrän kyllä portaattoman vaunuunnousun tärkeyden sekä bussi- että kiskopuolella. Sitä en ymmärrä, että vaunusta 100% pitäisi olla matalaa, kyllä osan tulisi riittää.
Jos puhutaan osa-matalasta niin sen ymmärtää 20-30v vanhassa kalustossa esim. Nivel I/II ratikassa, muttei uudessa/uudehkossa bussissa.
Hyvänmielen matkat - Keltsulla !
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Mielestäni juurikin OmniCity on nykykatureista kamalimpia. Ahdas istuinväljyys, kolina ja räminä sekä varsinkin vanhemmissa yksilöissä nuhjuisuus, ovat tässä mallissa tyypillisiä ominaisuuksia. Kyllähän Volvollakin on tarjolla täysmatalia autoja, mikäli sellaisia halutaan. Ja Volvon mallistossa kun ainakin istuinväljyys on aina ollut kohdallaan.
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Komentti tähän volvo vs. scania, matala vai ei. Sinänsä kiintoisia mielipiteitä, mutta otsikkoon nähden offtopiccia. Sinänsä oma vastaukseni käyttäjälle "DF" oli myöskin offia.. Mutta käytäköön jatkossa nämä keskustelut sopivammassa viestiketjussa.
Tällä on siis tarkoitus keskustella Turku 2011 ja joukkoliikenne siihen suoranaisesti liittyvät mm. ideat, eikä puolesta vastaan yhden asian ympärillä olevaa kirjoittelua.
Hyvänmielen matkat - Keltsulla !
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Varsinaisesti joukkoliikenteen kehittämisestä 2011 - vuoteen sopisi:
- Bussirunkolinjojen toteutuksen I vaihe eli linjojen 18, 28 ja 32/42 uudelleennumerointi (esim:
18->7, 28-> 2 ja 32/42 -> 5A/5B), palvelutason täsmäys ja markkinointi
- Raitioteitä koskevan periaatepäätöksen täsmennys sen jälkeen kun Tampere päättää raitiotien toteuttamisesta.
Itse kulttuuripääkaupunkihankkeessa on mukana joitakin joukkoliikenteeseen liittyviä palikoita, joista näkyvin on:
Linjan 1 brändäys kulttuurilinjaksi ja tilaajavärien käyttöönotto ensin sillä
Lisäksi useita asioita ollaan viemässä myös busseihin, tästä ei ole tarkkaa kuvaa. Asiaa voi penkoa kulttuuripääkaupunkihankkeen sivuilta www.turku2011.fi
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Kuinkas nopeaan saisi museoraitiotien rakennettua?
Sakari Kestinen
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Kieli poskella, mutta mielenkiintoinen kysymys silti. Jos raha ei ole ongelma, niin nähdäkseni:Kuinkas nopeaan saisi museoraitiotien rakennettua?
- perusvirkamies osaa tehdä muutamassa päivässä esisuunnitelman, joka viedään lautakuntaan, joka kehottaa laatimaan hankesuunnitelman: syyskuu 2010
- hankesuunnittelu ja varsinainen rakennussuunnittelu voidaan tehdä yhtä aikaa, vaikkei kai sinänsä ole korrektia
- molemmat ovat valmiita, jos pätkä on lyhyt, ehkä 6 kuukaudessa: maaliskuu 2011
- hankesuunnitelma pitää viedä lautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja valtuustoon; tämä vie helposti ainakin pari kuukautta: toukokuu 2011
- rakennustyöt, kun suunnittelu on tehty hyvin ja pätkä on lyhyt: kesä-elo/syyskuu 2011
Tämä tietysti edellyttää sitä, että "kaikki" eli virkamiehet, poliitikot ja kirstunvartijat ovat valmiiksi sopineet, että ratikka tehdään ja mistä se kulkee.
Avajaiset voisivat siis olla jopa vuoden päästä. Siinä ajassa saadaan kyllä nesslinki perävaunuineen huollettua ja pikku-ruotsalaisen viimeistelytyöt tehtyä. Jos siis taas raha ei ole ongema.
Osaakohan Mikko kertoa, mikä museoraitiotien todellinen tilanne tällä hetkellä on? Tapahtuuko hankkeelle mitään?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Museoraitiotieasiassa ei tapahdu tällä hetkellä yhtään mitään. Siihen voisi palata sitten, jos kaupungin talous olisi pysyvästi vakaalla pohjalla. Esitetty aikataulu ei ole realistinen koska a) katu- ym. suunnitelmat täytyy viedä normaalin prosessin läpi ja b) hankinnat täytyy kilpailuttaa.
Aikanaan arvioin, että Helsingin raitiotien tekniikalla ja osin käytettyjä osia hyödyntäen jonkinlaisen liikennekelpoisen pätkän saisi noin 2 miljoonalla eurolla.
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Vaikka Maakuntamuseon aiempi ja vastahakoinen museotoimenjohtaja on siirtynyt pois Helsinkiin Museovirastoon? Eikö museoraitiovaunumyönteisyys ole muuttunut miksikään uuden vs. museotoimenjohtajan aikana?
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Ei sitä nyt ihan realistiseksi ollut tarkoitettukaan. Mutta jos jatketaan sillä linjalla, että ruvetaan tekemään pitkälle vietyä suunnittelua jo ennen kuin lautakuntien nuijat heilahtaa, niin kyllä katusuunnitelmiakin voi alkaa työstää vaikka saman tien. Esim. Helsingissä Kampin ratikka oli katusuunnitelmissa vuosia ennen valtuuston rakennuspäätöstä, ja siinä vaiheessa HKL:kin vielä vastusti sitä henkeen ja vereen, eli hanke oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.
Kilpailutus on se, mikä tässä veisi eniten aikaa. Pitänee olla aika tarkat rakennussuunnitelmat valmiina siinä vaiheessa kun aletaan rakentaa. Onko Turussa omaa rakennusvirastoa tai vastaavaa, joka tekee omia töitä? Äkkiäkös ne parin kilometrin kiskot vetää omana työnään paikoilleen, niin ei tarvita kilpailujakaan.
Mutta joo, tämä nyt on tämmöistä leikkiä vaan. Olisihan se kuitenkin hienoa, jos Turussa joskus museoratikka kulkisi.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Turku 2011 ja joukkoliikenne
Kyllä, Turussa kyseinen taho on Turun Kiinteistöliikelaitos, jolle kuuluu katujen ja viheralueiden rakennuttaminen ja ylläpito, maanhankinta, mittauspalvelut ym. DF:n mainitsema "malli" toteutettiin Malmössä. Tyyliin toteutus/asiantuntijat Göteborgs Spårvägar, paikallinen rakennusvirasto/kiinteistölaitos teki lisäksi töitä ja sähköistyksen hoiti Malmön engergialaitos. Eli alkujaan tehtiin vain noin 550 metrin pätkä ja yhdellä vaunulla liikennöinti. Päätökset ja työ oli ripeää, kun oli halua tehdä. Eli päätös 03-1987, rakennus alkoi 04-1987 ja avajaiset 08-1987 ! Vuonna 1991 rataa jatkettiin vielä 1226 metriä.
Turussa suurin este on pelko ns. Tukholman Cityspårväg vaihtoehdosta. Eli ensin oli museolinja 7 (nykyisin 7N). Rataa jatkettiin ja avattiin 08-2010 alkaen keskustaan kaupallisena linjana numerolla 7, moderneilla vaunuilla. Turussa edelleen taistellaan ettei vain missään tapauksessa tai missään muodossa tulisi raitiovaunuja, jottei päästäisi tutkimaan ja osoittamaan todelllisia faktoja raitioteistä. Näistä seikoista se lopulta kaikki on kiinni. Rahaa on aina riittänyt erilaisiin urheilu, meri(historia) ja parkkiluola puuhasteluihin rajattomasti.
Hyvänmielen matkat - Keltsulla !
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä