Viestiketju: Liikenneinfran hinta

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tuo katukuilun leveyssääntö on juuri kuten kirjoitit. Mutta kun lasketaan liikenneinfran kustannusta, niin siihen ei katukuilun leveys vaikuta, koska ei koko katukuilun leveyttä tarvitse rakentaa kaduksi. Helsingissäkin on ollut ja paikoin on vieläkin rakennustapa, jossa ajoradan ja jalkakäytävän sekä rakennuksen välissä on viherkaista. Siis mitta seinästä seinään on enemmän kuin katualueen leveys. Perinteisten bulevardien ja esplanadien idea on sama. Esteettisistä syistä rakennusten välimatkasta tehdään suuri ja väliin jäävästä alueesta vain osa osoitetaan liikenteelle.

Se mitä yritin sanoa on oikeastaan (paremmin mutoiltuna), että tuolla tavoin suunnittelussa "vapautunut" tila ei kuitenkaan ole vapaasti käytettävissä samaan tapaan kuin parkkikenttien tai motariliittymien tila, johon voi rakentaa taloja, puistoja tai vaikka kokonaisen kaupunginosan (Lahdentien ja Kehä I:n liittymä + melualueet on suunnilleen Herttoniemenrannan kokoinen).

Pientaloalueilla rakennusten väliin voi 4m kadun lisäksi laittaa etupihat, ja vastaavasti vähentää takapihan osuutta, eli alueesta saadaan aidosti tiiviimpi tonttikokoon koskematta. Tällöin laskelma menee juuri kuten sanoit.

Mutta korttelikaupunkia rakennettaessa se rakennusten välinen tila on silti aina katutilaa. Paljon nykyistä parempaa katutilaa monessa mielessä epäilemättä, mutta silti katutilaa. Jos ei sitä halua laskea liikennealaksi, niin täytyy keksiä sille sitten jokin toinen kategoria tyyliin "kaupunkilaisten yhteinen olohuone"

Tietysti kerrostaloillekin voisi piirrellä etupihoja, mutta niistä on viihtyisyydelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Tiiviissä kaupungissa kuuluu olla yhteistä katualuetta, ja sitten rajattuja pihoja talojen sulkemina. Epämääräiset välitilat eivät vaan ole toimivaa kaupunkia.