Onko jollakulla tietoa, mitä olivat ne ympäristösyyt, joiden vuoksi Riian metroa käsittääkseni vastustettiin? Mitä tuhoa se olisi aiheuttanut ympäristölle?
Vaikka työt olisivat lähteneet käyntiin, yhtään mitään ei varmasti olisi ehtinyt valmistua ennen Neuvostoliiton hajoamista ja itsenäisellä Latvian valtiolla olisi tuskin riittänyt paukkuja jatkaa niitä. Tietenkin, jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut...
Neuvostoliitossa miljoona asukasta oli kai raja, joka käynnisti metron suunnittelun. Eikös Riian asukasluku ollut jo yli 900 000 1980-luvulla? Nythän se on laskenut taas ilmeisesti alle 800 000:n, kun venäläisiä on muuttanut Venäjälle.
Metroverkoston rakentamisen olisi tarvittu tuhansia työntekijöitä. Tietenkään nämä työntekijät eivät olisi olleet paikallisia vaan olisivat tulleet Venäjältä. Mukanaan he olisivat tuoneet perheensä ja paljon muitakin sukulaisia. Ja näin Latvian sosialistisen neuvostotasavallan väestösuhteet olisivat jälleen muuttuneet latvialaisille epäedullisemmiksi. Väestökysymys oli virolaisillekin syynä autotehtaan ja fosfaattituotannon vastustamiseen.Alunperin kirjoittanut TEP70
Ei ollut ympäristösyitä, tai jos oli, ne temmattiin enemmän tai vähemmän tuulesta. Varsinainen syy, vaikkei sitä niin kovaa lausuttu ääneen, oli vastustaa massiiviseksi paisuvaa muuttoliikettä muualta Neuvostoliitosta, jota metro ja suurlähiöiden rakentaminen olisi palvellut. Riiassahan latvialaiset ovat vähemmistössä.
Jos työt olisivat ehtineet edetä niin pitkälle että yhtenäinen tunneli olisi saatu rakennettua niin olisihan sitä voitu myöhemmin käyttää muunlaiseen joukkoliikenteeseen kuin raskasmetroon.Vaikka työt olisivat lähteneet käyntiin, yhtään mitään ei varmasti olisi ehtinyt valmistua ennen Neuvostoliiton hajoamista ja itsenäisellä Latvian valtiolla olisi tuskin riittänyt paukkuja jatkaa niitä. Tietenkin, jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut...
Näin taitaa olla.
t. Rainer
Tietääkseni vastustukselle oli useita aivan todellisia ympäristösyitä, vaikka pääsyy oli demografinen:Ei ollut ympäristösyitä, tai jos oli, ne temmattiin enemmän tai vähemmän tuulesta.
- Riika on erittäin matalassa Väinäjoen suistossa. Rakennusten perustamisolosuhteet ovat huonot, ja talot ovat puupaalutuksilla. Metron ja sen asemien rakentaminen olisi alentanut pohjavesitasoa, joka olisi johtanut historiallisten rakennusten tuhoutumiseen puupaalutusten lahotessa.
- Metron seurauksena suuri osa raitiolinjastoa olisi lakkautettu. Tällöin joukkoliikenne olisi heikentynyt suuressa osassa Riikaa, ennen kaikkea latvialaisten asuttamilla vanhemmilla kaupunkialueilla. Suurin hyöty olisi koitunut uusissa lähiöissä asuville "yleisliittolaisille" eli metroa rakentaneille siirtotyöläisille.
Tuon selityksen olin joskus lukenut, mutta ymmärtääkseni metro ei olisi mennyt suoraan Vanhan kaupungin alta. Ja olihan neukeilla kokemusta savimaan jäädyttämisestä tunnelitöiden ajaksi, kuten Helsingin Kluuvin ruhjeen kanssa tekivät. Se varsinainen kivi joka puristi oli, ettei koko metropäätöstä tehtäessä kuultu kaupunkilaisia lainkaan, millainen metro ja mistä mihin se olisi järkevä rakentaa.
Olisiko raitiotiet lakkautettu heti metron valmistuttua? En oikein usko, vai kuinka on käynyt muualla ex-Neuvostoliitossa? Voi olla että jos neuvostojärjestelmä olisi pysynyt pystyssä, osa pitkistä raitiolinjoista olisi pätkitty ja osa muuttunut johdinautolinjoiksi jotka olisi syöttänyt väkeä metroon.
t. Rainer
Riian historiallisesti arvokkaasta rakennuskannasta suuri osa EI sijaitse vanhassa kaupungissa vaan sen ulkopuolella. Mm. suuri osa Riian jugendtaloista sijaitsee kauempana.
Eiköhän se lisäksi ole aivan oikea peruste vastustaa kalliita hankkeita, että ne eivät vastaa kansalaisten tarpeita. Siihenhän Suomessakin virheellisten raideliikennelinjausten ja -ratkaisujen ja muiden hölmöjen liikennehankkeiden kritiikki perustuu.
Kyllä päällekkäiset tai samansuuntaiset ratikkalinjat on usein lakkautettu kokonaan metron valmistuttua tai pätkitty vain syöttölinjoiksi. Välttämättä ei ole tarvittu mitään korvausta.
Nythän täytyy muistaa että Riian metronvastustus ei johtunut pääasiassa liikenteellisistä syistä vaan poliittisista. Se oli osa itsenäistymispyrkimyksiä jota käytiin samaan aikaan myös muissa Baltian neuvostotasavalloissa, joissa vastustettiin ympäristösyihin vedoten teollisuushankkeita. Metro sattui Latvian kohdalla olla sellainen asia joka herätti kansallisia intohimoja. Voi olla että metrovastustuksen käynnisti alunperin ympäristöliike, mutta tieto tästä levisi sopivassa vaiheessa itsenäisyysliikkeelle ja asiat alkoivat vyörytä lumipallon lailla.
Myönnän että on vaikea todistella mitään suuntaan tai toiseen kun ei tullut oltua paikan päällä, ja materiaalia on heikosti saatavilla. Metrojen ja muiden tällaisten hankkeiden suunnitteluprosessi mitä kansalaismielipiteen kuulemiseen tulee, oli neukkulassa varmaan toisenlainen kuin länsimaissa.
Emme loppujen lopuksi tule tietämään millaiseksi liikenne olisi muodostunut jos kommunismi olisi jatkunut näissä maissa. Voi olla hyvinkin että autoiluakin olisi alettu suosia joukkoliikenteen kustannuksella, ainakin niissä osavaltioissa joissa elinsato oli korkealla, ja tieverkosto ennestään hyvä, ja olen ymmärtänyt että Latviassakin osittain oli niin.
t. Rainer
Kymppilinjalla Katlakansiin on yksiraiteista osuutta.Niinku missä, ja minkä linjan varrella?
Useassa neukkumetrokaupungissa ratikkalinjoja lakkautettiin keskustoissa, kun metrolinjoja otettiin käyttöön. Ei tarvitse mennä kuin Pietariin, jossa ratikat on häädetty metroaikakaudella keskustasta. Sama ilmiö toistuu mm. Moskovassa ja Kiovassa. Ja halusi Helsingin metrotoimistokin lakkauttaa kutosen linjan aikoinaan. Riikaan suunniteltu metroverkko olisi toteutuessaan ollut melkoisen päällekkäinen ratikkalinjojen kanssa. Ei ole syytä olettaa, että ratikkalinjoja oltaisiin metron ohella liikennöity. Sen verran päällekkäisiä olisivat olleet, että todennäköisimmin koko verkko olisi lakkautettu. Syöttölinjat olisivat olleet liian pirstoutuneita varikoihin nähden.
Piirka
Tuo on täysin totta. Sekin on tietysti mahdollista, että jäljelle olisi jäänyt ihan muutama yksittäinen, vailla yhteyttä toisiinsa oleva linja. Näinhän esimerkiksi Tbilisissä kävi metron tullessa.
terveisin
JE
Riian yksiraiteiset ovat siis tuo pitkä yksiraiteinen kohtauspaikoilla varustettu linjan 10 osuus (vaunuvarikko 4 - päättäri Bisumuiza) ja lyhyempi vaan ei vähäisempi erikoisuus eli linjan 5 häntä (rauta-/raitiotien tasoristeyksen jälkeen - päättäri Milgravis). Linjojen 2 ja 8 osuus, Zasulauka stacijalta päättärille Tapesu iela, kulkee Latvian valtionrautateiden pääradan vieressä, siinä on myös herttainen metsäläisosuus. Toki on lisäksi paljon muita ja infrastruktuurisestikin mielenkiintoisia, meidän näkökulmasta katsottuna hieman "outoja" raitiotieosuuksia lisääkin. Ehkä jossain lähi-Raitiossa kerrotaan nykytilanteesta kuvien kera enemmän.
Mitähän mahtaa olla tänä päivänä joukkoliikennesuunnitelmissa Tallinnassa. Uskoisin, että monet tuhannet Suomalaisturistit haluaisivat toimivan joukkoliikenteen Sadamasta Virun kellariin. Taitaa olla yhtä pitkäpiimäistä rakentamisen odottelua kuin meilläkin Länsiterminaalin liikenne.
Jos joku löytää netistä Tallinnan kaupunkisuunnitteluviraston ja sen suunnitelmia, niin sieltä luulisi löytyvän tietoa hankkeesta vetää raitiotie Lasnamäelle. Lasnamäehän oli jo Eesti NSV:n aikana kiirutrammin suunnittelukohde ja väylävarauksia löytyy maastosta.
Lasnamäele plaanitud trammiliin võib rahapuudusel rajamata j
Lasnamäele plaanitud trammiliin võib rahapuudusel rajamata jääda.
Kirjoittaa Eesti Päeväleht Online:
http://www.epl.ee/artikkel_291505.html
Tuon otsikon taidan ymmärtää mutta lukekaapa virontaitoiset varsinainen artikkeli. Olisiko siinä tietoa. Kirjoitettu 10.05.05
Käsittääkseni kyse on siitä, että Viron valtio ei ole ottanut Lasnamäen pikaraitiotietä lähivuosien liikenne-investointihankelistalle jolla ei varmasti ole mitään muutakaan julkisen liikenteen hanketta.
Lasnamäen väestöpohja huomioonottaen "kiirtramm" pitäisi pystyä tekemään myös muulla rahoituspohjalla. Yksityisrahoitus ja EU:n tuki voisivat olla mahdollisia lähteitä.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä