VR Oy:n ja HKL:n monopolien väliset erot

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Compact sanoi:
Täällä kun on toisaalta takerruttu VR Oy:n epäkuranttien yli 40 vuotta vanhojen vetureiden ja matkustajavaunujen romutukseen tai kuviteltuun edelleenmyyntiin jollekin tulevaisuuden liikennöitsijälle ja "kansallisomaisuuden" hävittämiselle niin eikö tämä TT:n hävityksen alku myös kirvoita vastaavaan, että kaupunkilaisten verorahoilla kustantamia ratalaitteita tuhotaan eikä anneta toisille operaattoreille jotka hoitaisivat liikennettä paremmin jne...
Tähän vastaus kuuluu eri ketjuun kuin Töölöntorin silmukka.

HKL-raitioliikenteessä ja VR Oy:n RHK:n kiskoilla ajamassa rautatieliikenteessä ja niiden ongelmissa on kyse varsin eri asioista, vaikka molemmissa raideliikenteestä puhutaankin.

HKL - raitioliikenne kuten myös HKL-metroliikenne ajaa sitä liikennettä, jonka HKL joukkoliikenneviranomaisena sille määrittelee. Kunnan liikelaitoksena se on yksiselitteisesti tilivelvollinen Helsingin kaupunginvaltuustolle kaikesta, mitä se tekee.

HKL:n omien kustannusselvitysten perusteella HKL - raitioliikenteelle maksettava tuntikorvaus kuljettajille sekä pääomakorvaus kalustosta on linjassa muiden liikennöitsijöiden kanssa. Kilometrikorvaus on korkea, mutta tälle on vaikeasta liikenneympäristöstä ja huonoista etuisuuksista johtuvia syitä, jotka ovat liikennöitsijästä (joskaan eivät tilaajasta) riippumattomia. HKL - raitioliikenne on liikennöinnin suhteen jokseenkin itsekannattavaa eli lipputulot vastaavat liikennöintikustannuksia, mutta eivät radanpitoa.

Viime kädessä Helsingin kaupunginvaltuusto tai ne päätöksentekoelimet, joille se on siirtänyt päätösvaltaansa, voivat päättää, mitä HKL-raitioliikenteen kalustolla ja rataverkolla tehdään, myös luovuttaa kalustoa toiselle liikennöitsijälle, joka liikennöi osilla rataverkkoa, joilla esim. HKL-raitioliikenne ei liiku.

Tällä hetkellä HKL-raitioliikenteen rataverkosta on varsinaisesti käyttämättömänä vain Linjojen rata sekä Sturenkadun loppupää. Näistä vain Linjojen radalla on todellista liikenteellistä merkitystä. Tälläkin osuudella liikennettä hoitaa saman joukkoliikenneviranomaisen toinen linja, bussilinja 23, joka toki on bussilinjana heikompaa palvelua mutta kuitenkin palvelee samat pysäkit kuin ratikkalinja 2 ennen. Lisäksi on käyttämättä varikkoratoja, varakääntösilmukoita ja vanhojen reittien tarvitsemia yhteyksiä.

HKL-raitioliikenne käyttää tällä hetkellä kaluston taloudellisen käyttöikänsä loppuun. Käyttökuntoisia 1970-luvulla hankittuja Nr I - vaunuja ei ole suunniteltu romutettavaksi.

Helsingin bussiliikenne Oy on eri asia. Se toimii muutoin vastaavasti kuin VR Oy, mutta sillä ei ole monopolia markkinoillaan.

VR Oy:n tilanne on melkolailla toinen.

VR Oy on valtion omistama osakeyhtiö, jolla on monopoli rautatieliikenteeseen sekä tiukka tuottotavoite. Valtion omistajaohjaus suhteessa VR Oy:hyn on heikkoa. Tästä johtuen VR ei ole suoraan tilivelvollinen toimistaan kenellekään, koska valtio omistajana ei hoida omistajakontrolliaan kunnolla.

VR Oy määrittelee itse yksipuolisesti, mitä sen liikenne maksaa. HKL-n kustannusselvitysten mukaan VR Oy:n tuntikorvaus on noin kolme kertaa suurempi henkilöä kohden kuin HKL raitio- ja metroliikenteen sekä YTV-alueelle toimivien bussiyhtiöiden. Pääoma- ja kilometrikustannukset ovat noin 50% korkeammat.

VR Oy:llä on monopoli rautatieliikenteeseen valtion omistamalla rataverkolla, mutta se ei liikennöi lainkaan:
  • Paikallisjunaliikennettä Helsingin seudun ulkopuolella lukuunottamatta Kotka-Kouvola ja Hanko-Karjaa - liikennettä
  • Muiden kaupunkien kuin Helsingin tarpeisiin aikatauluiltaan sovitettua kaukojunaliikennettä.
Ja ilman valtion tai YTV:n tukea VR Oy ei liikennöisi
  • Paikallis- ja taajamajunia lainkaan
  • Tavallisia pikajunia
  • Yöjunia
  • Muita kuin Helsinkiin suuntautuvia yhteyksiä. Turun ja Tampereenkin välillä peräti 2 junavuoroa 18:sta on "itsekannattavia".
VR Oy on myös poistanut käytöstä ja romuttanut tai aikeissa romuttaa kalustoa, jota vastaavaa kalustoa on muualla käytetty esim. ostoliikenteeseen tai myyty muille rautatieliikennöitsijöille, esimerkiksi nk. siniset vaunut, Dv15/16 ja lähitulevaisuudessa Sm1/2. Toki on eri arvioinnin paikka, onko tällä kalustolla jäljellä taloudellista käyttöikää, mutta vaikuttaisi hyvinkin mahdolliselta.

Jos VR olisi liikelaitos, sen suhteen voitaisiin vaatia eri toimenpiteitä kuin jos se on osakeyhtiö. Nyt, kun se on osakeyhtiö, monopoli on pakko purkaa mahdollisimman pian. Jos VR olisi liikelaitos, se voitaisiin rationalisoida poliittisin päätöksin. Yhtiönä näin ei voi tehdä.

VR Osakeyhtiön monopoli vastaa sitä, jos Helsingin bussiliikenne Oy:lle annettaisiin nyt monopoli Helsingin ja YTV-alueen liikenteeseen. Tämä ei ole kilpailutussäännösten puitteissa mahdollista.

Se syy, miksi itse toivon VR Oy:n monopolin purkamista henkilöliikenteessä, ei johdu siitä että vastustain ko. organisaatiota tai ideologisesti kannattaisin yksityistämistä tai kilpailutusta, vaan siitä, että VR Oy ei tule millään ehdoilla liikennöimään henkilöjunaliikennettä kaikilla niillä yhteyksillä, joilla se voisi olla liike- tai yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa, eivätkä sen ostoliikenteen kustannukset ole muihin Suomen joukkoliikenneliikennöitsijöihin verrattuna kohtuullisia. Tämän vuoksi sen monopolin säilyttäminen ei ole perusteltua.

Compact sanoi:
VR:n yhtiöittämisen yhteydessä 1995 liikkuva kalusto luovutettiin täysin oikeuksin VR:lle, eikä siihen ole enää sen jälkeen kellään muulla nokan koputtamista. Tasavallan hallitus ei voi puuttua yksittäisen osakeyhtiön oikeuksiin omaan omaisuuteensa.
Miksi valtio ei voi puuttua 100% omistamansa osakeyhtiön omaisuuteen, esimerkiksi erottaa omaisuutta erilliseksi osakeyhtiöksi, jos tämä koetaan tarpeelliseksi?

Valtionyhtiöiden vanhaa kalustoa on hyödynnetty kilpailutettuun liikenteeseen sekä Ruotsissa että Saksassa.

Esimerkiksi nk. siniset vaunut tai Sm1 / 2 kalusto eivät oleellisesti poikkea sellaisesta kalustosta, jota näin on hyödynnetty.

Kyseessä ei ole kuvittelu, vaan vakavastiotettavat ratkaisut sellaisen kiskoliikenteen hoitamiseksi, jota VR Oy ei hoida
 
Jos VR olisi liikelaitos, sen suhteen voitaisiin vaatia eri toimenpiteitä kuin jos se on osakeyhtiö. Nyt, kun se on osakeyhtiö, monopoli on pakko purkaa mahdollisimman pian. Jos VR olisi liikelaitos, se voitaisiin rationalisoida poliittisin päätöksin. Yhtiönä näin ei voi tehdä.

Entä jos VR osakeyhtiöstä tehtäisiin jälleen Valtionrautatiet liikelaitos?
 
HKL-n kustannusselvitysten mukaan VR Oy:n tuntikorvaus on noin kolme kertaa suurempi henkilöä kohden kuin HKL raitio- ja metroliikenteen sekä YTV-alueelle toimivien bussiyhtiöiden. Pääoma- ja kilometrikustannukset ovat noin 50% korkeammat.

VR Oy on myös poistanut käytöstä ja romuttanut tai aikeissa romuttaa kalustoa, jota vastaavaa kalustoa on muualla käytetty esim. ostoliikenteeseen tai myyty muille rautatieliikennöitsijöille

Muuten hyvä kirjoitus mutta johdonmukaisuus puuttuu. Jos VR:n hintataso on noin pahasti pielessä niin miksi uudet liikennöitsijät eivät ostaisi suoraan uutta kalustoa? Sen maksaminen ei tuollaisilla hinnoilla olisi mikään ongelma.

Heti perään kuitenkin vaadit VR:n vanhan kaluston luovuttamista uusille liikennöitsijöille. Näköjään siis pidät uusien junayhteyksien avaamista taloudellisesti niin riskialttiina, että kalusto pitäisi saada sitä varten lähes ilmaiseksi. Junaliikenne ei siis enää olekaan niin tuottavaa, kuin aluksi annat ymmärtää.
 
Jos VR:n hintataso on noin pahasti pielessä niin miksi uudet liikennöitsijät eivät ostaisi suoraan uutta kalustoa?
Siksi, koska VR Oy:n nyt perimät hinnat eivät ole markkinahintoja vaan monopolihintoja. Kun siirrytään kilpailuun, VR Oy:llä on hinnoissa pelivaraa ja taseessa vahvuutta uuteen yrittäjään nähden epäterveeseen kilpailuun. Uudella yrittäjällä ei ole kalustoa, jonka se olisi saanut "ilmaiseksi" käyttöönsä liikelaitosajalta.

Heti perään kuitenkin vaadit VR:n vanhan kaluston luovuttamista uusille liikennöitsijöille. Näköjään siis pidät uusien junayhteyksien avaamista taloudellisesti niin riskialttiina, että kalusto pitäisi saada sitä varten lähes ilmaiseksi. Junaliikenne ei siis enää olekaan niin tuottavaa, kuin aluksi annat ymmärtää.
Kysymys on nimenomaan siitä, että yrittäjät olisivat samalla viivalla. Lisäksi raideliikenteessä on sellainen tilanne, että kaluston käyttöikä on huomattavasti pidempi kuin sekä ostajan että myyjän kannalta järkevä liikennöinnin ostosopimuskausi. Siksi on muuallakin Euroopassa tavanomainen käytäntö, että kalusto joko vuokrataan tai tilaaja hallitsee kaluston ja antaa sen tuottajan käyttöön.

Antero
 
Edelleenkin johdonmukaisuus puuttuu. Jos uskomme Mikkoa niin VR ei ole tietyistä yhteyksistä edes kiinnostunut. Eihän silloin ole mitään pelkoa, että VR laskee hintoja ja estää uuden yrittäjän tulon markkinoille.

VR Oy ei tule millään ehdoilla liikennöimään henkilöjunaliikennettä kaikilla niillä yhteyksillä, joilla se voisi olla liike- tai yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa
 
Edelleenkin johdonmukaisuus puuttuu. Jos uskomme Mikkoa niin VR ei ole tietyistä yhteyksistä edes kiinnostunut. Eihän silloin ole mitään pelkoa, että VR laskee hintoja ja estää uuden yrittäjän tulon markkinoille.

VR ei monopoliasemassa ole kiinnostunut näistä yhteyksistä, koska muualta saa paremmat katteet. Monopolin päättyessä asenteet yleensä muuttuvat. Esimerkiksi Ruotissa SJ kiinnostui kilpailutuksen myötä oitis monista sellaisista yhteyksistä, joita ei siihen asti ollut liikennöity.

Hölmöhän se VR olisikin, jos ei kilpailutilanteessa osallistuisi kilpailuun ennemmin tai myöhemmin. Ei järkevä yritys voi katsoa sivusta, kun omaa bisnestä nakerretaan. Tämä tietysti sillä oletuksella, että kilpailutus vähitellen leviäisi myös VR:n ydinbisneksen puolelle.

Vastaavalla tavalla bussiliikenteessä lähinnä monopoliliikennettä hoitava Savonlinja-konserni on pienellä osuudella mukana pääkaupunkiseudun kilpailutuksessa millä tahansa mittarilla ilmeisen kannattamattomilla tarjouksilla (alhaiset hinnat ja upouusi kalusto, vaikka sopivaa käytettyäkin olisi tallissa). Turussa konserni on aktiivisempi, mutta molemmissa perimmäinen tarkoitus lienee tutustua tilanteeseen ennen väistämättömäksi oletettua kilpailutuksen laajenemista myös muille kaupunkiseuduille. Vastaava tarkoitus voisi olla takana myös Pohjolan Liikenteen pääkaupunkiseudun liikennöintiharrastuksessa, jota konsernin edustajat ovat julkisuudessa kehuneet kannattamattomaksi toiminnaksi.
 
PNu:lle vastausta ensisijaisesti kalustokysymyksestä. Ketjun aloituksesta on jo kaksi vuotta ja jonkin verran vettä on virrannut Aurajoessakin, mutta olen pääpiirteissään aivan samaa mieltä kuin kirjoituksessakin.

Erityisesti jos nykyinen nk. ostoliikenne kilpailutetaan, on välttämätöntä siirtää ostoliikenteessä tarvittava kalusto kalustoyhtiöön. Muutoin VR Oy saa merkittävän kilpailuedun vanhasta kalustosta.

Mahdollisesti kilpailutettavien henkilöjunareittien kannattavuus vaihtelee huomattavasti.

Pääkaupunkiseudun ja muun Etelä-Suomen paikallisjunaliikenne on pääsääntöisesti niin kannattavaa, että sitä varten voi toki hankkia kokonaan uudenkin kaluston. Mutta; silloin jää nykyisin VR Oy:n omistaman Sm1, Sm2 ja Sm4 - kaluston potentiaali käyttämättä.

Useilla muilla yhteyksillä henkilöjunien kannattavuus on varmasti huonompi. Esimerkiksi Sisä-Suomen yöjunaliikenne tai esimerkiksi taajamajunaliikenne sähkökalustolla Pohjanmaan tai Savon radoilla voi olla toimintaa, jossa edullinen vanha kalusto, esim. nk. siniset vaunut tai Sm1/2 - yksiköt ovat avain liikenteen käynnistämiseen.

Sesonkiluontoiset matkailujunat ovat itsestäänselvästi liikennettä, jossa vanha kalusto on edullinen ratkaisu.

Yleisesti ostoliikenteessä kalustoyhtiö tai se, että tilaaja omistaa kaluston, on lähes väistämätön ratkaisu. Raideliikennkaluston normaali käyttöikä on 25-40 vuotta, ja kilpailutetun joukkoliikenteen sopimuskauden pituus on EU:n palvelusopimusasetuksessa yleensä rajattu. Siksi on perusteltua järjestää kaluston omistus niin, että kalustoa voi käyttää pidemmän aikaa kuin sopimuksen pituus on.
 
Jos uskomme Mikkoa niin VR ei ole tietyistä yhteyksistä edes kiinnostunut.

Tarkoitin yllä nimenomaan sitä, että VR Oy ei nykyisessä monopoliasemassaan ole kiinnostunut ko. yhteyksistä. Jos liikennettä kilpailutetaan, tilanne on täysin erilainen. Silloin VR Oy voi tehdä tarjouksia kilpailun estämistarkoituksessa liikenteestä, josta se ei nykytilanteessa ole kiinnostunut.
 
VR ei monopoliasemassa ole kiinnostunut näistä yhteyksistä, koska muualta saa paremmat katteet. Monopolin päättyessä asenteet yleensä muuttuvat. Esimerkiksi Ruotissa SJ kiinnostui kilpailutuksen myötä oitis monista sellaisista yhteyksistä, joita ei siihen asti ollut liikennöity.

Kilpailutuksen myötä SJ:stä tuli oitis konkurssikypsä yhtiö, joten siitä ei ainakaan kannata esimerkkiä ottaa.
 
Kilpailutuksen myötä SJ:stä tuli oitis konkurssikypsä yhtiö, joten siitä ei ainakaan kannata esimerkkiä ottaa.
Eikö tämä osoita, että firma on rapakunnossa ja pysyy pystyssä vain monopolin mahdollistamilla ylikorkeilla hinnoilla.

Eli ei yhtiöstä tullut konkurssikypsää sen vuoksi, että monopoli purettiin, vaan se oli konkurssikypsä ja pysyi pystyssä vain niin kauan kun sillä oli monopoli.

Antero
 
Tarkoitin sitä että monopolin purkamisen sijaan VR osakeyhtiö muutettaisiin Valtionrautatiet liikelaitokseksi. Rautatien aika - kirjan haastatteluissa suurin osa kansanedustajista ei halua sallia rautatieliikennettä muille kuin VR:lle niin olisiko parempi vaihtoehto tehdä VR:stä Valtionrautatiet jonka tehtävä olisi palvella matkustajia eikä tuottaa mahdollisimman suurta voittoa.
 
...olisiko parempi vaihtoehto tehdä VR:stä Valtionrautatiet jonka tehtävä olisi palvella matkustajia eikä tuottaa mahdollisimman suurta voittoa.
Olisi. Tosin voisihan VR Oy:n yhtiöjärjestystäkin muuttaa niin, että yhtiön tarkoitus on tuotta junaliikennepalveluita voittoa tuottamatta. Silloinhan olisi pitkälti kyse samasta asiasta kuin liikelaitoksen tarkoitus.

Mutta tämä ajatus kaatunee siihen, että tällainen tilanne ei ole oikeudenmukainen muuta alan yritystoimintaa kohtaan. Liikelaitoksen lähtökohtahan on, että liikelaitos hoitaa toimintaa, joka esim. ei ole kiinnostavaa liiketoimintana, mutta joka on kuitenkin välttämätöntä tai tarpeellista.

Ydinkysmys on kuitenkin siinä, kuka määrittelee ja päättää sen, missä junaliikennepalveluita on tarjolla. Olen tässä asiassa EU:n rautatiepolitiikan kannalla, eli että palvelun tarjolla olosta päättää viranomainen joka toimii poliittisen päätöksenteon perusteella. Sen sijaan operointi voi olla liiketoimintaa. Siellä, missä myyntitulot voivat kattaa kulut operointi saa olla vapaata liiketoimintaa. Siellä, missä myyntitulot eivät kata kuluja, viranomainen kilpailuttaa liikenteen ja vastaa operointikustannusten ja liikenteen myyntitulojen välisestä tappiosta.

Antero
 
Tarkoitin sitä että monopolin purkamisen sijaan VR osakeyhtiö muutettaisiin Valtionrautatiet liikelaitokseksi.

Tämä olisi voinut olla hyvä ratkaisu mutta valitettavasti sitä kokeiltiin vain muutaman vuoden eikä paluuta enää oikein ole.

Mitä tulee SJ:n tilanteeseen niin Ruotsissa rautatiekuljetusten markkinaosuus ei lähtenyt kilpailun avautuessa nousuun. Tästä seuraa, ettei entinen monopolitoimija voi hakea kasvua vaan sen toiminta on tuomittu supistumaan. Mikä se sellainen yhtiö on, joka ei olisi negatiivisen kasvun tilassa vaikeuksissa?
 
Tämä olisi voinut olla hyvä ratkaisu mutta valitettavasti sitä kokeiltiin vain muutaman vuoden eikä paluuta enää oikein ole.

Miksei "enää oikein ole"? Voisihan Valtion rautatieliikennelaitos toimia kilpailutilanteessakin. VR Cargon voisi yhtiöittää liikelaitoskonsernin sisällä tytäryhtiöksi, ja varsinainen VR-liikelaitos keskittyisi valtakunnallisesti tärkeän kaukoliikenteen hoitamiseen toimiluvalla laadukkaasti ja palveluja ylläpitäen. Taajama- ja lähiliikenne voisi myös olla puhtaasti liikelaitospohjalta tuottajan asemassa hoidettua, kaupunkiseudut ja maakunnat toki kilpailuttaisivat liikenteen tilaajana liikenteen.
 
...olisiko parempi vaihtoehto tehdä VR:stä Valtionrautatiet jonka tehtävä olisi palvella matkustajia eikä tuottaa mahdollisimman suurta voittoa.

Minun nähdäkseni se ei muuttaisi perusasetelmaa mihinkään, jos liikenteeseen käytettävän subventiorahan määrää ei lisättäisi. Nykyinen ostoliikenne muuttuisi Valtionrautateiden tappiolla ajamaksi liikenteeksi, mutta siihenhän ne rahat menisikin. Valtionrautatiet ei voisi aloittaa uutta liikennettä, ellei se olisi voitollista, mutta ihan yhtä lailla nykyinen VR Osakeyhtiö voi aloittaa voitollisen liikenteen ajamisen.

Ja jos liikenteen subventointia lisättäisiin, niin yhtä hyvinhän voitaisiin lisätä ostoliikennettä nykymallissa. Rahankäytön lisääminen on täysin vastakkainen esim. sen Mikko Laaksosen esittämän ajatuksen kanssa, että junaliikenteen kilpailuttamisella voitaisiin irrottaa valtion rahaa joukkoliikenneinvestointeihin.

Veikkaan, että Valtionrautatiet olisi tehottomampi kuin VR Osakeyhtiö, koska "voiton tuottaminen" antaa hyvän syyn perustella toiminnan tehostamista henkilökunnalle. VR:n toiminta onkin tehostunut vuosien mittaan huomattavasti. Kilpailutus olisi sitten vielä vahvempi keino edellyttää henkilöstöltä lisää tehokkuutta.
 
Takaisin
Ylös