Viestiketju: Raideliikenne Etelä-Karjalan menestystekijänä seminaari

Alunperin kirjoittanut ultrix

Kysymys ennakkomatskuun liittyen: maksaako liikennöinti- ja kalustokustannukset yhteensä vain reilu 600 000 euroa? Muistaakseni pelkästään yksi duoraitiovaunu oli kalliimpi kuin 0.6 - 0.7 milj. euroa. Jos tosiaan tuolla hinnalla saa koko kaluston + huollon sekä kuskit ajamaan 64 km reittiä, aika hyvä tarjous.

Laskelman tekijä, Elmeri voinee vastata tarkemmin siihen, mikä kustannus on kyseessä ja miten se on laskettu, mutta joka tapauksessa kysymys on vuosittaisesta liikennöintikustannuksesta (investointi + kuljettajat + huolto ja energia) yhdelle tai kahdelle vaunulle.

Liikennöintikustannusten, pysäkkikustannusten ym. osalta minulla ja Antero Alkulla on uutta tietoa liittyen Turku - Uusikaupunki - henkilöjunaselvitykseen. Palataan siihen tilaisuudessa.

Tässä ainakin osareferaatti eli: Etelä - Saimaa kirjoittaa tänään duoliikenteestä keskiviikon tilaisuuden perusteella. Koska juttu ei säily nettisivulla, laitan sen myös alle.

Kustannuksista ym. tekijöistä saadaan lisätietoa foorumillekin lähiviikkoina, kun viimeistelty Turku - Uusikaupunki - henkilöjunaliikenteen raportti valmistuu ja laitetaan nettiin. Siinä on perustiedot paikallisjunien / duoratikoiden kustannuksista.

http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu2/sivu.html

Alunperin kirjoittanut Etelä-Saimaa 19.11.2005

Menestys kolkuttelee raiteilla

Duoratikan kotikaupunki on Karlsruhe eteläisessä Saksassa. Vaunut ajavat sekä rautatieradoilla että kaupungeissa. ANTERO ALKU

ETTI KANTOLA

UUSI raideliikennemuoto vahvistaisi Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan nauhakaupunkia. Se lisäisi vetovoimaa, yrityksiä, tyäpaikkoja ja viihtyisyyttä. Tätä mieltä ovat Kaakkois-Suomen vihreät sekä duoraitiovaunuihin perehtyneet tutkijat. Duoraitiovaunu toimii sekä junana että raitiovaununa.

Joukkoliikennekonsultti Antero Alkun mukaan duoraitiovaunun mahdollisuudet liittyvät maailmanlaajuisiin trendeihin, seutuistumiseen ja raideliikenteen nousuun.

ALKU kertoo, millainen duoliikenne toisi hyödyt Etelä-Karjalaan. Ensinnäkin, vaunujen on kuljettava tasatahtiin. Onpa vuoroväli 20, 30 tai 60 minuuttia, vaunu tulee pysäkille samaan aikaan tunnista.

Kulku on täsmällistä, sillä tekniikka on luotettavaa eikä keli häiritse. Ratikat pysähtyvät vain pysäkeillä, eivät liikennevaloihin.

Vuorojen pitää kulkea aamusta puoleenyöhön. Jos matkustaja ei pääse duolla kotiin elokuvista, hän ei mene sinne duolla. Sama lippu käy sekä raitiovaunuun että bussiin. Aikataulut käyvät yksiin, ja vaihto välineestä toiseen sujuu.

Taajamajunaliikenne ei riitä. Vaunujen on ajettava Lappeenrannan keskustaan ja yliopistolle. Lappeenrannasta Imatralle pääsisi puolessa tunnissa, ja matkakeskuksen ja yliopiston väli hoituisi vartissa.

DUORATIKKA on edullinen, koska siihen mahtuu enemmän matkustajia kuin bussiin. Heitä on odotettavissa, sillä ihmiset siirtyvät autoista helpommin raiteille kuin bussiin.

Duoliikenne on lisännyt Keski-Euroopassa joukkoliikenteen käyttää ja asiointimatkoja. Strassbourgissa keskustassa asiointi lisääntyi kolmanneksen. Se ilahduttaa erikoiskauppiaita ja like-elämää.

Kaupunkisuunnittelun tutkija Mikko Laaksonen sanoo joukkoliikenteen käytön riippuvan kaupungin kokoa ja rakennetta enemmän liikenteen järjestämisestä.

Ruotsissa on Lappeenrannan kokoisia kaupunkeja, joissa on paikallisjunia ja kaksinkertainen joukkoliikenne. Laaksonen arvioi matkustajien voivan tuplaantua Joutsenon kaltaisessa pikkukaupungissa duoliikenteen ansiosta.

RAIDELIIKENNE vaikuttaa kaupungin kehitykseen enemmän kuin bussi. Se kuljettaa enemmän ihmisiä ja palvelee isompaa aluetta.

Tutkijat kehuvat ratikkaa bussiin verrattuna täsmälliseksi, nopeaksi, mukavaksi ja hyvämaineiseksi. Se viestii pysyvyydestä ja panostuksesta, mikä houkuttelee investoimaan radan varteen.

Duoratikan kylkiäisenä pysäkkien lähelle voi syntyä liikekeskuksia. Vaunu kuljettaa ihmisiä näyteikkunoiden ohi myäs esikaupunkialueilla ja helpottaa pääsyä keskustaan.

YHDYSKUNTASUUNNITTELIJA Elmeri Kollanus sanoo hajanaisen kaupungin kielivän autokeskeisyydestä. Autojen varassa elävän alueen keskustat eriytyvät, kun asutus harvenee.

Joukkoliikenne tukee tiivistä ja elävää keskustaa ja yhtenäistä kaupunkialuetta. Sellainen on mieluinen etenkin palvelu- ja tuotekehitysyrityksille. Työpaikat lisääntyvät, myös korkeasti koulutetuille.

- Tuotekehittely keskittyy vain houkutteleville alueille.

Laaksosen mukaan duoliikenne nostaa kiinteistöjen arvoa viidestä viiteentoista prosenttia. Etenkin työssäkäyvien kaupunkimaisten asuntojen kysyntä lisääntyy. Radan varren toimistotilojen arvo nousee keskustan tasolle.

- Skinnarilanniemi hyötyisi varmasti.

DUOLIIKENTEELLE on esteitä. Imatralle vievä ainokainen raide on tukkoinen, eivätkä kaikki junat sovi sinne nytkään. Valtio ei ole vielä luvannut rahoja toiseen raiteeseen.

Joukkoliikenteen pohtiminen on kuitenkin ajankohtaista, koska EU valmistelee lakia, joka purkaisi VR:n monopolin ja kilpailuttaisi seutuliikenteen.