Helsingin pikaraitiotiesuunnitelmia

Albert · 7 Toukokuu 2011

Kunnalliskertomus sanoi:
1955: Kulosaaren sillan ja sen liitosteiden pikaraitiotiekaistan väliaikainen käyttö. Kaupunginvaltuusto päätti v. 1950, että Kulosaaren sillalle oli alun perin
järjestettävä sepelialustalle rakennettu eristetty raitiotie. Kun kaupunginvaltuuston päätös edellytti suojakaiteiden rakentamista raitiotiekaistan kummallekin puolelle ja kun pikaraitiotien johtaminen sillan kautta saattoi siirtyä kymmenenkin vuoden päähän, jäisi osa sillasta ja sen liitosteistä pois käytöstä.
Satamalautakunnan mielestä olisi raitiotiekaista toistaiseksi jätettävä eristämättä ja käytettävä siltaa koko leveydeltään muuhun liikenteeseen, joten sillan ja sen liitosteiden erillinen raitiotiekaista sekä sivulle tulevat suojakaiteet voitaisiin toistaiseksi jättää rakentamatta. Liikennelaitoksen lautakunta piti Herttoniemen raitiotien rakentamista lähivuosien kuluessa sekä tarpeellisena että taloudellisena, joten raitiotiekaistan väliaikainen järjestäminen muun liikenteen käyttöön ei olisi tarpeellista eikä tuottaisi mainittavaa hyötyä. Kiinteistölautakunta ilmoitti, että siltaa suunniteltaessa oli sillalle varattu autoliikennettä varten riittävät ajokaistat tulevaa laskettua liikennettä varten, joka ilmeisesti tulisi pitkät ajat olemaan laskettua pienempi. Tämän vuoksi ei olisi syytä ottaa esikaupunkiradalle varattua aluetta väliaikaisesti autoliikenteen käyttöön. Kaupunginvaltuusto päätti kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti, että raitiotiekaista Kulosaaren sillalla ja sen liitosteillä on rakennettava eristettynä reunakivillä sekä että raiteen päällysrakenteen ja ilmajohtojen rakentaminen on suoritettava yhtäaikaisesti Herttoniemen radan päällysrakenteen kanssa, kun sen sijaan raitiotiekaistan suoja-aidat saadaan sillan kohdalla jättää pikarataliikenteen avaamiseen saakka rakentamatta (20. 4. 340 §, ks. v:n 1950 kert. I osan s. 89).

Hieno suunnitelma. Mutta metrorautatiehän sitten tuli,

Antero Alku · 8 Toukokuu 2011

Albert sanoi:
Hieno suunnitelma. Mutta metrorautatiehän sitten tuli,

Niin, ja samalla Helsingin joukkoliikenne hyppäsi 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle eli 80 vuotta taaksepäin laskettuna siitä, milloin metroliikenne alkoi. Ja sillä tasolla ollaan yhä. Metro on ennallaan, samanlaisena minkälaiseksi metrotekniikka kehittyi ja pysähtyi sata vuotta sitten. Raitioliikenne on yhtä hidasta kuin ensimmäisten sähköraitiovaunujen aikana.

Mutta kiintoisaa tuossa otteessa on, että modernin raitiotien nimitys oli vähän hukassa silloinkin. Teksti käyttää samasta asiasta peräti viittä eri nimitystä:

pikraitiotie
eristetty raitiotie
(Herttoniemen) raitiotie
esikaupunkirata
pikarata

Että on se ollut vaikeata jo silloinkin.

Antero

Piirka · 8 Toukokuu 2011

Antero Alku sanoi:
Raitioliikenne on yhtä hidasta kuin ensimmäisten sähköraitiovaunujen aikana.

Antero taitaa nyt sekoittaa keski- ja huippunopeuden keskenään.

Mühlheim an der Ruhrin ensimmäiset sähköraitiovaunut toimitti 1897-98 Helsingistäkin tuttu dresdeniläinen firma. Sikäläisten Kummer-vaunujen huippunopeus oli aivan huikea 10 km/h! Moottoreiden liukulaakerit hajosivat kuudessa viikossa. Tiedä sitten onnistuiko Kummer parantamaan tuotteidensa ominaisuuksia, kun toimitus Helsinkiin alkoi, vai oliko Helsinginkin Kummer-vaunujen laatu edelleen yhtä surkea?

R.Silfverberg · 9 Toukokuu 2011

Kunnalliskertomus sanoi:
Satamalautakunnan mielestä olisi raitiotiekaista toistaiseksi jätettävä eristämättä ja käytettävä siltaa koko leveydeltään muuhun liikenteeseen, joten sillan ja sen liitosteiden erillinen raitiotiekaista sekä sivulle tulevat suojakaiteet voitaisiin toistaiseksi jättää rakentamatta.

Osaako joku kertoa mitkä ne "liitostiet" tässä tapauksessa olivat? Millä tavalla raitiotievaraus esti liittymien käytön? Oliko tarkoitus että raitiovaunut käyttävät tavallisia liittymiä, vai miten se olisi johdettu Hertoniemen asuinalueelle, vai oliko koko raitiotien tarkoitus olla "esimetro" joka kulkee keskellä itäväylää Puotinharjuun asti, ja jolla on pysäkitkin ajoratojen välissä?

t. Rainer

hylje · 9 Toukokuu 2011

Liitostie on arkaainen nimitys liittymälle. Ratikka olisi kulkenut omilla kaistoillaan, ja varauksessa olisi jäänyt kaistat liittymineen käyttämättä.

JE · 17 Toukokuu 2011

Piirka sanoi:
Antero taitaa nyt sekoittaa keski- ja huippunopeuden keskenään.

Mühlheim an der Ruhrin ensimmäiset sähköraitiovaunut toimitti 1897-98 Helsingistäkin tuttu dresdeniläinen firma. Sikäläisten Kummer-vaunujen huippunopeus oli aivan huikea 10 km/h! Moottoreiden liukulaakerit hajosivat kuudessa viikossa. Tiedä sitten onnistuiko Kummer parantamaan tuotteidensa ominaisuuksia, kun toimitus Helsinkiin alkoi, vai oliko Helsinginkin Kummer-vaunujen laatu edelleen yhtä surkea?

Mutta kyllähän liikenne - korostan: liikenne, ei vaunu - on yhtä hidasta kuin sata vuotta sitten, valitettavasti. Vaunujen huippunopeus on kylläkin kasvanut, mutta linjanopeus eli keskimatkanopeus on taantunut takaisin aikojen takaisiin lukemiin.

Jos puhutaan sadan vuoden takaisesta, on relevanttia verrata nykytilannetta vuoden 1911 tilanteeseen. Silloin oli Kummereista edetty jo pikkuruotsalaisiin. Eli suurin sallittu nopeus siellä 35 km/h tienoilla. Mülheimissa puolestaan ollaan takaisin 1890-luvun tilanteessa, joillakin radoilla on siellä nykyisin 10 km/h huippunopeus ratojen ala-arvoisen kunnon vuoksi. Mutta Mülheim an der Ruhr on onneksi koko Saksan mitassa aika ainutlaatuinen poikkeus tällaisena varoittavana esimerkkinä.

petteri · 17 Toukokuu 2011

JE sanoi:
Mutta kyllähän liikenne - korostan: liikenne, ei vaunu - on yhtä hidasta kuin sata vuotta sitten, valitettavasti. Vaunujen huippunopeus on kylläkin kasvanut, mutta linjanopeus eli keskimatkanopeus on taantunut takaisin aikojen takaisiin lukemiin.

Toki 1910 luvulla Helsingin vaikutuspiirissä oli vähän yli 120000 asukasta, nyt noin 1,3 miljoonaa. Ja 1910 luvulla Suomessa ei ollut merkittävästi autoja.

JE · 26 Toukokuu 2011

Ilman muuta. Onhan tapahtuneelle kehitykselle syynsä. Minusta harmillisinta on se takapakki, joka on syntynyt viime vuosikymmeninä. 1950-60-lukujen kehitystä autojen määrän ja ruuhkien suuruuden suhteen ei nimittäin pysty koskaan täysin kumoamaan, vaikka keskustan autotonta aluetta voisikin laajentaa.