Varmaan juuri kuvailemillasi ehdoilla on aikanaan päädytty konsepteihin automaattikuljettajasta, parkkitunneleista ja lentävästä autosta. Ehdot ovat sinänsä hyvät inhimillisestä näkökulmasta. Käänteiset reunaehdot, eli joukkoliikenteen olemassaolon perustelu, eivät lähde ihmisestä vaan taloudesta ja ympäristöstä: kokoetujen olemassaolo mahdollistaa useamman ihmisen kuljettamisen pienemmässä tilassa ja edullisemmilla henkilökohtaisilla kustannuksilla. Joukkoliikennettä siis toteutetaan, kun se on kilpailukykyinen itsessään ja/tai tilanahtaus pakottaa siihen. Nykymaailmassa tähän sekoittuu yksi inhimillinen aspekti eli liikkumisen mahdollistaminen myös niille, jotka eivät omaa autoa aja.
Yksityisliikenteen visioista toistaiseksi vain edullisin ja toteuttamiskelpoisin eli parkkitunnelit ovat olleet toteutuksessa. Automaattikuljettaja on teknisesti edullinen, mutta ei toteutuskelpoinen vielä stetsoninumerona kymmeneen vuoteen. Lentävä auto taasen vaatii nykyisen fysiikan läpimurtoja, jotta riittävän luotettavia ja kompakteja leijuntamoottoreita voidaan ylipäätään tutkia ja näiden lisäksi pitää keksiä riittävän kompakti, turvallinen ja luotettava energianlähde leijunta- ja ajomoottoreille.
Samat tekniset läpimurrot, jotka johtavat automaattisiin, lentäviin autoihin ja edullisiin parkkitunneleihin pätevät kuitenkin myös joukkoliikenteeseen, ja pitävät joukkoliikenteen kilpailu- ja vertailukykyisenä samoissa mittasuhteissa ja näkökulmilla kuin nykyäänkin. Joukkoliikennettä siis toteutetaan niin kauan, kun sen edullisuudella on merkitystä.
Tärkein joukkoliikenteen lakkauttamisen reunaehto on siis edullisuuden merkityksen poistuminen, eli
- Niukkuuteen perustuva talous lopetetaan
jolloin liikenne ylipäätään alkaa menettää merkitystään.