Kannattaako joukkoliikennettä subventoida?

Muutamia haja-ajatuksia:

Raskas kumipyöräliikenne saa melkoiset piilosubventiot tienhoidosta ja diesel-polttoaineen pienemmästä verotuksesta. Tienhoidon kustannusten kannalta raskas liikenne tuottaa moninkertaiset kustannukset suhteessa sen osuuteen ajoneuvoista eikä henkilöautot niitä pienen kiitoradan levyisiä väyliä tarvitse. Taustalla tässä on se että teollisuus on talouden kivijalka ja muutenkin niin hirmukannattavaa ettei sen (kuljetusten) subventioita kukaan kyseenalaista, vähän sama kuin että niille Hyville Autoilevilla Veronmaksajille pitää hoitaa parkkipaikat veronmaksajien laskuun, bussiliikenne tulee tuossa sitten siivellä. Myös alennettu ALV-kanta on tavallaan subventio.

Ylipäänsä suomalainen liikennetalousjärjestelmä on sellainen erillaisten verojen ja subventioiden ristikenttä, jotka vielä kohdentuu kaikkea muuta kuin aiheuttajapohjaisesti, että parhaalla tahdollakaan on vaikea sanoa mitä ja missä subventoidaan ja mitä verotetaan. Joka tapauksessa kokonaisuutena liikennettä subventoidaan Suomessa merkittävässä määrin. Varsinkin jos mukaan otetaan laskuttamatta jääneet haitat, isoin on se että liikennemaa on ilmaista, toinen esimerkiksi on että reilussa markkinataloudessa meluhaitat jotka realisoituu kiinteistöjen arvon alenemisena kompensoitaaisiin täysimääräisesti, ko. kiinteistöjä on muistaakseni puolisen miljoonaa... Se että joku liikenne on "kannattavaa" vain vähän karrikoiden kertoo lähinnä siitä että se sattuu sijoittumaan saamapuolelle.

Ja jotta asiat ei olisi turhan yksinkertaisia niin joukkoliikennekin on tavallaan autoilun subventiota, jos ne matkustajat olisivat autoissaan eikä junassa tai bussissa niin ei niillä autoilla pääsisi mihinkään. :)

Minusta liikennettä ylipäänsä ja noin periaatteessa ei pitäisi subventoida, näin siksi että sitä saa mistä maksaa, eli lisää liikennettä. Jos Suomessa liikenteen erillisverot poistettaisiin ja koko maan liikenneinfra ja joukkoliikenne annettaisiin Suomen Liikenne Oyn hoitoon joka laskuttaa liiketalousperustaisesti, niin siinä kävisi jotenkin näin:
- Haja-asutusalueilla kaikki liikenne kallistuisi rajusti, ja samoin pitkän matkan liikenne ylipäänsä. Näin siksi että pelkän infran (lähinnä tiet mutta myös radat) kustannukset suhteessa käyttäjämääriin ovat niin suuret.
- Uusia moottoriteitä tuskin rakennettaisiin lainkaan, isojen ratahankkeidenkin kanssa vähän niin ja näin. Kaupunkiseuduilla ne pitäisi käytännössä tehdä tunneliin, maksaa noin 200M€/km ja kuulemme jopa enemmän ylläpitää, sanotaan 20M€/v. Tuo on yli euron per kilometri per autoilija hyvin suurillakin liikennemäärillä. Syrjemmällä tulee halvemmaksi, mutta siellä taas on vähemmän liikennettä eli maksajia.
- Ylipäänsä liikenne kallistuisi eli laskisi.
 
Prosessiteollisuudessa vain vähän kysyntää bussikyydille

Eiköhän se kuihtumiskierre ole voimakkain siellä missä on eniten työpaikkoja hävinnyt, jossa teollisuus on muuttunut palvelualan ammatteihin

Mielestäni päinvastoin: (prosessi)teollisuuden työntekijät käyttävät selvästi vähemmän joukkoliikennettä kuin palvelualojen palveluksessa työskentelevät. Esimerkiksi Kemissä Stora Enson tehdas sijaitsee 7km kaupungin keskustasta Veitsiluodossa. Ennen vanhaan "Veitsiluodon liikennöitsijät" ajoivat bussejaan keskustasta kaikille mahdollisille päivä- ja vuorotyön alkamisajoille ja takaisin. Veljekset Salmela ajoi naapurikunnasta Simosta vastaavalla tavalla. Ei aja enää. Keskustasta pääsee kouluvuoden aikana klo 7 alkavaan työhön ja klo 16 takaisin. Ne muut vuorot, joilla pääsi Veitsiluotoon täydeksi tunniksi ja täyden tunnin jälkeen pois, on lopetettu ja jäljellä on ne vuorot, joilla pääsee aamulla keskustaan täydeksi tunniksi ja myöhemmin päivän aikana täyden tunnin jälkeen keskustasta pois. Prosessiteollisuuden automaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta, mutta jäljelle jääneet ajavat mieluummin omilla autoillaan tai ehkä joku pyöräilee, mutta bussi on vasta kolmantena, jos kyytiä on tarjolla. Tornion Outokummun terästehtaan joukkoliikennettä käyttävät vuorotyön tekijät mahtuvat (aikataulun mukaan) taksiautoon. Arvaan, että ei ole edes tungosta. Oulussa paikallisbussiliikenne alkaa sunnuntaisin klo 6 tienoilla yhden bussin voluumilla ja se ajaa - ei mihinkään tehtaalle vaan - Oulun Yliopistolliselle Sairaalalle. Myös Porvoossa ajetaan vastaavanlaista sairaalavuoroa sunnuntaiaamuisin. Kemian teollisuus Porvoossa on ilmeisesti niin suurta, että sinne on siksi tarjolla aika runsaasti bussikyytiä. Tiedossani ei ole, onko se ostoliikennettä joltakin osin?

---------- Viesti lisätty kello 2:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:24 ----------

suomessa on runsaasti pikavuoroja, jotka tuottavat "reilusti" voittoa

Pikavuorot tuottavat voittoa, koska niissä peritään kiskurihintoja pakkomatkustajilta. Nimimerkki Ajokortiton.
(Ristijärvellä se mitä aiemmista pikavuoroista on jäljellä, on osaksi ostoliikennettä ja siksi vakiovuoroja ja osan liikennöitsijä ymmärsi itse muuttaa vakiovuoroiksi. Nyt kyytiin pääsee lähimmältä pysäkiltä ja maksukaan ei ole enää kohtuuton. Sitä paitsi: naapurin kertoman mukaan pikavuoroon pääsi tavalliseltakin pysäkiltä. Mielestäni on parempi, että noudatetaan järkevää sääntöä (vakiovuorojen pysähtyminen) sen sijaan, että ollaan noudattavinaan tiukkaa sääntöä (pikavuorojen pysähtyminen), mutta livetään siitä tilaisuuden tullen. Ja sehän oli Pohjolan Matka, joka niitä pikavuoroja liikennöi.)

---------- Viesti lisätty kello 2:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 2:05 ----------

Yhteiskunnan yksityiselle toimijalle myöntämä monopoli (esimerkiksi linjaliikennelupa) ei ole oikein tätä päivää.

Pientä suuremmat julkiset hankinnat pitäisi kilpailuttaa, sen sijaan että raha (esimerkiksi seutulipputuki) annetaan historiallisen nautintaoikeuden haltijalle.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenköhän tuohon otsikon kysymykseen löytäisi lyhyen ja toimivan vastauksen? Ei varmaan mitenkään.

Kaupunkiliikenteessä, siis ei kaukoliikenteessä, vastausta voisi hakea puhtaasti kunnan tai seudun kuntien budjettia pohtimalla. Jos joukkoliikenteen tuen lakkauttaminen lisäisi muuta eli autoliikennettä niin paljon, että pitäisi rakentaa ja kunnossapitää uusia väyliä, niin voi hyvin olla, että joukkoliikenteen subventoiminen on kunnalle/seudulle halvempaa. Näin on kiistatta ainakin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Turussa maantiede on helpompaa, mutta luulen, ettei Turunkaan katuverkko kestäisi joukkoliikenteen subvention lopettamista.

Vaikka subventio loppuisi, jäisivät joukkoliikenteen pakkokäyttäjät kuitenkin olemaan ja isoissa kaupungeissa heitä olisi niin paljon, että joukkoliikennettäkin jäisi jäljelle. Kunnalle iso kuluerä olisivat koululaiskuljetukset. Tietysti ne voisi toteuttaa puhtaina koulukyyteinä tilausajobusseilla, mutta käytännössä ne toteutettaneisiin kuitenkin eräänlaisena subventiona siten, että koulutoimi ostaisi joukkoliikenneorganisaatiolta koululaislippuja.

Voi olla, että ns. keskisuurissa kaupungeissa eli Lahden, Porin ja Vaasan kaltaisilla paikkakunnilla joukkoliikennettä ei kunnan talouden näkökulmasta kannata subventoida muuten kuin näiden koululaislippujen osalta.
 
Mitenköhän tuohon otsikon kysymykseen löytäisi lyhyen ja toimivan vastauksen?

No minäpä yritän: ei kannata. Ennemmin kannattaa rakentaa sellaista kaupunkia, joka ei tarvitse subventointia joukkoliikenteessä. Toki se tarkoittaa joukkoliikenteen muunlaista tukemista, mutta sitä ei voi laskea samalla tavalla subventioksi, kun kyse on suunnittelupäätöksistä ja jonka vaihtoehto ei ole tukemisen lopettaminen vaan autoliikenteen tukeminen. Jotain liikennemuotoa pitää suunnittelussa aina tukea.

Toki vastaukseni on aika akateeminen. Se ei vastaa siihen, kannattaako nykytilanteessa joukkoliikennettä subventoida. Tai lähinnä kuinka laajalti. Tuettua joukkoliikennettä ei voida oikein lakkauttaakaan, koska osa siitä perustuu ihan länsimaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvaan ihmisten tasapuoliseen kohteluun ja liikkumisvapauden turvaamiseen.
 
Takaisin
Ylös