Kysymys että onko matka-aikasäästöistä taloudellista hyötyä on väärin asetettu, eli siihen ei voi vastata. Suuremmasta talousalueesta on hyötyä, keskimäärin palvelut voidaan toteuttaa tehokkaammin jos on enemmän asiakkaita, yritysten on helpompi rekrytoida jos työmarkkinan koko on suurempi ja samoin työntekijöillä on enemmän vaihtoehtoja eli työllisyys on suurempi, ja niin edelleen. Mutta suurempi talousalue on suurempi nimenomaan siinä mielessä että siellä on enemmän ihmisiä, ja tämä on eri asia kuin talousalueen maantieteellinen koko.
Jos matka-aikaa säästyy niin liikenne nopeutuu ja jos asukastiheys pysyy vakiona niin talousalue kasvaa. Käytännössä asukastiheys usein pienee matkojen pidentyessä, jolloin hyöty on kyseenalainen, mahdollisesti jopa haitta.
Toinen haitta on se että yksittäiset nopeat yhteydet voivat johtaa epäoptimaaliseen talousalueen muotoon, abstraktisti näin: Oletetaan puoliympyrän muotoinen talousalue, jonka säde on 5 km, pinta-ala täten n. 40km2. Tuo 5km tulee siitä että liikenteen nopeus on 20km/h, eli reunalta toisella kestää maksimissaan 30 min heilurilinjalla keskustan kautta. Mitä tapahtuu jos yhteen suuntaan vedetään 10km rata jonka keskinopeus on 40km/h? Kyllä, sieltä pääsee alueen keskukseen 15 minuutissa, mutta jotta sieltä pääsisi jokaiseen muuhunkin pisteeseen puolessa tunissa sen saman radan pitäisi haarautua useaksi heiluriksi keskustasta. Käytännössä alue jakautuu käytäviksi eli useammaksi pienemmäksi talousalueeksi. Minusta tämä on se mitä Helsingin seudulla on tapahtunut ja poikittaisliikenteen ongelmat on seurausta tästä.