Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-30/30

Viestiketju: Joukkoliikenteen arviointi

  1. #16

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kannattaa muistaa, että metro- ja paikallisjuna-asemien aluekeskuksissa asioinnista hyvin suuri osa tapahtuu autolla.
    Totta. Mutta samalla ne ovat myös autottomien saavutettavissa. Asemien ulkopuolella olevat kauppakeskukset ja -alueet, kuten vaikka Jumbo ja Tammiston alue ovat tavoitettavissa oikeastaan vain autolla. Silloin henkilö, joka paremmissa oloissa ei hankkisi autoa, onkin enemmän tai vähemmän pakotettu auton hankintaan.

    Otetaan esimerkkeinä vaikka Backas/Tammisto ja Tikkurila. Kummassakin on kohtuullisen kokoisella alueella aika paljon kaupallisia palveluita. Jumbo ja Tammiston kaupat taitavat tarjota jopa enemmän vaihtoehtoja kuin Tikkurila. Mutta Jumbo/Tammisto on tunnelmaltaan niin kävelijä vihamielinen, että siellä pitää olla masokisti shoppaillakseen ilman autoa, vaikka sattuisi asumaankin kauppojen lähellä.

    Toisaalta Tikkurilassa kaupallisten palveluiden käyttö onnistuu autottomalta paljon paremmin ja bussillakin pääsee moneen suuntaan tiheällä vuorovälillä. Kun liityntä tuo vilkkaille asemille paljon jalankulkijoita, se muokkaa kaupunkirakennetta kuin huomaamatta. Valtavat luotaantyöntävät pysäköintikentät muuttavat rakennusten alakertoihin ja jalankulkuun aletaan panostaa. Samalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen houkuttelevuus kasvaa.

  2. #17
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Vertailukohtana pitäisin sitä, että päivittäistavarakaupat sijaitsevat kävelyetäisyydellä asunnoista, kuten Helsingin kantakaupungissa sekä Tampereen ja Turun bussilähiöissä.

  3. #18
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Mutta toisaalta kokonaan autoriippuvaisilla asuinalueilla on vielä enemmän vaikeuksia ylläpitää lähipalveluita kuin liityntäliikenteen päässä olevilla lähiöillä. Kun autolla kerran lähdetään, sillä ajetaan pitemmälle. Metro- ja junaasemien yhteydessä olevat kauppapalvelut tarjoavat aidosti mahdollisuuden yhdistää joukkoliikenteellä tehtäviä työ- ja asiointimatkoja.
    Kun autolla lähdetään, niin sillä ajetaan yhtä hyvin parin korttelin päähän kuin muutama kilometri kauppakeskukseen. Näinhän se juuri on, ja niin auto tappaa lähipalvelut. En kuitenkaan näe raskaan raideliikenteen aseman yhteyteen rakennetulla kauppakeskuksella juurikaan etuja tähän tilanteeseen nähden. Se johtuu siitä, että kauppakeskukset tehdään autolla asioitaviksi, vaikka ne olisivatkin aseman yhteydessä. Hyvä indikaattori tälle on katsoa, minkälaisia ostoskärryjä on tarjolla. On helppo päätellä, ettei ostoskärryllistä tarvaraa kukaan kuljeta liityntäbussilla. Lisäksi kaupat ovat liian suuria, jotta niissä olisi mielekästä pistäytyä.

    Eräs yksityiskohta tästä Itäkeskuksen Stockamnnin herkusta. Se on siitä poikkeuksellinen ruokakauppa, että sisäänkäynnistä on alle 10 metriä ulos, ja tämän oven edustalle pääsee kätevästi jopa invataksilla, jotka korkeutensa puolesta eivät voi ajaa parkkihalliin. Stockamannin kassojen luona on tarpeellinen palvelu: puhelin, jolla voi tilata taksin. Lähes aina ulko-oven suussa istuukin iäkkäitä ihmisiä taksia odottamassa. Kuljetusvälineenä heillä on ”mummokärry”, siis se pyörillä ja kahvalla varustettu kauppakassi.

    Hyvää palvelua? Ei todellakaan! Iäkkäät ihmiset joutuvat asioimaan kaupassa autolla, vaikka eivät kykene autoa itse käyttämään. Ja maksavat kaupassa käynnistä mahdollisesti enemmän taksimaksua kuin mikä on ostosten hinta. Kahden euron invataksimatkoja ei jaeta kaikille ja enimmäismäärä on rajallinen niillekin, jotka matkaoikeuksia saavat.

    Pidänkin kauppakeskusten sijoittamista asemien yhteyteen pelkästään kauppakeskusideologian viherpesuna. Kauppakeskus asemalla tai ei ei ole kaupunkia. Kaupunki on paikka, jossa voi liikkua jalan ja joukkoliikenteellä, eikä auto ole tarpeen. Autoiluvyöhyke ei ole enää kaupunkia, vaan se on auton käyttöön perustuvaa hajarakentamista.

    Erilaisista yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä hyvää luettavaa: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, LVM:n julkaisu 15/2011 (PDF 7 Mt).

    Antero

  4. #19

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Pari sanaa ostareista, pääsen lopussa joukkoliikenteeseen. Raskaan raideliikenteen syntilistaan tulee lisätä että se tuottaa kaupunkirakenteen joka on ostareiden saaristo. Lieventävänä asianhaaran voidaan pitää että tämä on ehkä parasta mihin jossain Espoossa voi realistisesti päästä ja että se sama liityntäliikenne sinne asemalle sitten myös tuottaa kohtuullisen palvelun sinne ostariin, kuten Petteri huomauttaa. Ja haluaisin muuten Mikolta joltain evidenssiä siitä että niissä ostareissa käydään etupäässä autolla, ainakin Malmilla väitän ettei mene noin.

    Mutta joka tapauksessa, parempaan pitää ainakin pyrkiä. Nyrkkisääntönä, jos kaupallinen tila levittäytyy useampaan kuin yhteen kerrokseen niin jotain on mennyt kaavoituksessa pieleen, ihan jotain ydinkeskustan tapaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Kun ei tuota halua edes kauppa, kun sen asiakkaat eivät vaihda tasoa. Sen takia ne ostarien kakkoskerrokset ovat niin kuolleita. Noin kuitenkin käy jos tiivistetään tarpeeksi, sen liityntäterminaalin ja aseman palvelualue on pikkuruinen siinä mielessä että ihmiset ihan vapaaehtoisesti, lasten, kassien, jne. kanssa eivät todellakaan kävele mitään kilometriä vaan pikemminkin sata metriä jos sitäkään.

    Tämä pitäisi tehdä niin että on kauppakatuja, voi myös olla katettukin mallia ostari, jotka muodostaa verkoston. Näin saataisiin myös levitettyä keskusta niin että se on useamman kävelyetäisyydellä, ja toki niihin ylempiin kerroksiin sitten asuntoja ja toimistoja. Tuo vaan sitten vaatisi jo keskuksen sisäistä joukkoliikennettä tuekseen. Eli siis mallia perinneratikka, jotain 200m pysäkkiväli, tiheä vuoroväli, jne. ja matkustajan kannalta se onko tuo nopea vai ei on lähes täysin yhdentekevää. Kysymys on mukavuudesta, se joka ymmärtää tämän on kilpailija eli autoteollisuus joka ei panosta nopeampiin tai muuten insinööristi parempiin autohin, vaan sisustukseen, penkkeihin, "laatuvaikutelmaan", viihdelaitteisiin, kupinpidekkeisiin, vakaaseen ajoon, tms.

    Kysymys: Miten tuollainen alueen sisäinen joukkoliikenne tulisi toteuttaa? Osana muita linjoja, eli esimerkiksi pikaratikalla nyt vaan on enemmän pysäkkejä tai jotenkin hoidetaan liityntäliikenteen osana? Erilliselle joukkoliiikenteellä? Vai people movereilla?

    Ja tämä ei ole kysymys vaan toteamus, yksipäinen asema istuu tuohon kuvioon erittäin huonosti. Se nyt on vaan yksinkertaista hulluutta pienentää kalliin aseman palvelualuetta jotta säästää yhden sisäänkäynnin.

  5. #20

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Eräs yksityiskohta tästä Itäkeskuksen Stockamnnin herkusta. Se on siitä poikkeuksellinen ruokakauppa, että sisäänkäynnistä on alle 10 metriä ulos, ja tämän oven edustalle pääsee kätevästi jopa invataksilla, jotka korkeutensa puolesta eivät voi ajaa parkkihalliin. Stockamannin kassojen luona on tarpeellinen palvelu: puhelin, jolla voi tilata taksin. Lähes aina ulko-oven suussa istuukin iäkkäitä ihmisiä taksia odottamassa. Kuljetusvälineenä heillä on ”mummokärry”, siis se pyörillä ja kahvalla varustettu kauppakassi.

    Hyvää palvelua? Ei todellakaan! Iäkkäät ihmiset joutuvat asioimaan kaupassa autolla, vaikka eivät kykene autoa itse käyttämään. Ja maksavat kaupassa käynnistä mahdollisesti enemmän taksimaksua kuin mikä on ostosten hinta. Kahden euron invataksimatkoja ei jaeta kaikille ja enimmäismäärä on rajallinen niillekin, jotka matkaoikeuksia saavat.
    Jos yleensä katselee Stockmannin asiakkaita ainakin keskustassa, eiköhän päivittäisellä kaupassakäynnillä ole muutakin funktioita kuin pelkät ostokset. Eli mielenvirkistystä haetaan myös. Kauppakeskusten hyvä puoli on nimenomaan se, että niissä voi liikkua katon alla säältä suojassa ja pelkäämättä liukastumista. Voi käydä kahvilla, syömässä, tavata ihmisiä ja muutenkin saada mielenvirkistystä. Auton kuukausikuluilla muuten ajaa melkein joka päivä taksilla muutaman kilometrin matkan kauppakeskukseen. Kun aikaisemmin mummoa kuskannut aviomies ei enää pysty toimimaan kuskina, taksi auttaa. Mihin muuhun se Stockmannilla käyvä mummo niitä rahoja käyttäisi kuin taksimatkoihin ihmisten ilmoille? Perinnöksikö ne pitäisi jättää?
    Viimeisin muokkaaja petteri; 27.12.2011 kello 14:27.

  6. #21
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Auton kuukausikuluilla muuten ajaa melkein joka päivä taksilla muutaman kilometrin matkan kauppakeskukseen. Kun aikaisemmin mummoa kuskannut aviomies ei enää pysty toimimaan kuskina, taksi auttaa. Mihin muuhun se Stockmannilla käyvä mummo niitä rahoja käyttäisi kuin taksimatkoihin ihmisten ilmoille? Perinnöksikö ne pitäisi jättää?
    Kyllä kai se silti olisi parempi päästä ihmisten ilmoille joukkoliikenteellä? Rahalle löytyy parempiakin käyttötarkoituksia myös vanhan elämässä eikä kaikilla sitäpaitsi niin paljon ylimääräistä ole.

  7. #22

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Kyllä kai se silti olisi parempi päästä ihmisten ilmoille joukkoliikenteellä? Rahalle löytyy parempiakin käyttötarkoituksia myös vanhan elämässä eikä kaikilla sitäpaitsi niin paljon ylimääräistä ole.
    Olisi toki, mutta ihan realistisesti linjaperusteinen joukkoliikenne ei oikein pysty palvelemaan rollaattorimummoja, jotka liikkuvat huonosti. Jopa kutsujoukkoliikenne voi olla vähän joustamatonta. Talvella ja huonolla ilmalla ongelmat vielä korostuvat. Toki kaikilla vanhuksilla ei ole rahaa, mutta merkittävällä osalla kyllä on, ovat vaan niin pihejä, etteivät osaa rahaa käyttää. Mitä parempia käyttötarkoituksia huonojalkaisen rollaattorimummon rahoille löytyy kuin säännölliset taksimatkat ihmisten ilmoille?

  8. #23
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Olisi toki, mutta ihan realistisesti linjaperusteinen joukkoliikenne ei oikein pysty palvelemaan rollaattorimummoja, jotka liikkuvat huonosti. Jopa kutsujoukkoliikenne voi olla vähän joustamatonta. Talvella ja huonolla ilmalla ongelmat vielä korostuvat.
    Modernilla matalalattiaisella ratikalla ei ole ongelmia päästä kulkemaan rollaattorillakaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Toki kaikilla vanhuksilla ei ole rahaa, mutta merkittävällä osalla kyllä on, ovat vaan niin pihejä, etteivät osaa rahaa käyttää. Mitä parempia käyttötarkoituksia huonojalkaisen rollaattorimummon rahoille löytyy kuin säännölliset taksimatkat ihmisten ilmoille?
    Minusta tämä perustelu on huono ja syrjivä. Yhteiskunta pitää suunnitella esteettömäksi sellaisella tavalla, että kukaan yksilö tai mikään ikäryhmä ei joudu systemaattisesti syrjityksi ja hankkimaan omalla rahallaan palveluita, joilla nämä yhteiskunnan välinpitämättömyydellään rakentamat esteet kierretään. Jos jollekulle on sattumalta kertynyt hieman ylimääräistä rahaa, onko yhteiskunnalla oikeus ulosmitata se sellaisen välttämättömyyshyödykkeen (=liikkuminen) hinnassa, joka muille on edullista? Meidän asiamme ei ole ottaa kantaa siihen mitä vaihtoehtoisia rahankäyttökohteita rollaattorimummoilla voi olla.

  9. #24

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Modernilla matalalattiaisella ratikalla ei ole ongelmia päästä kulkemaan rollaattorillakaan.
    Oletko koskaan avustanut huonojalkaista ihmistä?

    Miten se mummo pääsee lumisohjossa sinne pysäkille ehjänä? Kuka auttaa pysäkiltä ratikkaan? Kuka pitää häntä pystyssä ratikassa tai nostaa penkille tai penkiltä? Kuka auttaa ulos ratikasta? Viekö ratikka suoraan Stockmannin oven eteen? Jos ei, kuka vie hänet sinne Stockalle pysäkiltä? Kuinka pitkä matka pysäkille kotoa on? Onko kaikki katukivetyksen reunat varmasti suoristettu koko matkalla talven jäljeltä? (Jos kaikki kivetyksien reunat on liuskattu, huononäköisillä voi olla vaikeuksia liikkua.)

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Minusta tämä perustelu on huono ja syrjivä. Yhteiskunta pitää suunnitella esteettömäksi sellaisella tavalla, että kukaan yksilö tai mikään ikäryhmä ei joudu systemaattisesti syrjityksi ja hankkimaan omalla rahallaan palveluita, joilla nämä yhteiskunnan välinpitämättömyydellään rakentamat esteet kierretään. Jos jollekulle on sattumalta kertynyt hieman ylimääräistä rahaa, onko yhteiskunnalla oikeus ulosmitata se sellaisen välttämättömyyshyödykkeen (=liikkuminen) hinnassa, joka muille on edullista? Meidän asiamme ei ole ottaa kantaa siihen mitä vaihtoehtoisia rahankäyttökohteita rollaattorimummoilla voi olla.
    Se vaan on niin, että taksi- tai invataksi on halvin tapa kuljettaa riittävän huonosti liikkuvia. Jos ei pysty kävelemään kohtuullisesti, julkinen liikenne ei voi toimia, vaikka miten toivoisi parasta.

  10. #25
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Oletko koskaan avustanut huonojalkaista ihmistä?
    Mitä tiedät itse ikääntymisestä, vanhusten mielenterveydestä ja sosiaalisuuden tarpeesta, invataksipalveluista jne. Jos kirjoittaisit samaan tapaan jostain etnisestä ryhmästä kuin nyt vanhuksista, viestisi ehkä poistettaisiin ja käyttäjätunnuksesi suljettaisiin, perusteena kiihotus kansanryhmää vastaan tms.

    Olen ollut itse saattamassa hautaan muutama vuosi sitten yhtä mummoa, joka vammautui pysyvästi ja vakavasti Itäkeskuksen ihmemaassa. Aivan oikein, hänellä oli tapana käydä siellä usein, koska siellä kävivät muutkin ihmiset. Hänellä oli tahto ja oikeus viettää elämää muiden ihmisten tavoin. Hän kulki sinne ihan itse ja joukkoliikenteellä, vaikka käyttikin rollaattoria ja Helsingin joukkoliikennepalveluita, jotka olet juuri luokitellut rollaattorimummoille kelvottomiksi.

    Sinä kehut, miten kauppakeskuksessa ei ole vinoja kanttikiviä, loskaa tai sadetta. Niitä on kaupungissa, mutta niiden kanssa mummot ovat pärjänneet maailman sivu. Toisin kuin ilmeisesti terveille sporttisille kaltaisillesi nuorille tehdyissä kauppakeskuksissa ja niiden näennäisturvallisuudessa. Sinulle lienee yllätys, ettei ole loskaa, sadetta ja kanttikiviä myöskään oikean kaupungin pikkuliikkeissä. Niihin on vaan tavattoman paljon helpompi ja turvallisempi päästä kuin näihin autoiluun perustuviin ostoskeskuksiin.

    Olet juuri todistellut, ettei mummojen tarvikaan voida pärjätä terveille ihmisille tehdyssä joukkoliikenteessä, menköön invatakseilla. Ehkä seuraavaksi sanot, ettei rollaattorimummojen tarvikaan pärjätä terveille ihmisille tehdyissä kauppakeskuksissa. Heitä varten pitäisi varmaan olla invakauppakeskukset erikseen, ihan kun mielestäsi on OK että iäkkäät eivät voi käyttää normaalia joukkoliikennettäkään. Että tervetuloa vain ikäapartheid?

    Minun mielestäni vammais- ja vanhusjärjestöt sanovat erittäin hyvin, että esteetön ja liikuntarajoitteiselle tai iäkkäälle tehty ympäristö on hyväksi kaikille ihmisille. Joten miksi eivät kaikki tilat voisi olla sellaisia, ettei niiden käyttö rajoitu vain terveille työn sankareille.

    Perinteisessä kaupungissa, jota mm. Teme kuvaili, elämä on mahdollista yhtä hyvin mummoille, lapsille kuin sporttisille kolmekymppisille. Hankalat hommat, kuten tavaroiden jakelun tai pysäkkien ja jalkakäytävien talvikunnossapidon hoitavat terveet ja riskit ihmiset palkkaa vasten. Jotta kaupunkia voivat käyttää jopa rollaattorimummot. Ja kun ratikka tehdään niin kuin se on mahdollista, rollaattorimummo pääsee sisään ja istumaan ihan ilman apua. Eli kun käytetään se ”apu” siten, että se on ihan kaikkien hyödyksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Se vaan on niin, että taksi- tai invataksi on halvin tapa kuljettaa riittävän huonosti liikkuvia. Jos ei pysty kävelemään kohtuullisesti, julkinen liikenne ei voi toimia, vaikka miten toivoisi parasta.
    Sillä varmuudella, minkä asioista tietämättömyys antaa... Se vaan nyt on niin, että liikuntakyvyttömyyden ja sinun liikkuvuutesi välillä on aika monta välivaihetta. Ja mitä kaummein ihminen pystyy omatoimisuuteen, ihan kaikessa, ei pelkästään liikkumisessa, se on yhteiskunnalle kaikkein halvinta. Esimerkiksi erityisryhmien SOTE-budjeteista menevät palvelut maksavat valtakunnan tasolla yhtä paljon kuin joukkoliikenteen koko muu tuki. Eikä siinä luvussa ole vielä mukana kustannukset niistä vammoista ja sairauksista, joita aiheutta tämä ihailemasi metro-auto-kauppakeskusyhteiskusta. Eli se on vaan niin tyhmää maksaa liikaa ja saada vähemmän, tunnettua mainosaforismia mukaillakseni.

    Antero
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 27.12.2011 kello 17:26. Syy: kiroilu pois

  11. #26
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Mikolta joltain evidenssiä siitä että niissä ostareissa käydään etupäässä autolla, ainakin Malmilla väitän ettei mene noin.
    Ostareista on eri vaiheissa tehty liikennetutkimuksia. Olen itse muistaakseni nähnyt muutaman vuoden takaisia Itäkeskuksesta ja Leppävaarassa. Jos muistan oikein, joukkoliikenteellä tulevien kävijöiden osuus oli n. 30% luokkaa ja autolla tulevien määrä varsin suuri. Siitä on muutama vuosi kun olen tätä pyöritellyt, lähteet eivät tule heti mieleen. Googlaamalla löytyy varmasti jotain.

    Todennäköisesti autolla tulevien osuus joukkoliikenneterminaaliostareista on suurin kehätien ja säteisteiden varressa sijaitsevissa suurissa aluekeskuksissa tyyliin Itäkeskus ja Leppävaara. Kävellen tulevien osuus on todennäköisesti suurempi. Pienemmässä keskuksessa, jossa on paljon asutusta kävelyetäisyydellä tyyliin Kontula, Vuosaaren Columbus, Malmi, tilanne on varmaan hiukan toinen, mutta niissä myös joukkoliikenteellä tulevien osuus on pienempi.

    ---------- Viesti lisätty kello 10:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:58 ----------

    Antero vastasikin jo esteettömyyteen. Olen itse ollut hyvin huonojalkainen ennen kuin leikattiin ja olen seurannut monen hankalasti liikkuvan elämää. Esteetön joukkoliikenne, esteetön kävely-ympäristö JA asiallinen kunnossapito edistävät huomattavasti hankalasti liikkuvien elämää. Samalla ne helpottavat kaikkien muidenkin liikkumista sekä esimerkiksi pienten lasten kanssa liikkuvien elämää.

    Esteettömyyden korvaaminen taksilla ei ole oikeudenmukainen vaihtoehto.

    Tietysti on niin vaikeasti liikkuvia, että ei voi kulkea apuvälineilläkään joukkoliikenteeseen. Mutta heitä on vähemmän kuin niitä, joille kunnollinen esteettömyys tekisi joukkoliikenteestä käytettävää.

    Joukkoliikenteen esteettömyyden osalta suosittelen tutustumiskohteiksi:

    - Strasbourg: erittäin esteetön raitiotiejärjestelmä
    - Bergen: erittäin esteetön raitiojärjestelmä, samalla kiiinnitetty huomiota kulkuun pysäkeille / pysäkeiltä
    - Skåne: esteettömimmät tuntemani bussijärjestelyt

    Minun on vaikea kuvitella, että millään tasoeristetyllä raideliikennejärjestelmällä saavutettaisiin vastaavaa tasoa kuin Strasbourgissa ja Bergenissä. Lisäpointtina on vielä se, että oikeasti huonojalkaiselle kävelyn pituus on kriittinen tekijä. Voi olla, että saa kuljettua 300 m, mutta ei enää 400 m kun joko jaksaminen loppuu tai kivut käyvät sietämättömiksi.

  12. #27
    Resiina avatar
    Liittynyt
    04.07.2005
    Sijainti
    Kerava
    Viestejä
    896

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Esteettömyyden korvaaminen taksilla ei ole oikeudenmukainen vaihtoehto.
    Tietysti on niin vaikeasti liikkuvia, että ei voi kulkea apuvälineilläkään joukkoliikenteeseen. Mutta heitä on vähemmän kuin niitä, joille kunnollinen esteettömyys tekisi joukkoliikenteestä käytettävää.
    Joukkoliikenteen esteettömyyden osalta suosittelen tutustumiskohteiksi:
    Niitä varten jotka eivät enään voi käyttää kuntonsa puolesta joukkoliikennettä vaan "joutuvat" kulkemaan taksilla on kuntien sosialitoimien myöntämät taksimatkat, Pk.seudulla heillä on n.s. kaupunkikortit joissa tietty määrä matkoja per kuukausi ja asiakas maksaa vain omavastuuosuuden eli julkisenliikenteen kertamaksun verran. Ne jotka ovat saaneet tarveharkinnan kautta kyseiset taksimatkat on pääsääntöisesti tarkoitettu n.s. ovelta ovelle aisiakkaille joiden terveydestä, kunnosta tai muusta johtuva syy ei mahdollista joukkoliikenteen käyttöä. Kyseisiä aisiakkaita löytyy kaikista ikäryhmistä eli kyseessä ei ole pelkästään vanhempi väestönosa.

  13. #28
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Resiina: Pointtina oli se, että ko. ryhmää voidaan pienentää esteettömällä joukkoliikenteellä.

    Ongelma on myös se, että liikkumiskyky on ikäihmisten osalta merkittävästi kytköksissä aktiivisuuteen.

    Jos otetaan vertailuun kaksi ikäihmistä, joiden lähtökunto ja terveydentila on sama, joista:
    Vanhus A:n asuntoalueella voi käyttää esteetöntä joukkoliikennettä, voi valita kulkuaikansa ja menonsa
    Vanhus B:n asuntoalueella ei ole esteetöntä joukkoliikennettä vaan hän joutuu käyttämään taksikuljetuksia

    On tutkimuksiin perustuvan tiedon perusteella todennäköistä, että Vanhus A elää pidempään parempikuntoisempana kuin vanhus B.

    Tämä ei ole mikään vitsi vaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon perusasioita.

    Esimerkiksi puoli vuotta pidempään itsenäistä elämää ennen laitoshoitoon joutumista on todella pitkä sentti kaupungin kuluissa.

    Olen itse poliitikko Suomen ikärakenteeltaan vanhimmassa suurkaupungissa ja omalta 1/13 osaltani vastuussa koko kaupungin budjetista.

    Tuen avoimesti sitä, että meidän pitää pyrkiä oikeasti esteettömään joukkoliikenteeseen, jotta saamme alennettua:
    - Vanhusten taksimatkojen kuluja
    - Vanhusten laitosasumisen osuutta
    - Terveydenhuollon menoja

    Tietysti niille, jotka eivät pysty käyttämään esteetöntäkään joukkoliikennettä, on annettava taksimatkat. Esteettömyydellä voidaan kuitenkin siirtää tätä rajakohtaa selvästi.

  14. #29
    Resiina avatar
    Liittynyt
    04.07.2005
    Sijainti
    Kerava
    Viestejä
    896

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Arvon Mikko tämähän koskettaa muitakin kuin vanhempaa väestön osaa, on ihmisiä jotka sairauden tai vamman takia eivät voi käyttää julkistaliikennettä oli se miten esteetöntä tahansa. Eikös tuo katujen kunnossapito kuulu myöskin siihen esteettömyyteen, sillä jos katuja tai pihoja ei ole kunnolla hoidettu niin ne heikkojalkaiset eivät pääse sinne jpukkoliikennevälineisiin pelkäämättä kohtalokasta kaatumista, eli se ei riitä että joukkoliikenne on esteetöntä.
    Ilmeisesti tässä keskustelu käy lähinnä Helsingin näkökulmasta.

  15. #30
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Joukkoliikenteen arviointi

    Arvon Resiina, olen tietysti todellakin perillä tästä. Sairauden tai vamman vuoksi liikuntarajoitteisten osalta vaikutus on pienempi ja siksi en käsitellyt sitä.
    Itse käsittelen tätä kysymystä kyllä kaikkien Suomen suurten ja keskisuurten kaupunkien näkökulmasta.

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Vastaavia viestiketjuja

  1. Joukkoliikenteen tilastoja
    kirjoittanut Elmo Allen foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 8
    Viimeisin viesti: 19.12.2007, 09:40
  2. Joukkoliikenteen turvallisuustutkimukset
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 10.01.2007, 22:18
  3. Kestävän liikenteen arviointi Turussa - yleisötilaisuudet 22.8 ja 25.8
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Turun paikallisliikenne
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 15.08.2006, 10:01
  4. Joukkoliikenteen turvallisuus
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 27
    Viimeisin viesti: 04.04.2006, 23:32
  5. Joukkoliikenteen priorisointi
    kirjoittanut kuukanko foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 01.08.2005, 12:38

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •