Mistäs taikurihatusta nämä verrokkikaupungit nostellaan? Vaikuttaa kyllä aika perinteiseltä julkisrahoitteiselta nollatutkimukselta.
En nyt välitä tarkistaa, mutta muistikuvani mukaan BEST-tutkimus on sellainen näiden samojen kaupunkien ihan itse rahoittama juttu, jonka nämä tekevät joka vuosi. Pari vuotta mukana oli Praha, joka oli ”paras”.
Muiden kaupunkien motiivista olla tässä mukana on vaikea sanoa. Mutta HSL tietenkin on mielellään mukana tällaisessa tilastollisesti täysin merkityksettömässä vertailussa, koska se tuloksen perusteella jaksaa vuodesta toiseen väittää olevansa Euroopan paras joukkoliikennekaupunki.
Asiakastyytyväisyystutkimuksen tekeminen sinänsä on yksi osa liiketoimintaa. Mutta teettäjän pitäisi itse ymmärtää, mitä asiakastyytyväisyystutkimus tarkoittaa. Ja kertoa se myös tomittajille, jotka näköjään eivät myöskään ymmärrä. Mutta nyt
HSL:n tiedotteen ingressi on täyttä roskaa, kun siinä kirjoitetaan, että ”HSL-alue on paras...”. Se kun on aivan eri asia kuin että ”HSL-alueen asiakastyytyväisyys on paras...”
Edelleen, haastattelututkimuksien yhteydessä ilmoitetaan otanta silloin, kun tuloksista kerrotaan rehellisesti. Eli kerrotaan lukijalle keskeinen tieto tulosten edustavuudesta. Tässä tapauksessa siitä, mitä tarkoittaa, että tutkimus on tehty viidessä kaupungissa. Mutta ei liene yllätys, ettei tätä tutkimuksen teon ydintietoa kerrota.
Euroopassa on EU:n alueella
yli 100.000 asukkaan kaupunkeja 455 kappaletta. Eksaktin vastauksen antaminen on vaikeata tai mahdotonta, koska päädytään kysymykseen, mikä on kaupunki. Asiaa on käsitelty
EU:n julkaisussa kaupungin määrittelystä. Siinä todetaan, että EU:n ja muutaman muun Euroopan maan (EU+4) alueella on 828 kaupunkia, joissa keskuskunnan ja seudun asukasmäärä on vähintään 50.000. EU:n alueella luku on 806.
Rohkenen väittää, että jokaisessa edellä määritellyssä 828 kaupungissa on joukkoliikennettä. Voiko 5 kaupungin otanta olla silloin edustava ja tutkimus siten merkitsevä. Ei voi, kun katsotaan, minkälaista aineistoa otannan pitäisi edustaa. Edellä linkatun EU:n julkaisun sivulla 4 on taulukko, jossa kaupungit on luokiteltu urbaanin alueen koon mukaan. Näitä kokoluokkia on 6, joten viiden otannalla joukossa ei ole edes yhtä kaupunkia jokaisesta kokoluokasta.
Tämän lisäksi olisi perusteltua tarkastella kaupunkien joukkoliikenteen ominaisuuksia ja sisällyttää otantaan edustava määrä erilaisista joukkoliikenneratkaisuista.
Tutkimatta asiaa tämän enempää arvelen, että tutkittavien kaupunkien määrän tulisi olla 30–40, jotta mukana olisi edustava ja tilastollisesti merkittävä joukko sekä eri kokoisia kaupunkeja että erilaisten joukkoliikennejärjestelmien kaupunkeja. Ei ole, joten tutkimuksella ei ole mitään tilastollista merkitystä missään asiassa eurooppalaisten kaupunkien keskinäisessä vertailussa.
Antero
Lontoon keskustassa tuntuu siltä, ettei siellä liiku kaduilla mitään muuta kuin punaisia kaksikerroksisia busseja sekä takseja.