Viestiketju: Bensiinin hinnat vs. joukkoliikenteen suosio

Maaseudulta ei löydy kaasuasemia, ei sähköautojen latauspisteitä eikä kunnollista joukkoliikennettäkään - monista asutuksista on yli 10 km kävely lähimmälle käytössä olevalle bussipysäkille eikä työpaikka saati ruokakauppa ole yleensä naapurissa. Monille ainoaksi vaihtoehdoksi jää täten bensiinillä tai dieselillä toimiva auto, maksoi menovesi mitä maksoi. Kehä kolmosen sisällä asuu about 1/6 Suomen asukkaista, loppujen työmatkamahdollisuus julkisia käyttäen ei ole niinkään varmaa. Tämän vuoksi bensiinin hinnat ja joukkoliikenteen suosio eivät ole suoraan verrannollisia. Pitää myös muistaa, että mitä enemmän bensiinin hinta nousee hitaasti, sitä enemmän ihmiset ovat valmiita siitä maksamaan - muisti on lyhyt. Bensiinin hinta on noussut 50% 7 vuodessa.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Monille ainoaksi vaihtoehdoksi jää täten bensiinillä tai dieselillä toimiva auto, maksoi menovesi mitä maksoi. Kehä kolmosen sisällä asuu about 1/6 Suomen asukkaista, loppujen työmatkamahdollisuus julkisia käyttäen ei ole niinkään varmaa. Tämän vuoksi bensiinin hinnat ja joukkoliikenteen suosio eivät ole suoraan verrannollisia. Pitää myös muistaa, että mitä enemmän bensiinin hinta nousee hitaasti, sitä enemmän ihmiset ovat valmiita siitä maksamaan - muisti on lyhyt. Bensiinin hinta on noussut 50% 7 vuodessa.

Kun olen seurannut pk-seudun ruuhkalähijunien täyttöastetta, myös autorakkaassa Espoossa, vuoden ajan, niin mulla on käsitys että bensan hinnan nousu on vaikuttanut ihmisten liikkumistottumuksiin.

Pk-seudulla + pääradan varella Riksuun asti asuu n 1/4 suomen asukkaista.

t. Rainer

Joo, ja laadukkain 1% asuu Kainuun maakunnassa.

Joukkoliikenteen käyttöön tuskin kovin monella kuitenkaan vaikuttaa polttoaineen hinta pelkästään, vaan liikkumismuodon valintaan vaikuttaa moni muukin seikka. Aikaisemmissa kommenteissa forumilla eri ketjuissa on jo moneen kertaan todettu sekin, että kun autonrottelo on kerran hankittu, kynnys siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi on korkea. Pk-seudulle muuttavista monikaan ei ole autollinen tullessaan vaan muuttuvat autollisiksi siellä ollessaan. Syinä siihen tuskin on palava into päästä rappaamaan laseja ja matelemaan jonossa muiden työmatkaajien kanssa vaan yksinkertaisesti joukkoliikenteen kehnous omiin tarpeisiin nähden. Se asia tuskin paranee polttoaineen hinnan nousulla. Laskutoimitus auton kulujen vertaamisessa joukkoliikenteen hintatasoon paljastaa humanistillekin nopeasti todellisuuden ja silti autoillaan.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Joo, ja laadukkain 1% asuu Kainuun maakunnassa.

Joukkoliikenteen käyttöön tuskin kovin monella kuitenkaan vaikuttaa polttoaineen hinta pelkästään, vaan liikkumismuodon valintaan vaikuttaa moni muukin seikka. Aikaisemmissa kommenteissa forumilla eri ketjuissa on jo moneen kertaan todettu sekin, että kun autonrottelo on kerran hankittu, kynnys siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi on korkea. Pk-seudulle muuttavista monikaan ei ole autollinen tullessaan vaan muuttuvat autollisiksi siellä ollessaan. Syinä siihen tuskin on palava into päästä rappaamaan laseja ja matelemaan jonossa muiden työmatkaajien kanssa vaan yksinkertaisesti joukkoliikenteen kehnous omiin tarpeisiin nähden. Se asia tuskin paranee polttoaineen hinnan nousulla. Laskutoimitus auton kulujen vertaamisessa joukkoliikenteen hintatasoon paljastaa humanistillekin nopeasti todellisuuden ja silti autoillaan.

Se "oma tarve" on usein sitä laiskuutta että perheenisä ja äiti jatkavat omalla autolla töihin kulkemista vaikka lapset ovat jo tarhaiän ohittaneet tai ostokset ovat muka niin painavat ettei saa niitä muulla kuin autolla kun niitä pitää kerran viikossa hakea Prismasta, tai työnantaja muka pakottaa kulkemaan kaikki myyntimatkat Helsingin keskustaan autolla.

Autonrotiskot eivät ole niin kalliita että niillä olisi pakko jatkuvasti ajaa että sillä voittaisi mitään.

t. Rainer

Merkittävä syy henkilöauton käyttöön myös pk-seudulla on aika. Sitä on 24 tuntia vuorokaudessa ja ainakin kantakaupungin ulkopuolella sitä säästyy useimmilla, kun käyttää matkoihinsa joukkoliikenteen sijaan autoa. Niin kauan kuin tuo perusasetelma ei muutu, autoilun suosio pysyy.

Myönnän itsekin suhaavani viikonloppuisin melko usein jonnekin periferian Prismaan ruokaostoksille sen sijaan että kävisin puolentoista kilometrin päässä keskustassa. Varsinkin näin talvisaikaan. Ihan vaan siksi, että se on kätevämpää ja helpompaa, usein myös nopeampaa. Viikolla saa alakerran lähikauppa piisata.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Voisiko kyseessä olla myös yleinen heteronormatiivinen, mutta homogeeninen, Kekkoslovakian talouskasvuvaiheeseen ja elintason ihannointiin liittyvä arvomaailma, jonka jakavat suuret ikäluokat ja iso osa heistä seuraavasta, ns. X-sukupolvesta? Omakotitalo esikaupungista/"maalta", kaksi autoa, kaksi lasta, kissa ja koira?

Miksi sukupolveksi muuten 1960-luvulla eli suurten ikäluokkien ja X-sukupolen välissä syntyneet pitäisi kutsua? Eli meitä jotka emme kelvanneet taistolaisiksi emmekä kasinopelureiksi vaan pistettiin maksamaan 1990-luvun lamaa?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Miksi sukupolveksi muuten 1960-luvulla eli suurten ikäluokkien ja X-sukupolen välissä syntyneet pitäisi kutsua? Eli meitä jotka emme kelvanneet taistolaisiksi emmekä kasinopelureiksi vaan pistettiin maksamaan 1990-luvun lamaa?

Eikös joskus puhuttu pullamössösukupolvesta?

Alunperin kirjoittanut j-lu

Merkittävä syy henkilöauton käyttöön myös pk-seudulla on aika. Sitä on 24 tuntia vuorokaudessa ja ainakin kantakaupungin ulkopuolella sitä säästyy useimmilla, kun käyttää matkoihinsa joukkoliikenteen sijaan autoa. Niin kauan kuin tuo perusasetelma ei muutu, autoilun suosio pysyy.

Myönnän itsekin suhaavani viikonloppuisin melko usein jonnekin periferian Prismaan ruokaostoksille sen sijaan että kävisin puolentoista kilometrin päässä keskustassa. Varsinkin näin talvisaikaan. Ihan vaan siksi, että se on kätevämpää ja helpompaa, usein myös nopeampaa. Viikolla saa alakerran lähikauppa piisata.

Niinpä, kuulostaa tutulle.

Keskustaorientoituneen linjaston ollessa Ainoa Oikea Linjasto, koska se on GosYTV:n suunnittelema, ei muita reittejä saa ajella kuin omalla autolla. Niinpä sivuttaissiirtymiä tehdään kehäteitä pitkin henkilöautolla 15 minuutissa tai AOL:llä 1 tunti 20 minuutissa yhteen suuntaan.
Ei tarvitse miettiä Kekkoslovakioita tai muita kaukaa haettuja pseudoselityksiä ihmisten rationaaliseen päätöksentekoon, joka ei olekaan hintaorientoitunutta vaan aikaorientoitunutta.
GosYTV-alueen ulkopuolisessa maassa on ihan sama aikakysymys mutta premissit toiset; ainoa vuoro menee kun menee, joten ohuen ja joustamattoman julkisen liikenteen verkon armoille jääminen ei houkuttele kuin niitä joille se on pakko.

Kun rottelo sitten on pihassa ja siitä menee vakuutus ja ajoneuvovero joka tapauksessa, niin muuttuvaksi kustannukseksi jää enää polttoainekulu jota verrataan joukkoliikenne(-kerta-)lippuun. -> Tammistossa on paljon peltiä ja tieverkkoa pitäisi laajentaa mulle heti!

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Kun rottelo sitten on pihassa ja siitä menee vakuutus ja ajoneuvovero joka tapauksessa, niin muuttuvaksi kustannukseksi jää enää polttoainekulu jota verrataan joukkoliikenne(-kerta-)lippuun. -> Tammistossa on paljon peltiä ja tieverkkoa pitäisi laajentaa mulle heti!

Yksityisautoilun kulut voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään:
- Ajomäärän mukaan muuttuvat eli polttoaine, rengaskulut
- osittain kiinteät joihin ajomäärä vaikuttaa mutta ei suoraan: huollot, korjaukset, arvon aleneminen
- kokonaan kiinteät eli verot, katsastukset, vakuutukset, pääomakulut

Kun näitä tutkii tarkemmin voi karkeasti sanoa että puolet autoilukuluista johtuu ajomääristä. Jos keskivertoperheauton km-kustannus on 35 senttiä, niin siitä on muuttuvia ajomäärän mukaan 18 senttiä.

Näihin kuluihin ei ole laskettu ollenkaan mahdolliset onnettomuuskustannukset, jotka peltikolareidenkin sattuessa nostaa vakuutusmaksuja.

Karkeasti voidaan sanoa että jos YTV-alueella työmatka on vähintään 12 km/suunta, maksaa joukkoliikennekuukausilippu työmatkoja varten enintään yhtä paljon kuin auton muuttuvat kulut, mitä pidempi matka, sen edullisemmaksi joukkoliikenne tulee. Jos työmatka on lyhyempi ja ylittää kuntarajan, tulee autolla ajo halvemmaksi.

Vaika autolla ajaminen on usein nopeampaa varsinkin bussiin verrattuna, eivät 10-15 km matkoila aikasäästöt ole kuitenkaan nin isot että juuri sen takia kannattaa mennä autolla. Pysäköintipaikan etsimiseen voi upota se ajansäästö, samoin auton pyyhkmimiseen puhtaaksi lumesta. Kesäaikaan taas polkupyörällä ajo voi olal mielekkäin tapa lyhyemmillä matkoilla.

Bensan kallistuessa ihmiset yrittävät etsiä vaihtoehtoisia kulkutapoja varsinkin pidemmille matkoille.

Esim jos 1 aikuine ja 1 lapsi matkustaa jonnekin kauemmas, tulee juna nykyisillä hinnoilla halvemmaksi kuin auto.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Pysäköintipaikasta joutuu usein myös maksamaan aika paljon. Ja jos ajatellaan Helsingin keskustaa, niin luolasta se paikka sinänsä ehkä löytyy nopeasti, mutta vastaavasti kävely luolasta perille kestää kauan.

En laskenut pysäköinnistä johtuvia kustannuksia sen takia että useimmat jotka ajavat autolla päivittäisiä työmatkojaan on joko työnantajan järjestämä autopaikka tai mahdollisuus pysäköidä ilmaiseksi jossain kadun varrella tai jollain suurella kentällä työpaikan läheisyydessä työpäivän ajaksi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Esim jos 1 aikuine ja 1 lapsi matkustaa jonnekin kauemmas, tulee juna nykyisillä hinnoilla halvemmaksi kuin auto.

Millä määrällä matkustajia juna on kätevämpi, mukavampi tai nopeampi kuin auto? Ainakaan minulla ei mummolat, muut sukulaiset, mökit tai mikään muukaan määränpää kehä kolmosen ulkopuolella sijaitse niin lähellä juna-asemia tai ole niin hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä, että käytännössä olisi muita vaihtoehtoja kuin auto. Sitten onkin työssäkäyvälle ihmiselle ihan sama mitä se maksaa.

Nimim. Miklen kanssa samaa mieltä siitä, että sinänsä vastakkainasettelu on turhaa. On matkoja jotka kannattaa tehdä joukkoliikenteellä ja on matkoja jotka kannattaa tehdä autolla. Koska Suomi on pk-seutua myöten verrattain harvaan asuttu, niin niitä matkoja, jotka kannattaa tehdä autolla, on (ainakin joukkoliikenneharrastajan mielestä) valitettavan paljon.